Tämä on hyvä artikkeli.

Liito-orava

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Liito-orava
Liito-oravan alalaji Pteromys volans onii elää Hokkaidon saarella Japanissa.
Liito-oravan alalaji Pteromys volans onii elaa Hokkaidon saarella Japanissa .
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Vaarantunut [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Elainkunta Animalia
Paajakso: Selkajanteiset Chordata
Alajakso: Selkarankaiset Vertebrata
Luokka: Nisakkaat Mammalia
Lahko: Jyrsijat Rodentia
Alalahko: Oravamaiset jyrsijat Sciuromorpha [3]
Heimo: Oravat Sciuridae
Alaheimo: Varsinaiset oravat Sciurinae
Tribus: Pteromyini [3]
Suku: Pteromys
Laji: volans
Kaksiosainen nimi

Pteromys volans
( Linnaeus , 1758)

Liito-oravan levinneisyys
Liito-oravan levinneisyys
Katso myos

  Liito-orava Wikispeciesissa
  Liito-orava Commonsissa

Liito-orava ( Pteromys volans ) on Pohjois- Euraasiassa Suomesta Tyynenmeren rannikolle, Hokkaid?n saarelle ja Keski- Kiinaan asti tavattava oravalaji . Suomessa liito-oravaa esiintyy Kokkolasta ja Kuusamosta etelaan.

Liito-orava on harmaa yoelain , hiukan tavallista oravaa pienempi. Sille on tunnusomaista liitopoimu, jonka avulla se voi liidella yli 50 metrin matkoja puusta puuhun.

Liito-orava viihtyy varttuneessa kuusivaltaisessa sekametsassa . Yksilo elaa koko elamansa samalla elinpiirilla, joka on uroksella noin 60 hehtaaria ja naaraalla viisi. Liito-oravan paaravintoa ovat kesalla lehtipuiden lehdet ja talvella norkot .

Liito-orava kayttaa pesanaan yleisimmin haavassa olevaa koloa, joskus tavallisen oravan tekemaa risupesaa. Sen lisaantymiskausi alkaa maaliskuun jalkipuolella. Naaras synnyttaa yleensa yhden poikueen kesassa, joskus kaksi. Poikasia syntyy kerrallaan yleensa kahdesta neljaan.

Liito-orava on uhanalaisuudeltaan luokiteltu maailmanlaajuisesti elinvoimaiseksi mutta Suomessa vaarantuneeksi . Sita uhkaavat metsanhakkuut , minka vuoksi sita suojellaan.

Luokittelu ja alalajit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Liito-orava kuuluu oravien heimoon, ja sen lahin sukulaislaji on samaan Pteromys -sukuun kuuluva japaninliito-orava . [4] Liito-oravasta erotetaan nykyisin nelja alalajia . Nimilajin P. v. volans levinneisyysalue kasittaa suurimman osan Euraasian mannerta, P. v. athene elaa Sahalinin saarella, P. v. buechneri Kiinassa ja P. v. orii Japanin Hokkaid?n saarella. [5] Lajia on Suomessa aiemmin kutsuttu myos siipioravaksi. [6]

Ulkonako ja koko [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Liito-orava on tavallista oravaa pienempi. [7] Ruumiin kummallakin sivulla etu- ja takaraajojen valissa on liitopoimu. Hanta on littea. [8] Silmat ovat suuret. [7] Naaras painaa keskimaarin noin 150 grammaa ja uros noin 125 grammaa. Ruumis on 15?17 senttimetria pitka, hanta 11?12 senttimetria. [9]

Alalajit eroavat toisistaan hiukan varityksen suhteen. P. v. volansin ylapuoli on tasaisen vaalean hopeanharmaa ja alapuoli himmean valkea ja ruskeankeltainen. Silman ymparilla on kapea musta rengas. P. v. athenen ylapuoli on likaisenharmaa ja alapuoli himmean valkea. Kyljissa on punaruskeaa. P. v. buechnerin vari on muita alalajeja tummempi, etenkin hannassa. P. v. orii muistuttaa P. v. volansia . Sen posket ja alaosa ovat valkoiset, ja sen hannassa on ruskeankeltaista ja mustaa. [10] [5]

