|
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin
tarkistettavissa olevia
lahteita ja merkitsemalla ne
ohjeen
mukaan.
Tarkennus:
Lukuunottamatta joitain osia luettelosta
|
Monarkia
(
kreikan
sanasta μοναρχ?α (
monarkhia
) ’yksinvaltius’) on
valtiomuoto
, jossa
monarkki
on valtion paa. Tyypillisena erona
tasavaltaan
on se, etta monarkiassa hallitsijan valta on elinikaista, ellei han vapaaehtoisesti luovu siita, mutta tasavallassa
presidentit
valitaan vain tietyksi kaudeksi. Maailmassa on talla hetkella
milloin?
29 monarkiaa, lisaksi yleensa 15
Kansainyhteison
maata lasketaan myos monarkioihin.
Monarkiaksi kutsutaan joskus myos itse kuningashuonetta tai kuningaskuntaa.
Useissa eurooppalaisissa kuningaskunnissa kuningas valittiin vaaleilla. Aanioikeutettuja olivat lahinna mahtavimpien sukujen edustajat. Kuninkaiden asema muuttui myohaiskeskiajalla ja uuden ajan alussa
perinnolliseksi
ja kruununperimysjarjestys maarasi tarkoin kuninkuuden perinnollisyydesta. Eri maissa kuningassuvut muodostivat
dynastioita
, jotka saattoivat olla vallassa satoja vuosia.
Demokratian omaksuneissa maissa monarkiat ovat siksi joko kaatuneet tai muuttuneet seremoniallisiksi, kuten esimerkiksi lahes kaikki Euroopan monarkiat ja Japani. Demokraattisen parlamentin ja hallituksen hallitsemia valtioita, joissa monarkki on ainoastaan valtion keulakuva, nimitetaan perustuslaillisiksi kuningaskunniksi.