Linnavuori on korkean ja jyrkkarinteisen maen tai harjun paalle rakennettu muinainen puolustusvarustus. Linnavuoret voivat sijaita myos saaressa tai luodossa , jolloin niita kutsutaan esimerkiksi linnasaareksi tai linnaluodoksi . Myos nimityksia makilinna ja kukkulalinnake kaytetaan; kaytannossa myos kasitetta muinaislinna kaytetaan useimmiten linnavuoreen viitattaessa. Linnavuoret ovat tyypillisia Euroopassa , ja ne ovat olleet kaytossa paaasiassa pronssi - ja rautakaudella ennen varsinaisten linnojen rakentamisen aikakautta. Muinaislinnoja kaytettiin ja myos rakennettiin aina 1400-luvulle saakka. ^[1]

Linnoitusten varustuksiin ja valleihin on kaytetty yleensa sijaintipaikasta saatavilla olevia aineksia, kuten kivea tai maata. Myos linnojen muodot ovat olleet riippuvaisia linnojen sijaintipaikoista. Muinaislinnan yksinkertaisin muoto on ollut vallien ja hautojen rakentaminen linnaksi valitun paikan ymparille niin, etta linnasta on tullut vaikeasti saavutettava. Muinaislinnoihin on saatettu myos rakentaa puiset tai kiviset tai molemmista aineksista tehdyt varustukset. Muinaislinnojen kiviset vallit ovat ilmeisesti toimineet monissa tapauksissa puisten rintavarustusten perustuksina seka erilaisten arkkurakenteiden tukena. Muinaislinnat ovat luultavasti usein olleet nopeasti rakennettuja, tilapaisia varustuksia, mutta linnavuorilla saattoi olla pysyvakin miehitys seka asutusta. Baltian tunnetut linna-asuinpaikkakompleksit olivat paikallisten paallikoiden asumuksia ^[2] ja Suomenlahden etelapuolella itamerensuomalaisten ja balttilaisten paikalliset johtajat pitivat muinaislinnoista kasin valtaa alueellaan ^[3] .

Muinaislinnojen paaasiallisena kayttoaikana rautakaudella sodankaynti perustui ryosto- ja havitysretkiin, joita vastaan ne olivat monessa tapauksessa todennakoisesti suunniteltu. Muinaislinnoja tuskin oli tarkoitettu kestamaan pitkia piirityksia, mutta sellaisia tuskin rautakaudella yleisesti tehtiinkaan. Tilanne kuitenkin muuttui Itameren piirissa viimeistaan 1200-luvulla ^[4] , niin Suomessa kuin Baltiassa.

Esi- tai varhaishistoriallisia makilinnoja tunnetaan monissa Euroopan maissa huomattavia maaria. Britanniasta on loydetty yli 2 000 rautakautista linnavuorta, joista noin 600 sijaitsee Walesissa . Linnavuoret ovat olleet tyypillinen puolustusratkaisu myos Pohjoismaissa ja Baltiassa. Ruotsista linnavuoria on loydetty noin 1 100, Norjasta noin 400, Virosta useita satoja, Suomesta noin 100 ja Tanskasta 26. Etenkin keltit rakensivat rautakaudella lukuisia makilinnoja. ^[5]

• Suomen muinaislinnat
• Luettelo Suomen muinaislinnoista
• Luettelo luovutetun Karjalan muinaislinnoista
• Luettelo Viron linnoista

• Haggren, Georg ym.:  Muinaisuutemme jaljet . Gaudeamus, 2015. ISBN 978-952-495-363-4 .

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Linnavuori .

• Pesonen, Mikko: Vain kiviroykkiot todistavat muinaislinnasta ? linnavuorten verkosto tarjosi suojaa, kun viikingit hyokkasivat Suomeen . Yle . Viitattu 3.6.2024.
• SPOR: Bygdeborger i Trøndelag ? sett fra et østlig perspektiv (norjaksi)