Lavia
Entinen kunta ? nykyiset kunnat: Pori
vaakuna	sijainti
Sijainti	61°35′45″N , 022°35′10″E
Maakunta	Satakunnan maakunta
Seutukunta	Pohjois-Satakunnan seutukunta
Kuntanumero	413
Hallinnollinen keskus	Lavian kirkonkyla
Perustettu	1868
? emapitaja	Mouhijarvi [1]
Liitetty	2015
? liitoskunnat	Pori Lavia
? syntynyt kunta	Pori
Pinta-ala	357,74 km²  [2] (1.1.2014)
? maa	321,12 km²
? sisavesi	36,62 km²
Vakiluku	1 904   [3] (31.12.2014)
? vaestotiheys	5,93 as./km²  (31.12.2014)
Infobox OK

Lavia on Suomen entinen kunta Satakunnan maakunnassa . Alun alkaen Lavia oli osa Sastamalan kirkonpitajaa ja vuodesta 1639 lahtien osa Mouhijarven (Yla-Sastamalan) seurakuntaa. Lavia muodostettiin Mouhijarven kappeliseurakunnaksi vuonna 1823, ja siita tuli itsenainen seurakunta vuonna 1870. ^[4] Valtioneuvosto  paatti 12. kesakuuta 2014 lakkauttaa Lavian kunnan ja liittaa sen Porin kaupunkiin vuoden 2015 alussa. ^{[5] [6]}

Laviassa asui sen lakkauttamishetkella 1 904 ihmista. ^[3] Sen pinta-ala oli 357,74 km², josta 36,62 km² on vesistoja. ^[2] Vaestotiheys oli 5,93 asukasta/km². Lavian naapurikunnat ennen kunnan lakkauttamista olivat Kankaanpaa , Kokemaki , Pori , Pomarkku , Sastamala ja Ulvila . Aikaisempia naapurikuntia olivat Kokemakeen vuonna 1969 liitetty Kauvatsa , Ulvilaan vuonna 2005 liitetty Kullaa , Vammalaan vuonna 2007 liitetty Suodenniemi , Poriin vuonna 2010 liitetty Noormarkku ja Sastamalaan vuonna 2013 liitetty Kiikoinen . Vuonna 1955 vahvistetun Lavian vaakunan oli suunnitellut Ahti Hammar . ^[7]

Lavian kirkonkyla on taajama, jossa asuu 883 asukasta (31.12.2011). ^[8] Porin kaupunginosajaossa Lavian asemakaavoitetusta alueesta on muodostettu kaksi kaupunginosaa, jotka ovat Susikoski (91. kaupunginosa) ja Salaplakkari (92. kaupunginosa). ^[9]

Kunnassa on useita kivikautisia asuinpaikkoja. Asutus oli aikoinaan keskittynyt varsinkin Karhijarven kalaisille rannoille. Pronssikauden jaanteina kunnassa on muutama sailynyt hiidenkiuas , joihin entisajan ihmiset hautasivat vainajansa. Keskiajalla Lavian lansiosat olivat Tyrvaan ja Karkun kylien eramaa-alueita. Pysyva asutus saapui Laviaan idasta, Mouhijarven ja Suodenniemen suunnasta. ^[4]

Lavian nimi esiintyy ensimmaisen kerran 1300-luvun lopulla mouhijarvelaisten ja noormarkkulaisten valisen, eraita kalavesia ja niittyja koskeneen riidan karajapoytakirjoissa. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Lavian alueella oli kahdeksan taloa. Vuonna 1639 Laviassa oli 12 ja vuonna 1745 17 veroa maksavaa taloa. 1830-luvulta lahtien Laviassa sahattiin ja sielta kuljetettiin suuret maarat lankkuja Poriin, ja Lavia oli myos kauempaa sisamaasta tulleiden lankkujen ajajien etappipaikka. Tata aikakautta kesti 1900-luvun taitteeseen saakka. Susikoskeen rakennettiin Lavian ensimmainen vesisaha vuonna 1845. Kotiteollisuutena Laviassa on valmistettu kahvipannuja ja anturanahkaa . ^[4]

Lavian vakiluku kasvoi 1800-luvun jalkipuoliskolla hyvin nopeasti. 1900-luvun alkupuolella Lavia oli koko maankin mittapuun mukaan suurimpia torpparialueita . Vuonna 1901 Laviassa oli maanomistajia 109, mutta vuokraajia perati 687 ruokakuntaa. Kun koko Suomessa oli tuolloin yhta vuokranantajaa kohti 2,38 torppaa ja makitupaa , Laviassa vastaava luku oli 6,4. ^[4]

Tunnettu pappi ja hengellinen kirjailija Emil Teodor Gestrin toimi Lavian kirkkoherrana 1800-luvun loppupuolella.

