Kortesjarvi
Entinen kunta ? nykyiset kunnat: Kauhava
vaakuna	sijainti
Sijainti	63°18′00″N , 023°09′30″E
Laani	Lansi-Suomen laani
Maakunta	Etela-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Jarviseudun seutukunta
Kuntanumero	281
Hallinnollinen keskus	Kortesjarven kirkonkyla
Perustettu	1865
Liitetty	2009
? liitoskunnat	Kauhava Yliharma Alaharma Kortesjarvi
? syntynyt kunta	Kauhava
Pinta-ala	333,51 km²  [1] (1.1.2008)
? maa	323,7 km²
? sisavesi	9,81 km²
Vakiluku	2 275   [2] (31.12.2008)
? vaestotiheys	7,03 as./km²  (31.12.2008)
Ikajakauma	2007  [3]
? 0–14-v.	17,0 %
? 15–64-v.	60,6 %
? yli 64-v.	22,4 %
Infobox OK

Kortesjarvi on entinen Suomen kunta , joka sijaitsi Etela-Pohjanmaahan kuuluvassa Jarviseudun seutukunnassa , Lansi-Suomen laanissa . Sen asukasluku oli 2 275 ihmista ja pinta-ala 333,51 km² , josta 9,81 km² vesistoja (31.12.2008). Kunta lakkasi olemasta, kun se yhdistyi Alaharman , Kauhavan ja Yliharman kanssa uudeksi Kauhavan kaupungiksi vuonna 2009. Kortesjarven naapurikunnat ennen lakkauttamista olivat Alaharma , Evijarvi , Kauhava , Lappajarvi , Pedersoren kunta ja Uusikaarlepyy . Entisia naapurikuntia olivat myos Uuteenkaarlepyyhyn liitetty Jepua ja silloiseen Pietarsaaren maalaiskuntaan liitetty Purmo .

Kortesjarvella sijaitsee myos Kortesjarvi -niminen jarvi Ylikylan kylassa.

Kortesjarvesta on kaytetty nimitysta Markki . ^[4]

Kortesjarvelta on loydetty runsaasti kivikautista esineistoa. Runsaiten loytoja on tehty kirkonkylan alueelta Hietalan ja Tuomaalan maelta. Loydot sijoittuvat kampakeraamisen kulttuurin loppupuolelle. Vasarakirvesajan loytoja on useita, sen sijaan pronssi - ja rautakautisia loytoja on niukasti. Lappalaisasutukseen viittaavaa nimistoa ovat mm. Lappisenjarvi ja Porolampi . ^[4]

Uuden ajan asutus saapui Kortesjarvelle kolmelta suunnalta. Purmojarvella paikannimisto ja murre viittaavat Lappajarvelta tulleeseen savolais- ja hamalaisasutukseen. Kunnan lansi- ja etelaosassa on vanhan Kyronmaan asutusta pohjalaismurteineen. Savolais- ja pohjalaismurteiden raja kulkee kirkonkylan itareunalla "Nuottimaen prunnilla". ^[4]

Kolmas asutuksen leviamissuunta on rannikkoseudulta tullut ruotsalaisasutus. Kortesjarven alueella on runsaasti ruotsinkielista paikannimistoa. ^[4]

Kortesjarvelta oli kiinteat kauppayhteydet Uuteenkaarlepyyhyn ja Pietarsaareen 1700-luvulla. Kortesjarvelta on loytynyt vajaa 200 tervahautaa merkkina ajan pienteollisuudesta. ^[4]

Kortesjarvi erosi vuonna 1789 Lappajarven emaseurakunnasta omaksi kappeliseurakunnakseen. Kolme vuotta myohemmin seurakunta sai oman kirkon, jonka rakensi Jakob Rijf . ^[4]

Suomen itsenaistymisessa kortesjarvisilla on ollut merkittava osuus. Kortesjarvelta lahti Saksaan 39 nuorta miesta saamaan sotilaskoulutusta ja asukaslukuun nahden jaakarien lukumaara oli suurin koko Suomessa. Jaakarien muistoksi Kortesjarven museossa on oma jaakariosasto. ^[4]

Frantila , Isomaki, Iso-Pellinen, Kielinen, Kortesjarvi, Kukkola, Lappinen, Laukkonen, Manninen, Nuottimaki, Pellinen, Pirttinen, Porkholma, Purmojarvi, Rantala, Saarijarvi, Salo, Tyynismaa, Ylikoski, Ylikyla .

Kortesjarvi kutsui itseaan jaakaripitajaksi, koska sielta lahti suhteessa vaestoon kaikkein eniten vapaaehtoisia jaakareiksi koulutettavaksi keisarilliseen Saksaan . Tasta syysta Kortesjarven vaakunassa oli ? ja Kauhavan vaakunassa on ? mantovanristi . Suomen Jaakarimuseo sijaitsee Kauhavan kaupungin Kortesjarven palvelutoimiston alakerrassa, jossa on jaakareista, lahinna etappimiesten nakokulmasta kertova nayttely ja esineistoa.

Vuosittain on kaksi ehdotonta kohokohtaa jaakariperinteen merkeissa. Toinen on helmikuussa pidettava Finnentag Hohenlockstedtissa ja toinen on syksyisin Kortesjarvella pidettava jaakariseminaari ^[5] .

Kortesjarvelaisia urheiluseuroja

• Kortesjarven Jarvi-Veikot
• Kortesjarven Mimmit

Kortesjarven pitajaruoaksi nimettiin 1980-luvulla rokkavelli eli klimppivelli . ^[6]

• Aleksi Hakala (1886?1959), kansanedustaja (Maalaisliitto), kunnallisneuvos
• Matti Haudanmaa (1858?1936), kansanpelimanni
• Toivo Loukola (1902?1984), 3 000 metrin estejuoksun olympiavoittaja
• Niilo Maki (1934?2007), maanviljelija ja osuustoimintaliikkeen vaikuttaja, maanviljelysneuvos
• Riina Nevamaki (s. 1975), entinen paaministerin erityisavustaja ja lobbari
• Heikki Saari (1955?2018), toimittaja, tietokirjailija
• Sinikka Salo (s. 1948), ekonomisti ja pankinjohtaja

• Mustjala ^[7]
• Sodra Vi ^[8]

• Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes:  Finlandia: Otavan iso maammekirja 7 . Etela-Pohjanmaa. Keuruu: Viiskunta Oy, 1986. ISBN 951-1-08930-7 .
• Jarviseudun Sanomat

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kortesjarvi Wikimedia Commonsissa

n k m Etela-Pohjanmaan maakunnan kunnat Nykyiset kunnat Alajarvi Alavus Evijarvi Ilmajoki Isojoki Isokyro Karijoki Kauhajoki Kauhava Kuortane Kurikka Lappajarvi Lapua Seinajoki Soini Teuva Vimpeli Ahtari Entiset kunnat Alaharma Jalasjarvi Jurva Kortesjarvi Lehtimaki Nurmo Peraseinajoki Seinajoen maalaiskunta Toysa Yliharma Ylistaro

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset ISNI VIAF Kansalliset Suomi (KANTO) Henkilot Uppslagsverket Finland