Kymmene Oy
Toimiala	metsateollisuus
Infobox OK Virheellinen NIMI-arvo

Kymmene Oy oli suomalainen metsateollisuusyhtio , joka sulautui vuonna 1996 Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n kanssa UPM-Kymmene Oyj:ksi . Yhtio oli suurimpia suomalaisia teollisuusyrityksia koko 1900-luvun ajan sulautumiseen saakka.

Kymmene Oy:n edeltajia olivat kolme Kymijoen suurten koskien aarelle 1800-luvulla perustettua puunjalostuslaitosta: Kymin Osakeyhtio ( ruots . Kymmene Aktiebolag tai Kymmene Aktiebolaget ), Kuusankoski Osakeyhtio (ruots. Kuusankoski Aktiebolag ) ja Tampereen Kattohuopatehdas Osakeyhtion Voikkaan paperitehdas . Riihimaki?Pietari-radan valmistuttua vuonna 1870 myos nykyisen Kouvolan lahella sijainneiden Kymijoen koskien taloudellinen merkitys kasvoi nopeasti. Vuoden 1870 lopulla Forssan puuvillakehraamon ja -kutomon perustanut Axel Wilhelm Wahren vuokrasi Valkealassa sijainneen Kuusankosken itarannan. Kosken rannalle nousi Kymintehtaana nimella tunnettu puuhiomo ja paperitehdas. Lahes samaan aikaan osti Louhisaaren kartanon omistaja, kreivi Carl Robert Mannerheim Kuusankosken alapuolelta Valkealan Ruotsulan kylaan kuuluneen Myllysaaren seka jonkin verran joen lansirannan aluetta Iitin puolelta, ja perusti Kuusankoski Osakeyhtion. ^[1]

Savon radan valmistuttua 1889 myos Valkelassa sijainneen Kymijoen Kyoperilan kosken taloudellinen potentiaali havaittiin. August Palmberg hankki omistukseensa kosken itarannan alueita ja aikoi perustaa sinne puuhiomon. Tama hanke kuitenkin kariutui koska han ei saanut lupaa hiomon turbiineihin vetta johtavan kalliotunnelin rakentamiseen. Palmgren luopui hankkeesta luvan saannin pitkittyessa ja alkoi sen sijaan rakentaa tehdaslaitoksia Tirvan kosken aarelle. Tampereen Kattohuopatehtaan paaomistaja Rudolf Elving osti kuitenkin Palmgrenilta Voikkaan maa-alueet ja vuonna 1898 Voikkaalla aloitti toimintansa puuhiomo ja paperitehdas. Vuonna 1902 Voikkaan paperitehdas oli jo Suomen suurin neljalla paperikoneellaan ja Voikkaalle oli perustettu myos sulfiittiselluloosatehdas . ^[2]

Kymintehtaan, Kuusankosken ja Voikkaan tehtaat omistaneet yhtiot yhdistyivat toukokuussa 1904 Kymin Osakeyhtio -nimiseksi yritykseksi. Tassa vaiheessa Kymintehtaalla oli 600, Kuusankoskella 400 ja Voikkaalla 800 tyontekijaa. Uusi yhtio oli Suomen suurin osakeyhtio ja suurin pohjoismainen paperivalmistaja. Yhtion paperin vienti kohdistui paaasiassa Venajalle .

Syksylla 1904 Voikkaan tehtaalla alkoi Voikkaan lakon nimella tunnettu tyotaistelu. Lakko sai alkunsa tehtaan paperinlajittelusalissa, jossa naistyontekijoita oli ahdisteltu ja he olivat myos tyytymattomia tyojarjestelyihin. Lakko paattyi kaytannossa pian, mutta sen jalkiseurauksena yhtion ja sen tyontekijoiden suhteisiin syntyi jannitteita, jotka purkautuivat lopulta vakivaltaisesti 1918.