Lavian Yhteiskoulu (nykyisin Lavian ylaaste ja lukio) perustettiin vuonna 1917. Kunnan vanhin rahalaitos oli vuonna 1905 perustettu saastopankki . Kansallis-Osake-Pankin konttori avattiin Lavian kirkonkylassa vuonna 1919. Eri puolilla kuntaa 1920-luvulla perustetut viisi osuuskassaa yhdistyivat Lavian Osuuskassaksi (nyk. Lavian Osuuspankki) vuonna 1938, jolloin aloitti toimintansa myos Lavian Osuusmeijeri Riihon kylassa. ^[4]

Lavian pohjoisosassa Kankaanpaan rajalla kaytiin Suomen sisallissodan Sampakosken taistelu helmikuussa 1918. Paikalla on vuonna 1998 pystytetty muistomerkki. Jatkosodan paatyttya vuonna 1944 Laviaan asutettiin siirtovakea Viipurin laanin Pyhajarvelta .

Lavian alkutuotantovaltaisen elinkeinorakenteen, pientilavaltaisuuden ja heikon tyopaikkaomavaraisuuden vuoksi kunnan asukasluku on koko sotien jalkeisen ajan laskenut voimakkaasti. Vuonna 1945 asukasluku oli lahes 6 000, mutta vuonna 1970 enaa 3 715. Kunnasta muuttajat ovat olleet etupaassa nuoria ja muuttoliike on suuntautunut aikaisemmin paaasiassa Poriin, myohemmin yha voimakkaammin Tampereelle ja paakaupunkiseudulle . Toisaalta Lavian elamaa vilkastuttavat vuosittain lukuisat kesaasukkaat. 1960-luvulta lahtien Lavia jarjesti koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut kuntayhtymana yhdessa myohemmin lakkautettujen Kiikoisten ja Suodenniemen kanssa. ^[4]

Lavian, Mouhijarven ja Suodenniemen paikallislehti oli vuodesta 1924 ilmestynyt Paikallissanomat . ^[4] Lehti yhdistettiin Tyrvaan Sanomiin vuonna 2010.

Huonon taloustilanteen vuoksi Lavian kunnassa jouduttiin aloittamaan vuonna 2013 erityisselvitys kuntaliitoksesta. Valtiovarainministerion selvitysmies kannatti kunnan liittymista Poriin , mutta huhtikuussa 2014 Lavian kunnanvaltuusto aanesti sen sijaan Kankaanpaahan liittymisen puolesta. Kankaanpaan valtuustossa kuitenkin aanestettiin Lavian liittymista vastaan, eika myoskaan Pori halunnut Laviaa. Tama asetti kunnat pakkoliitosuhan alle ja hallitus paatti liittaa Lavian Poriin, vaikka Kankaanpaa sijaitsee lahempana. ^{[10] [11]} Kuntaliitosta seuraavina vuosina 2015?2016 Porin kaupunginvaltuustossa toimi kuusi edustajaa Laviasta. ^[12]

Lavian halki kulkee kantatie 44 , josta erkanevat kunnan alueella seututiet Kullaalle, Noormarkkuun, Pomarkkuun ja Sastamalan Suodenniemen kylan kautta Tampereen suuntaan. Valtatie 11 Porista Tampereelle kulki ennen Lavian kirkonkylan kautta, mutta uudelleen rakennettuna se on jaanyt muutaman kilometrin paahan kunnan etelarajasta. Lahin rautatieasema on Karkun rautatieasema Tampere?Pori-radalla . 1980-luvun alkuvuosiin saakka lahin rautatieasema sijaitsi Pori?Haapamaki-radalla Kankaanpaassa . Lahimmat lentokentat ovat Porin lentoasema ja Tampere-Pirkkalan lentoasema .

Lavian kirkonkyla oli 1960-luvulle saakka vilkas linja-autoliikenteen solmukohta, mika johtui siita, etta kunta sijaitsi melko kaukana rautateista, ja kunnassa toimi myos muutama pienehko linja-autoyritys. Porilaisella liikennoitsijalla V. Keto-Seppalalla oli kirkonkylassa toimipiste, jonka yhteydessa toimi 1980-luvulle saakka myos autokoritehdas Lavian Autokori Oy. ^[4] Naapurikunnasta Suodenniemelta kotoisin ollut Elli Saarikko , joka oli tiettavasti Suomen ensimmainen nainen itsenaisena linja-autoliikennoitsijana, aloitti linjan Laviasta Tampereelle vuonna 1934; tata ennen han oli toiminut taksiautoilijana jo vuodesta 1926. Elli Saarikko muutti Laviasta Tampereelle vuonna 1958 ja myi yrityksensa Lansilinjat Oy:lle vuonna 1972. ^[13]

Nykyisin Lavian paikallisliikennetta liikennoi Porin Linjat yhdella bussilinjalla arkipaivisin. Linjalla 69 on yksi edestakainen vuoro aina maanantaista perjantaihin.

