Koltansaame
Oma nimi	saa?m?ioll
Muu nimi	kolttasaame, koltta, koltanlappi , kolttalappi
Tiedot
Alue	Suomi   Venaja
Virallinen kieli	Inari
Puhujia	noin 320 [1]
Sija	ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto	latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	uralilaiset kielet
Kieliryhma	suomalais-ugrilaiset kielet suomalais-permilaiset kielet suomalais-volgalaiset kielet suomalais-saamelaiset kielet saamelaiskielet itasaamelaiskielet
Kielikoodit
ISO 639-1	-
ISO 639-2	sms
ISO 639-3	sms
Ohje
Infobox OK

Koltansaame (koltansaameksi saa?m?ioll ) on Suomen Inarissa ja Venajan Petsamon kuntapiirissa puhuttava uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli , jota puhuu aidinkielenaan hieman yli 300 henkiloa. Kielen puhujia kutsutaan kolttasaamelaisiksi .

Muita itasaamelaisia kielia ovat inarinsaame , akkalansaame , kiltinansaame ja turjansaame . ^[2]

Koltansaamen puhujamaara on ollut alkujaankin pieni, ainoastaan muutama tuhat saamelaista. Kolttakonkaalla vaikuttaneen ortodoksipappi Konstantin Tsekoldinin Paatsjoen murteelle kaantama kyrillisin kirjaimin kirjoitettu Uusi testamentti oli varhaisimpia yrityksia saada kieli kirjoitettuun muotoon. ^[3] Suomessa koltansaamea puhuttiin neljassa kylassa Petsamossa , joka kuului jatkosodan paattaneen Moskovan valirauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle 1944 luovutettuihin alueisiin . Petsamosta evakuoidut kolttasaamelaiset asutettiin sodan jalkeen suureksi osaksi Inarin Sevettijarven , Nellimin ja Naatamon kyliin. Osa kolttasaamelaisista kuitenkin jai Petsamoon ja edelleenkin siella asuu pieni kolttasaamelaisyhteiso. Evakoituminen rikkoi kolttien perinteisen kylaasutuksen ja heikensi kielen asemaa sodan jalkeen. ^[2]

Koltansaame oli hyvin pitkaan vain puhuttu kieli. Sen kirjakielta alettiin kehittaa jarjestelmallisesti vasta 1970-luvulla ja sen pohjaksi otettiin Suonikylan murre, mika aiheutti hieman naraa muiden murteiden puhujien keskuudessa. Syina myohaiseen yhtenaisen kirjakielen kehitykseen pidetaan historiallisia tekijoita, erityisesti sita, etta toisen maailmansodan jalkeen Suomeen siirretyt kolttasaamelaiset puhuivat erilaisia murteita. Koltansaamea oli kirjoitettu jo vuosikymmenia aikaisemmin erilaisilla ortografioilla , mutta mikaan niista ei vakiintunut yleiseen kayttoon. ^[3]

Vuonna 1973 ilmestyi Koltansaamen opas ja vuonna 1975 ensimmainen koltansaamenkielinen aapinen . Sittemmin koltansaameksi on julkaistu oppimateriaalia, sanakirjoja ja lukukirjoja. Myos kirkollisia teksteja on kaannetty jo vuosikymmenien ajan. ^[3] 1970-luvulla Yleisradion saamelaistoimitus alkoi tuottaa koltansaamenkielisia ohjelmia. ^[4] Vuosina 1978­?1986 julkaistiin nelja kertaa vuodessa koltansaamenkielista lehtea Saa?mođđaz (”Kolttauutiset”), mutta lehden toiminta jouduttiin lakkauttamaan rahoitusvaikeuksien ja toimittajien vahaisyyden takia. ^{[5] [6]}