Levinneisyys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Liito-orava on Siperian taigavyohykkeen laji. Sen levinneisyysalue ulottuu Suomesta halki Venajan Tyynellemerelle ja Hokkaid?lle. Etelaisimmillaan lajia tavataan Keski-Kiinassa. Lannessa liito-oravaa tavataan myos pienella ja eristyneella alueella Koillis- Virossa . Latviassa sita ei ole tavattu vuoden 2005 jalkeen, ja Liettuasta se havisi mahdollisesti jo ennen 1900-lukua. Valko-Venajan itarajalla liito-orava ilmeisesti viela pesii, mutta laji oli viela 1700-luvulla koko maassa varsin yleinen. Ruotsiin ja Norjaan liito-orava ei ole levinnyt Suomen puolen suurten suoalueiden ja Tornionjoen vuoksi. [4]

Suomessa liito-oravan esiintymisen painopiste on etelassa, ja sen levinneisyysalueen pohjoisraja kulkee Kokkolan pohjoispuolelta Kuusamon etelaosiin. Kanta on tihein lansirannikolla Vaasan ja Kristiinankaupunki ? Narpion seudulla. Liito-oravia esiintyy runsaasti myos Lounais-Suomessa ja paikoin Keski - ja Kaakkois-Suomessa . Kanta on harva Pohjois - ja Etela-Karjalassa , Ita-Uudellamaalla ja Savossa . Laji puuttuu lahes koko saaristosta. Liito-oravatiheys vaihtelee suuresti levinneisyysalueen sisalla. Itarajan takana Venajan Karjalassa ja Karjalankannaksella lajin tiheys vaihtelee samankaltaisesti kuin Suomessa, mutta Laatokan luoteispuolella seka Laatokan ja Aanisen valissa lajia esiintyy Suomea tiheammin. [11]

Suomessa arvioitiin vuonna 2006 olevan 143 000 liito-oravanaarasta. [12]

Elinymparisto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Liito-orava palaamassa pesalleen. Laji on yoelain, mutta kesalla imettava naaras ruokailee myos paivisin.

Liito-orava viihtyy varttuneessa kuusivaltaisessa sekametsassa , jossa on kolopuita kuten haapoja pesa- ja paivanviettopaikaksi seka lehtipuita kuten haapoja, leppia ja koivuja ravinnoksi. Lehtipuusto voi olla kuusimetsassa pienina ryhmina tai hajallaan. Liito-orava voi elaa myos nuorehkossa, 15?20 metria korkeassa metsassa, kunhan sinne on hakkuun jaljilta jatetty kolohaapa pesapuuksi ja varttuneempaa metsaa kasvaa enintaan 100 metrin paassa. Se voi pesia myos metsan reunassa tai muutaman metrin paahan aukealle jatetyssa haavassa, tai pihalla, asutuksen lomassa ja kaupunkeihin jatetyssa varttuneessa kuusisekametsikossa. [13]

Liito-orava elaa, liikkuu, ruokailee, pesii ja lisaantyy alueella, joka on uroksella keskimaarin 60 hehtaaria ja naaraalla noin viisi hehtaaria. Liito-orava on paikkauskollinen alueelle, jolle se asettui synnyinvuotensa syksylla, ja se elaa koko elamansa samalla elinpiirilla. Urosten elinpiirit voivat olla paallekkaisia, eivatka ne puolusta niita toisia uroksia vastaan. Naaraat sen sijaan elavat kukin omalla alueellaan. Liito-orava viettaa suurimman osan hereillaoloajastaan noin 10 prosentin ydinalueella omassa elinpiirissaan. Paaosin nama ydinalueet ovat sen tarkeita ruokailualueita, joilla kasvaa lehtipuita. [14]

Lisaantyminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Liito-oravan lisaantymiskausi alkaa maaliskuun jalkipuoliskolla ja kestaa pisimmillaan heinakuun loppuun. Uros alkaa helmi?maaliskuussa vierailla eri naaraiden reviireilla ja pesissa. Naaras tulee kiimaan maaliskuun jalkipuoliskolla. Naaras ja uros parittelevat useita kertoja 10?20 minuutin jaksoissa pesan ulkopuolella. Joskus uroksia on yhden naaraan seurassa useampia, jolloin ne kilpailevat naaraasta ajamalla toisiaan takaa. [15]

Parittelun jalkeen naaras jaa pesaan valmistautumaan poikasten synnyttamiseen. Uros ei enaa palaa sen ja poikasten luo vaan lahtee etsimaan toista naarasta. Joskus samassa poikueessa voi olla useamman kuin yhden uroksen siittamia poikasia. [16]