Voikkaan tehdas paloi 1906, mutta se rakennettiin uudelleen niin, etta kevaalla 1907 oli toiminnassa jo 12 paperikonetta. Samoihin aikoihin Venajalla kiristynyt viranomaisten sensuuri johti useiden lehtien lakkauttamiseen ja samalla paperin kysynnan vahentymiseen. Kymi-yhtio joutui supistamaan tuotantoaan, tyovakea ei kuitenkaan vahennetty, mutta tyopaivaa lyhennettiin 12 tunnista 8 tuntiin. Suuret investoinnit olivat myos velkaannuttaneet yhtion ja se joutui velkojiensa hallintoon aina vuoteen 1915 saakka. Kymi-yhtion uudeksi toimitusjohtajaksi tuli 1913 Gosta Bjorkenheim joka aloitti yhtiossa tiukat saastotoimet. Ensimmainen maailmansota kasvatti voimakkaasti Kymi-yhtion paperivientia Venajalle ja yhtion taloudellinen asema kohentui nopeasti. Kymi-yhtio osti vuonna 1915 Juantehdas Oy:n Juankoskella ja vuonna 1916 Halla Oy:n Kymissa . ^[2]

Suomen sisallissodan aikana Kymi-yhtion toimihenkiloita ja johtajia asettui valkoisten puolelle, kun taas tyontekijat taistelivat punaisten riveissa. Yhtion tehtaita saapui valvomaan Valter Vihria , jonka tehtavana oli varmistaa, etta tehtaat pysyivat kaynnissa ja paperia voitiin toimittaa Venajalle maksuna punaisten saamista aseista. Punaiset teloittivat yhtion toimitusjohtajan Gosta Bjorkenheimin ja muita johtajia ja toimihenkiloita huhtikuun lopulla 1918 Korialla . Valkoisten voiton jalkeen useita satoja punaisten puolella taistelleita teloitettiin toukokuussa 1918 Kuusankoskella. Paperintuotanto palasi normaalille tasolle vasta vuonna 1919. Uudeksi toimitusjohtajaksi tuli 1918 Einar Ahlman .

Venajan markkinoiden menetyksen jalkeen Kymi-yhtio suuntasi 1920-luvulla paperivientinsa Lansi-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin . Samalla vuosikymmenella kaynnistettiin myos voimakas investointiohjelma, joka jouduttiin kuitenkin joksikin aikaa pysayttamaan 1930-luvun alun lamavuosina. 1930-luvun alussa Kymin Oy hankki kaksi paperitehdasta Englannista ja laajensi myos paperin vientiaan myos Etela-Amerikkaan ja Lahi-idan maihin. Lamakauden mentya ohi aloitettiin myos investoinnit hankkimalla Voikkaalle kaksi uutta sanomalehtipaperikonetta. Vuonna 1937 Kymin Oy oli 300 000 tonnin vuosituotannollaan Pohjoismaiden suurin paperinvalmistaja.

Vuonna 1922 Kymi-yhtio osti Verlan ja Kissakosken puuhiomot. Vuonna 1933 se osti metalliteollisuusyhtio Hogforsin Tehdas Osakeyhtion , jolla oli tuotantolaitokset muun muassa Karkkilassa , Salossa ja Heinolassa . Kauppaan olivat syyna Hogfors-yhtion laajat metsavarat. Kymin Oy osti lisaksi 1935 Laatokan Karjalassa toimineen Laskela Oy:n , jolla oli siella kaksi paperitehdasta. ^[3] Vuodesta 1936 lahtien yhtion virallinen nimi oli Kymin Osakeyhtio ? Kymmene Aktiebolag . ^[4]

1960-luvun lopulla Kymin Oy aloitti investoinnit Voikkaalle, Kymintehtaalle ja Juantehtaalle tarkoituksenaan lisata hienopaperin tuotantoa. Yhtio perusti myos oman Kymmene-Star nimisen myyntiorganisaationsa eika enaa kayttanyt myynnissa Suomen Paperitehtaitten Yhdistysta . Puunhankinnan tehostamiseksi Ahlstrom , Kaukas , Tampella ja Kymi-yhtio perustivat yhteisen Tehdaspuu Oy -nimisen puunhankintayrityksen.

Kymi-yhtio laajensi myos toimintaansa ulkomailla. Se oli mukana 25 % osuudella Kanadan lansirannikolle Brittilaiseen Kolumbiaan 1965 perustetussa Eurocan Pulp & Paper Co. Ltd. :ssa joka aloitti toimintansa 1970?1971. Eurocanin Kitimatissa sijainneisiin tuotantolaitoksiin kuului saha, sulfaattiselluloosatehdas seka voimapaperi - ja paallyskartonkitehdas. Muina osakkaina olivat Enso-Gutzeit (50 %) ja Tampella (25 %). Kymi-yhtio osti myohemmin Tampellan osuuden taloudellisissa vaikeuksissa kamppailleesta Eurocanista, mutta se myi lopulta osuutensa 1979 Enso-Gutzeitille. Muita Kymi-yhtion ulkomaisia hankkeita olivat vuonna 1966 yhdessa Kaukas Oy:n kanssa Lansi-Saksaan perustettu Nordland Papier GmbH :n hienopaperitehdas joka aloitti toiminnan 1969, 1970-luvulla Yhdysvaltoihin perustettu River Forest Products Co :n sahalaitos seka Ranskasta hankittu hienopaperivalmistaja Papetiers Boucher SA .