Koltansaamea puhuu enaa noin 320 henkiloa. Monet Suomessa asuvat koltansaamen puhujat puhuvat myos suomea ja Venajalla asuvat venajaa . Vaikka koltansaamenkielista vaestoa on pidetty melko ikaantyneena ^[1] ja viela vuonna 2006 arvioitiin, etta aidinkielenaan koltansaamea puhuvista nuorin oli jo yli 30-vuotias, ^[6] on perheita, joissa puhutaan koltansaamea lapsille. Naiden perheiden lisaksi on perustettu koltankielinen kielipesa Ivaloon . ^[7] Syyskuussa 2010 Sevettijarvi sai kymmenen vuoden tauon jalkeen jalleen oman kielipesan. ^[8]

Koltansaamen kieli on vuonna 1992 voimaan tulleen ja vuonna 2003 uudistetun saamen kielilain mukaan yksi Suomen saamelaisalueen virallisista saamelaiskielista, jolla voidaan asioida viranomaisten kanssa seka suullisesti etta kirjallisesti. Saamen saa myos ilmoittaa aidinkielekseen. ^[9] Kielilain vaikutuksesta esimerkiksi Inarin kunnan ilmoituksia on julkaistu lehdissa myos koltansaameksi. Ongelmaksi ovat kuitenkin muodostuneet lehtien kayttamat merkistot, jotka ovat soveltuneet huonosti kielen kirjoittamiseen. Taman seurauksena koltansaamea aidinkielenaan puhuvat henkilot eivat ole usein saaneet kuulutuksista lainkaan selvaa. Toisaalta virheelliset tekstit ovat levittaneet vaaraa kuvaa kielen kirjoitustavasta. ^[5]

Yle Sami Radiolla on yksi vakituinen koltansaamenkielinen toimittaja, joka tekee koltansaamenkielisen ajankohtaisohjelman viikoittain. ^[10] Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa nakyvissa saamenkielisissa televisiouutisissa , Ođđasatissa on koltansaamenkielista materiaalia harvoin. ^[6]

Saamelaisten ja saamelaiskielen asemaa valvomaan ja saamelaisten kielellista ja kulttuurillista itsehallintoa toteuttamaan perustettiin vuonna 1996 lailla saamelaiskarajat ( koltansaameksi Saa?mte??? ). ^[11] Yksi saamelaiskarajien viidesta lautakunnasta on saamen kielineuvosto, joka muun muassa antaa kielen- ja nimistonhuoltoon liittyvia ohjeita ja suosituksia, edistaa saamelaiskielten tutkimusta, jakaa tietoa saamelaiskielista ja antaa yhdessa saamen kielen toimiston kanssa saamelaiskarajille vaalikausittain kertomuksen saamen kielilain soveltamisesta ja saamelaisten kielioloista. ^{[12] [13]} Saamen kielen toimisto on saamelaiskarajiin kuuluva toimipaikka, joka edella mainitun kertomuksen lisaksi muun muassa huolehtii kaannosten toimittamisita eri viranomaisille ja avustaa viranomaisia tulkkien hankkimisessa. ^[14]

Kielta on yritetty elvyttaa muun muassa julkaisemalla kirjallisuutta . Kaunokirjallisista teoksista koltansaameksi on kaannetty paaasiassa lastenkirjoja. Myos alkuperaiskielisia kirjoja on ilmestynyt jonkin verran. Kati-Claudia Fofonoff on esimerkiksi kirjoittanut runoteokset Paasjoo?? Laulli ( Paatsjoen laulut , 1988) seka Jannam muttum nuu?bbioo?ri ( Maa muovattu toisin pain , 1999). Vuonna 2000 julkaistiin kolttasaamelaisten elamantapaa esitteleva Ohtt ee??? O?lssee da Saalla mie?ldd , jonka olivat laatineet Katri ja Matleena Fofonoff . Myos Antoine de Saint-Exuperyn Pikku prinssi on ilmestynyt koltansaameksi. ^{[5] [6]}