Naaras synnyttaa yleensa yhden, joskus kaksi poikuetta kesassa. Toinen kiima-aika on huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa. [17]

Liito-oravanaaraan kantoaika on noin 41 vuorokautta. Ensimmainen poikue syntyy Suomessa huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa. Naaras synnyttaa yleensa kahdesta neljaan poikasta, joskus jopa viisi. Poikueiden keskikoko on 2,4?2,6 poikasta, mika on jyrsijaksi vahan. Poikanen painaa syntyessaan viidesta kymmeneen grammaa. Emo imettaa poikasiaan 42?45 vuorokautta. [18]

Poikaset lahtevat pesastaan ensimmaisen kerran 40?45 vuorokauden ikaisina ja alkavat tuolloin syoda maidon ohella lehtiravintoa. Heinakuun alussa poikaset liikkuvat jo parin sadan metrin paahan pesasta. Ensimmaisen poikueen poikanen jattaa pesansa lopullisesti yleensa elokuussa ja lahtee etsimaan omaa elinpiiriaan. Tallainen dispersaalimatka on keskimaarin noin kaksi kilometria ja joskus jopa yhdeksan kilometria pitka. [19]

Liito-orava elaa keskimaarin 1?2 vuoden ikaiseksi. Vanhin tunnettu luonnossa elanyt uros saavutti viiden ja vanhin naaras neljan vuoden ian. [20]

Ravinto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kesalla liito-orava syo paaasiassa haavan ja lepan, mutta myos koivun ja pihlajan lehtia. Se voi syoda myos pihlajanmarjoja ja vaahteran siemenia. Syyskuussa liito-orava alkaa siirtya talviravintoonsa eli koivun ja lepan norkkoihin. Se varastoi norkkoja talven varalle pienina oksannippuina kuusen tiheiden oksien valeihin, tikankoloihin, lahopokkeloiden koloihin, linnunponttoihin, kallion ulokkeille tai tavallisen oravan pesiin. [21]

Liito-orava syo myos lehtipuiden ja havupuiden silmuja seka tuoreiden mannynkapyjen siemenia, ja etenkin Siperiassa lehtikuusen neulasia. On mahdollista, etta se syo myos elainravintoa kuten lintujen munia ja poikasia, mutta tasta ei ole saatu tutkimuksissa viitteita. [21]

Saalistajat ja loiset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Liito-oravan saalistajia ovat useat isot pollot kuten huuhkaja ja viirupollo seka haukat ja naata . Saalistajat eivat mahdu liito-oravan pesaan, mutta naata voi yltaa pesassa olevaan elaimeen etukapalallaan. Liito-oravia joutuu asutuksen lahella myos kissojen saaliiksi. [22]

Suomalaisilla liito-oravilla esiintyy kolmea kirppulajia : oravankirppulajit Tarsopsylla octodecimdentata ja Ceratophyllus sciurorum seka liito-oravankirppu Ceratophyllus indages indages . Kirput elavat pesaaineksissa ja aikuisiksi kuoriuduttuaan siirtyvat liito-oravan turkkiin verta imemaan. [23]

Elintavat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Pesa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Liito-oravan jatoksia puun tyvella.

Liito-oravan pesana on yleisimmin haavassa oleva kapytikan kovertama kolo, jonka suuaukko on sopivan kokoinen liito-oravalle ja riittavan pieni saalistajien torjumiseksi. Pesa voi joskus olla myos luonnon muovaamassa kolossa, kuten irronneen oksan kohdalle lahonneessa onkalossa. Koloonsa liito-orava rakentaa oman pesan useimmiten naavasta , mutta pesassa voi olla myos sammalta , katajan kuorta tai sohvan taytetta. Pesaainesten sisaan liito-orava tekee pesaonkalon, johon johtaa sivulta tai paalta suuaukko. Pesaainekset voivat tayttaa koko kolon. [24]

Toiseksi yleisin liito-oravan pesapaikka on tavallisen oravan rakentamassa risupesassa, jossa on talvella jopa yli 20 astetta lampimampaa kuin ulkona. Liito-orava voi muuttaa myos ihmisen tekemaan ponttoon, joka on varpuspollolle tarkoitettu puupolkkyyn koverrettu luonnonpontto tai laudasta rakennettu kottaraispontto. Ponton suuaukon halkaisijan pitaisi olla 40?43 millimetria ja koverretun ponton seinamien 5 senttimetria paksuja ja syvyyden 30?40 senttimetria suuaukon alareunasta. [24] Kuorellisella tai hoylaamattomalla laudalla paksunnettu etuseina tuo lisaa turvaa ja hidastaa oravaa jyrsimasta kulkuaukkoa suuremmaksi. [25] Liito-orava voi tehda pesansa myos rakennusten seinien koloihin tai kattojen alle. [24] Joskus harvoin liito-oravan on havaittu kayttaneen pesanaan satunnaisesti maakoloa. [26]