1970-luvun puolivalissa Kymi-yhtion liikevaihto nousi jo yli miljardiin markkaan ja sen palveluksessa oli 8 000 henkiloa.

Vuonna 1975 yhtion suurimmat omistajat olivat: ^[5]

• Abo Akademin saatio
• SYP
• SYP:n elakekassa
• Sigrid Juseliuksen saatio
• Oy Possessor Ab
• Maud von Udvardy
• Folkhalsan
• Metalliteollisuuden tyonantajaliitto
• Svenska Litteratursallskapet
• Sanoma Oy

Vuonna 1976 yhtion nimeksi tuli Kymi Kymmene Oy . Vuoden 1973 oljykriisista alkanut lama heikensi yhtion tuotteiden kysyntaa metallipuolta lukuun ottamatta niin, etta paperin tuotanto vaheni 35 prosenttia, kartongin ja sahatavaran tuotanto 50 prosenttia seka selluloosan tuotanto 30 prosenttia. Yhtio joutui rahoitusvaikeuksiin, mutta selvisi lopulta niista, kun metsateollisuustuotteiden vienti alkoi elpya muun muassa 1970-luvun lopulla tehtyjen devalvaatioiden ansiosta.

Vuonna 1983 Kymi-Kymmene Oy ja Oy Stromberg Ab yhdistettiin Kymi?Stromberg Oy -nimiseksi yhtioksi. Fuusion tarkoituksena oli vahentaa yhtioiden riippuvuutta suhdannevaihteluista, mutta se ei lopulta tuottanut haluttua tulosta, vaan Kymi?Stromberg myi Strombergin ruotsalaiselle ASEA:lle (nykyaan ABB ) vuonna 1986 ja muutti nimensa seuraavana vuonna Kymmene Oy :ksi. 1980-luvun puolivalissa yhtio luopui myos muista metalliteollisuuden yksikoistaan ja keskittyi yksinomaan puunjalostukseen.

Metsateollisuuden puolella Kymi?Stromberg Oy:oon sulautettiin vuonna 1986 lappeenrantalainen metsateollisuusyhtio Kaukas Oy . Vuonna 1988 Kymmene Oy:hyn liitettiin vanerin ja selluloosan valmistaja Oy Wilhelm Schauman Ab jolla oli tehtaita muun muassa Pietarsaaressa , Savonlinnassa , Jyvaskylassa , Joensuussa ja Ristiinassa . Kymmene Oy:sta tuli tuolloin Suomen suurin metsateollisuusyhtio. Vuonna 1989 hankittiin Enso-Gutzeitin levyteollisuus ja sen myota Kymmenesta tuli Euroopan suurin vanerinvalmistaja.

Vuonna 1996 Kymmene Oy:sta ja Repola Oy:n metsateollisuustoimialasta ( Yhtyneet Paperitehtaat Oy ) muodostettiin uusi yhtio nimelta UPM-Kymmene Oy . Suomen Yhdyspankin finanssileiriin kuuluneen Kymmenen ja Kansallis-Osake-Pankin leiriin kuuluneen Repola Oy:n fuusiosta oli neuvoteltu jo vuodesta 1993, mutta vasta kun Kansallis-Osake-Pankki ja Suomen Yhdyspankki yhdistyivat vuonna 1996 Merita Pankki Oy:ksi paastiin naissa neuvotteluissa tulokseen. ^{[6] [7] [8] [9] [10]}

• 1904?1908 Rudolf Elving
• 1908?1912 Gosta Serlachius
• 1912?1918 Gosta Bjorkenheim
• 1918?1937 Einar Ahlman
• 1937?1965 Karl-Erik Ekholm
• 1966?1979 Kurt Swanljung
• 1979?1987 Fredrik Castren
• 1987?1988 Casimir Ehrnrooth
• 1988?1990 Gay Ehrnrooth

• Iso paha raha, Esko Seppanen, s. 105