Suomen ortodoksinen kirkko on osallistunut kielen elvytykseen julkaisemalla koltansaameksi Pienen rukouskirjan vuonna 1983 ( Risttoummi mo?lidva?e?rjj ), joka oli ensimmainen koltansaameksi julkaistu kirja. Vuonna 2002 kirkko julkaisi Johannes Krysostomoksen liturgian kaannoksen ( Paa?ss E???en Evvan Krysostomoozz Liturgia ) ^[15] Kirkko on julkaissut yhteystyossa Pipliaseuran kanssa vuonna 1988 Johanneksen evankeliumin ( Evvan evaŋ?e?lium ) koltansaameksi. Kaannostyo jatkuu Luukkaan evankeliumin kanssa. ^[16]

Vuonna 2005 Tiina Sanila julkaisi ensimmaisen koltansaamenkielisen rockalbumin Saa?mjannam rocks! ^[17] Vuonna 2007 on julkaistu kolttasaamelaisten vienalaiseen runonlauluun vertautuvia leu?ddeja kirjana ja CD-levyna Maaddaraa?jji leeu?d . Se on Kolttien kylakokouksen, Kansanmusiikki-instituutin ja Saamelaismuseo Siidan yhteinen julkaisu, jossa tekstit ovat seka koltansaameksi, suomeksi etta englanniksi.

Koltansaamenkielisesta kulttuuritarjonnasta huolimatta kielen kohtalo on avoin, silla monet kolttasaamelaislapset eivat ole enaa oppineet kielta vanhemmiltaan. ^[2]

Vuonna 2019 BBC valitsi Yleisradion kolttasaamelaisen toimittajan Sara Wesslinin sadan innoittavimman ja vaikutusvaltaisimman naisen listalleen, silla hanen katsottiin edesauttaneen merkittavasti koltansaamen elpymista Suomessa. Tuolloin maailmassa oli kaksi koltansaamenkielista toimittajaa. ^[18]

Vuonna 2020 koltansaameksi dubattiin osa Muumilaakso -sarjan toisen tuotantokauden jaksoista. Kyseessa on ensimmainen koltansaameksi tehty animaatio dubbaus .

Inarissa koltansaamea opetetaan Sevettijarven koulussa aidinkielena ja valinnaisena aineena, seka Ivalon lukiossa valinnaisena aineena B2- ja B3-kielena. ^{[19] [20]} Kevaalla 2005 oli ensimmaisen kerran mahdollista suorittaa koltansaamessa ylioppilastutkinnon vieraan kielen lyhyen oppimaaran koe, jossa ei kuitenkaan ole kuullunymmartamisosuutta. ^[21] Vuoden 2014 kevaan ylioppilastutkinnossa koltansaamen kokeen suoritti kolme kokelasta; kaikki hyvaksyttiin arvosanalla cum laude approbatur ^[22] . Koltansaamenkielisten opettajien maara on hyvin alhainen, eika mihinkaan oppiaineeseen ole tarpeeksi kattavaa koltansaamenkielista oppimateriaalia. ^[19]

Inarin kunta alkoi vuonna 1993 jarjestaa Sevettijarvella niin sanottua kielipesatoimintaa , jonka tarkoituksena oli siirtaa alle kouluikaisille lapsille koltansaamen taito kielikylpymenetelmalla. Periaatteena oli, etta kielipesassa vahan tai ei ollenkaan koltansaamea osanneet lapset altistuisivat kielelle taysin koltansaamenkielisessa ymparistossa ja oppisivat nain puhumaan kielta. Koltansaamenkielinen kielipesa toimi vuonna 1993 kuusi kuukautta. Muutaman vuoden tauon jalkeen se aloitettiin uudelleen vuonna 1997 , mutta lopetettiin rahoituksen puutteen vuoksi jalleen vuonna 2001. Marraskuussa 1998 tehdyn arvioinnin mukaan kielipesatoiminnalla oli suuri merkitys koltansaamen elvyttajana alle kouluikaisten keskuudessa. ^{[23] [24]}

Syksylla 2020 Oulun yliopiston alaisessa Giellagas-instituutissa alkoi koltansaamen opiskelu paaaineena ^[25] . Turun yliopistossa voi opiskella yhden kurssin koltansaamea ^[26] , samoin Helsingin yliopistossa on ollut tarjolla koltansaamen kurssi ^[27] . Kielta voi opiskella myos Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Inarissa vuoden mittaisella opintolinjalla ^[28] .