Jokainen liito-orava kayttaa vuoden mittaan useaa pesaa, urokset keskimaarin kahdeksaa ja naaraat viitta. Urokset vaihtavat pesaa noin kolmen viikon valein. Liito-orava vaihtaa pesaa esimerkiksi vanhan pesan tuntuessa turvattomalta tai kun se haluaa valttaa ulkoloisia. [23]

Talvella ja kevaalla liito-oravan lasnaolon voi havaita isojen haapojen ja suurten kuusien tyvilla ja joskus muurahaiskeoissakin olevista ruskeankeltaisista papanakasoista. Liito-oravan papanat ovat 6?8 millimetria pitkia ja 2?3 millimetria paksuja, saannollisen liereita ja pyoreapaisia. Varinsa ne saavat liito-oravan talviravinnon, lepan ja koivujen norkkojen siitepolysta. Kesalla papanat ovat tummia ja hajoavat nopeasti. Talvipapanoiden sijainnista ei valttamatta nae sita, missa liito-oravan poikaspesa kevaalla ja kesalla on. [27] Papanoiden avulla voi tehda kartoituksia liito-oravan elinymparistoista. [28]

Vuorokausiaktiivisuus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Liito-orava on yoelain, joka on valoisaan aikaan ulkona vain harvoin. Kesaisin liito-orava lahtee ulos pesastaan ruoanhakuun pian auringonlaskun jalkeen ja on ulkona koko pimean ajan. Talvella se tulee yleensa ulos vasta tunteja auringonlaskun jalkeen. Syksylla ja talvella liito-orava ei ole liikkeella koko pimeaa aikaa vaan muutaman tunnin alkuyosta ja toisen jakson loppuyosta, joiden valilla se lepaa pesassaan. Kevaalla paritteluaikaan liito-oravat ovat liikkeella paivalla ja naaras myos kesalla kun silla on pesassaan isot poikaset. [29]

Liikkuminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Liito-orava liitaa liitopoimujensa avulla.

Liito-orava osaa liitaa ilmassa pitkiakin matkoja. Sen ruumiin kummallakin sivulla etu- ja takajalkojen valissa on liitopoimu, joka on ohut ja molemmilta puolilta karvan peittama nahka. Sen etujaloissa ulkovarpaiden tyvessa on lisaksi noin 3,6 senttimetria pitka kannusrusto. Liitaessaan liito-orava levittaa molemmat jalkansa ja kannusrustonsa, jolloin liitopoimu laajentaa sen kantavaa pintaa. Myos sen littea hanta auttaa liidossa. [30]

Liito-orava ponnistaa liitoon useimmiten vaakasuoralta oksalta ja asettuu heti ponnistuksen jalkeen liitoasentoon. Liito suuntautuu alaviistoon, usein 64?68 asteen kulmassa lahtopaikkaan nahden. Liidon lopussa liito-orava koukkaa ylospain ja kaantyy jarruttaen pystyasentoon laskeutuessaan puunrungolle. [30]

Liito-orava ylittaa liitamalla helposti 50 metrin aukeita kuten sahkolinjoja ja moottoriteita. Maen ylarinteesta mannynlatvasta ponnistamalla sen on havaittu liitaneen jopa 80 metrin matkoja aukeiden yli. Metsassa sen liitomatkat ovat paljon lyhyempia. Liito-orava pystyy muuttamaan liidon aikana suuntaansa jopa lahes 90 astetta ja syoksymaan kaartaen lahes pystysuoraan alas puun latvustosta sen rungon alaosaan. [31]

Maassa liito-orava ei juokse. Se voi kayda korkeintaan metrin paassa puun rungosta. Jos liito jaa lyhyeksi, liito-orava loikkii maassa viimeiset metrit puuhun. [32]