• Helsinki 240 km
• Hameenlinna 140 km
• Kankaanpaa 28 km
• Pori 55 km
• Rauma 100 km
• Sastamala 45 km
• Tampere 70 km
• Turku 170 km

Lavia sijaitsee murrosvajoamalaaksossa, jota reunustavat jyrkat, osin kallioiset rinteet. Kirkonkyla on sijoittunut sen pohjalle kolmen jarven valiin. Laviasta loydetty kivilaji on nimetty kunnan mukaan lavialiitiksi ja sita esiintyy etenkin Karhijarven etela- ja kaakkoispuolella. Riihonlahdella sijaitsee lintualue, jossa pesii muun muassa harvinainen ruskosuohaukka . Viljelysmaat sijoittuvat paaosin Karhijarven ymparille sen valittomaan laheisyyteen, kun taas kunnan etela-, ita- ja luoteisrajojen tuntumassa on laajoja metsaalueita. Lavian korkein maastonkohta on 124 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva Huuhkajanvuori kunnan itarajan tuntumassa. ^[4]

Lavian puurakenteinen kirkko on vuodelta 1823 (C. Bassi). Muita nahtavyyksia ovat Susikosken ja Sampakosken vanhat kivisillat seka Velhonvuoren vesiputous, johon talvisin muodostuu kallion paalle komea jaaputous. Putous sijaitsee aivan Suodenniemelle vievan maantien vieressa jyrkan maen juurella. Laviassa sanotaan olevan 52 jarvea, joskin osa naista lienee jo umpeen kasvaneita lampia. Jaakauden jaljilta loytyy siirtolohkareita , joista suurin on Kellarikivi. Lavian raitilla on vehrea ilme, sita reunustavat puut ja pensasaidat. Kirkonkylassa on myos jaljella useita vanhoja kiviaitoja, jotka ovat olleet kylalle leimallisia. Lavian tori uudistettiin Euroopan unionin rahoittamana kehityshankkeena vuonna 2005.

Lavian pitajaruoiksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa ja verimakkara . ^[14]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Aluskyla, Haunia , Kalliala, Lavia, Mustajoki, Myontaja, Niemenkyla, Perakyla, Riiho, Riuttala

Kallialan kylan nimen katsotaan olevan yhteydessa samannimiseen kylaan Tyrvaalla , nykyisessa Sastamalassa seka Haunia- ja Huida-nimien samannimisiin maatiloihin Tyrvaalla ja Karkussa .

• 
  Lavian raitti
• 
  Lavian raitti
• 
  Lavian kirkko

• Pentti Antila , kansanedustaja (SMP, SKYP), pitajanneuvos
• Reinhold Gronvall , kirkkoherra ja kansanedustaja (Suomalainen puolue), rovasti
• Aulikki Jaakkola (o.s. Lehmijoki), juoksija
• Jaakko Jonkka , oikeuskansleri
• Olli-Pekka Kallasvuo , yritysjohtaja
• Seppo Maaniittu , nayttelija, teatteriohjaaja ja kirjailija
• Pertti Makinen , kuvanveistaja
• Olavi Niinikoski , kirjailija
• Arvo Riihimaki , kansanedustaja (SKDL), kunnallisneuvos
• Antti ”Silu” Seppala , nayttelija ja muusikko
• Jenni Viljanen , yleisurheilija
• Pauli Ylitalo , professori ja ylilaakari
• Leo Aikas , entinen jaakiekkoilija ja jaakiekkovalmentaja.
• Tero Vaara , muusikko, Mamba -yhtyeen laulaja, paaasiallinen lauluntekija

• Luettelo Porin julkisista taideteoksista ja muistomerkeista

• Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 4: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos , s. 362?366. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1971.
• http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=15645&

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lavia Wikimedia Commonsissa

• Lavian kunta
• Tilastokeskus - Lavian avainluvut
• Lavia-Seura

n k m Satakunnan maakunnan kunnat Nykyiset kunnat Eura Eurajoki Harjavalta Huittinen Jamijarvi Kankaanpaa Karvia Kokemaki Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Rauma Siikainen Sakyla Ulvila Entiset kunnat Ahlainen Hinnerjoki Honkajoki Honkilahti Kauvatsa Kiukainen Kodisjoki Kullaa Koylio Lappi Lavia Luvia Noormarkku Porin maalaiskunta Rauman maalaiskunta Vampula

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset ISNI Kansalliset Suomi (KANTO) Henkilot Yle Uppslagsverket Finland