Aantely [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Liito-oravat ovat melko hiljaisia. Ne voivat pitaa hiljaista kitinaa parittelun aikana tai kun emo ja nuoret poikaset ovat yolla ulkona pesasta. Liito-orava kayttaa myos ihmiskorvalle kuulumattomia ultraaania , mutta niiden merkitysta ei viela tiedeta. [33]

Uhanalaisuus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kansainvalinen luonnonsuojeluliitto IUCN pitaa liito-oravaa maailmanlaajuisesti elinvoimaisena lajina , vaikka sen kanta pienenee monin paikoin sen levinneisyysalueella. Se on kuitenkin levinnyt laajalle alueelle, eika kannan vahentyminen ole ollut niin nopeata, etta lajia olisi tarvetta luokitella harvinaisemmaksi. Kiinassa laji on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi . [1] Suomessa liito-orava on vuodesta 2019 luokiteltu vaarantuneeksi. [34] Vuosina 2015?2019 laji oli luokiteltu silmallapidettavaksi , vuosina 2000?2014 vaarantuneeksi ja vuosina 1985?2000 silmallapidettavaksi, taantuneeksi . Virossa ja Latviassa liito-orava luokitellaan erittain uhanalaiseksi. Venajan Karjalan tasavallassa ja Leningradin alueella liito-orava luokitellaan vaarantuneeksi. [35]

Suomessa liito-oravan taantumisen tarkein syy ovat metsanhakkuut , silla liito-oravan suosimia varttuneita kuusivaltaisia sekametsia avohakataan . [36] Elinymparistojen sirpaloituminen on erityisen suuri uhka liito-oravalla, silla se ei mielellaan ylita maassa avoimia alueita. Monissa hoidetuissa metsissa on lisaksi vahemman lehtipuita, jotka ovat liito-oravien talviravintoa, ja vahemman paikkoja pesakoloille. [1]

Suomessa liito-oravaa ei metsasteta, laji on Suomessa rauhoitettu, eika se kuulu riistalajistoon. [37] Liito-oravaa metsastetaan selvenna jonkin verran kaupallisiin tarkoituksiin sen turkin vuoksi, mutta se ei aiheuta suurta uhkaa lajin tulevaisuudelle lahde? . Mongoliassa liito-oravaa uhkaavat elinymparistojen haviamisen lisaksi seka ihmisen aiheuttamat etta luonnolliset metsapalot. [1]

Suojelu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Liito-orava on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu. Sita ei saa tappaa, ottaa elatiksi tai hairita sen pesiessa, eika kuolleita yksiloita saa sailyttaa ilman viranomaisten lupaa. [38] Laji kuuluu Suomen kansainvalisiin vastuulajeihin , eli Suomella on kansainvalinen vastuu sen sailyttamisesta. [39] Liito-orava kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin tiukasti suojeltujen lajien IV (a) -listalle, jonne luetteloitujen lajien lisaantymis- ja levahdyspaikkojen havittaminen ja heikentaminen on kielletty. Sen seurauksena liito-oravan asuttamilla paikoilla taytyy suorittaa erityistoimenpiteita, kun metsaa suunnitellaan kaadettavaksi tai maisemaa muuten muutettavaksi. [40] Maa- ja metsatalousministerion ja ymparistoministerion asettaman tyoryhman vuonna 2004 laatimien ohjeiden mukaan uudistushakkuissa on liito-oravan pesapuun ymparille jatettava hakkaamatta vahintaan 10?15 metrin alue. Liito-oravalle on myos varmistettava kulkuyhteys puuryhmasta laheisiin metsiin esimerkiksi jattamalla hakkuuaukealle puista riittavan tihea rivi. [41]

Vanhoista liito-oravan asuttamista metsista on kiistelty ainakin vuodesta 1980. Luonnonsuojelulaissa kiellettiin uhanalaisen liito-oravan pesapuiden havitys vuonna 1996. [42]

Liito-oravatutkija Ilpo K. Hanskin mukaan liito-oravia ei suojella Suomessa riittavasti. Hanen mukaansa metsataloudessa liito-oravalle nykyisin jatettava muutaman aarin elinalue pitaisi laajentaa vahintaan hehtaariin. [43] Joidenkin suomalaistutkijoiden mukaan Suomen liito-oravakanta on selvasti yliarvioitu, ja todellinen maara olisi alle puolet vuoden 2006 arviosta. [44]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Hanski, Ilpo K.:  Liito-orava: Biologia ja kayttaytyminen . Metsakustannus, 2016. ISBN 987-952-6612 -92-8.

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b c d Shar, S., Lkhagvasuren, D., Henttonen, H., Maran, T. & Hanski, I.: Pteromys volans IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.3 . 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.12.2016. (englanniksi)
  2. ↑ Esko Hyvarinen, Aino Juslen, Eija Kemppainen, Annika Uddstrom & Ulla-Maija Liukko (toim.):  Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019 , s. 576. Helsinki: Ymparistoministerio - Suomen ymparistokeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3 . Teoksen verkkoversio (viitattu 15.8.2021).
  3. ↑ a b ITIS: Pteromys volans
  4. ↑ a b Hanski 2016, s. 18?20.
  5. ↑ a b Stephen Matthew Jackson, Peter Schouten:  Gliding Mammals of the World , s. 156. Csiro Publishing, 2012. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.12.2016).
  6. ↑ Luonnonsuojelulaki 13§ Finlex . 1923. Viitattu 19.12.2015.
  7. ↑ a b Liito-orava ( Arkistoitu ? Internet Archive), Luonnossa.org
  8. ↑ Hanski 2016, s. 31.
  9. ↑ Hanski 2016, s. 12?13.
  10. ↑ Richard W. Thorington, Jr., John L. Koprowski, Michael A. Steele, James F. Whatton:  Squirrels of the World , s. 129?130. JHU Press, 2012. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.12.2016).
  11. ↑ Hanski 2016, s. 15?17.
  12. ↑ Hanski 2016, s. 21.
  13. ↑ Hanski 2016, s. 24.
  14. ↑ Hanski 2016, s. 55?58.
  15. ↑ Hanski 2016, s. 61?62.
  16. ↑ Hanski 2016, s. 63?64.
  17. ↑ Hanski 2016, s. 65.
  18. ↑ Hanski 2016, s. 65?66.
  19. ↑ Hanski 2016, s. 66?70.
  20. ↑ Hanski 2016, s. 58.
  21. ↑ a b Hanski 2016, s. 27?29.
  22. ↑ Hanski 2016, s. 72?75.
  23. ↑ a b Hanski 2016, s. 50.
  24. ↑ a b c Hanski 2016, s. 44.
  25. ↑ Metsahallitus, Luontopalvelut: Liito-oravaponton rakennusohje Liito-orava etsii kotia . 2020. Metsahallitus, Luontopalvelut. Viitattu 11.11.2021.
  26. ↑ Hanski 2016, s. 54.
  27. ↑ Hanski 2016, s. 35?37.
  28. ↑ Suomen luonnonsuojeluliitto: Liito-oravan kartoitusopas LIITO-ORAVA - Tietoa lajista ja kartoituksesta . 2020. Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 11.11.2021.
  29. ↑ Hanski 2016, s. 71.
  30. ↑ a b Hanski 2016, s. 31.
  31. ↑ Hanski 2016, s. 32?33.
  32. ↑ Hanski 2016, s. 33.
  33. ↑ Hanski 2016, s. 72.
  34. ↑ Juha Kauppinen: Liito-oravasta jalleen uhanalainen, homotiainen erittain uhanalainen, metsien uhanalaisten maara kasvoi Suomen luonto . 8.3.2019. Viitattu 14.6.2019.
  35. ↑ Hanski 2016, s. 79?80.
  36. ↑ Hanski 2016, s. 80.
  37. ↑ Liito-orava Suomen riistakeskus . 8.4.2013. Viitattu 3.7.2022.
  38. ↑ Hanski 2016, s. 79.
  39. ↑ Kansainvaliset vastuulajit  (tiedosto Vastuulajit nisakkaat.pdf ) Ymparistohallinto. Viitattu 3.1.2017.
  40. ↑ Hanski 2016, s. 84.
  41. ↑ Hanski 2016, s. 85.
  42. ↑ Harvinaisen liito-oravan perassa jo vuodesta 1996, Helsingin Sanomat 9.3.2008 A6
  43. ↑ Helmi Nykanen: Liito-oravat lasketaan ? kaavoittajan mielesta suojelu menee jo liiallisuuksiin Yle Uutiset . 28.3.2014. Viitattu 13.11.2016.
  44. ↑ Anu Rummukainen: Apulaisprofessori: Liito-oravakanta vahintaan puolet tiedettya pienempi Yle Uutiset . 4.3.2016. Viitattu 13.11.2016.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

 

Pteromys volans
Sciurus volans
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Liito-orava&oldid=21958701 ”