Koltansaamen historiallisia alueita kutsutaan Koltanmaaksi . Nykyisin koltansaamea puhutaan paaasiassa Sevettijarvella ja se onkin yksi Inarin neljasta virallisesta kielesta. Suomessa puhujia on kaiken kaikkiaan noin 300, joiden murteina on Paatsjoen -Petsamon ja Suonikylan murteet. Lisaksi Venajalla noin 20?30 ihmista puhuu Nuorttijarven murretta Luujarven ymparistossa. Aiemmin koltansaamea puhuttiin myos Naatamon lahella Norjassa, mutta kyseinen murre lienee jo kuollut. ^{[2] [1]} Kirjakieli perustuu Suonikylan murteeseen. ^[3]

Koltansaame kayttaa latinalaisia kirjaimia ja useita niihin lisattyja kirjaimia:

А а	A a	B b	C c	? ?	? ?	? ?	D d
đ đ	E e	F f	G g	? ?	? ?	H h	I i
J j	K k	? ?	L l	M m	N n	Ŋ ŋ	O o
O o	P p	R r	S s	? ?	T t	U u	V v
Z z	? ?	A a	A a	?	?

Lisaksi kirjaimia Q/q, W/w, X/x, Y/y ja O/o kaytetaan vierasperaisissa sanoissa. Merkkia ? kaytetaan pehmennysmerkkina ja merkkia ? erotusmerkkina.

Koltansaamen suomen kielesta eroavien merkkien (Aa, ??, ??, ??, đđ, ??, ??, ??, Ŋŋ, Oo, ??, ??, ? ja ?) tuottamiseksi tarkoitetut tietotekniset ratkaisut eivat ole usein yhteensopivia keskenaan, mika aiheuttaa merkkien vaaristymisen, kun tekstia siirretaan jarjestelmasta toiseen. Toisaalta fontit eivat ole kovinkaan kattavia, minka vuoksi kielella julkaistut painotuotteet ovat epaammattimaisen nakoisia. Usein merkistovirheiden taustalla on monien fonttien toteutuksessa kaytetty 8-bittinen ymparisto. Unicoden mukaisen koodauksen kayttoa hankaloittaa sopivien nappaimistoajurien puute. Toisaalta vajavaisen lokalisoinnin takia esimerkiksi luettelointi on hyvin tyolasta toimivan aakkostuksen puuttuessa. ^[6]

Koltansaamessa on monimutkainen vokaalijarjestelma. Taulukoissa on annettu aanteen vieressa sen kirjoitustapa.

	Etinen	Keskinen	Takainen
Suppea	i (i)		u (u)
Puolisuppea	e (e)	? (o)	o (o)
Puolivalja	? (e)	? (a)	? (a)
Valja	a (a)		? (a)

Huom.:

• Eroa aanteiden / e / ja / ? / valilla ei nay standardiortografiassa, jossa molemmat kirjoitetaan samoin merkilla e .
• / ? / aantyy melko samoin kuin viron o / ? /.

Kuten suomessakin, vokaalit voivat olla joko pitkia tai lyhyita: le?tt ’astia’ & lee?tt ’astiat’. Kaikki vokaalit voivat olla pitkia ja lyhyita.

Vokaalit muodostavat 12 diftongia .

	Etinen	Etinen ja keskinen	Takainen ja etinen	Takainen ja keskinen	Takainen
Suppea ja puolisuppea	ie (ie)	i? (io)	ue (ue)	u? (uo)
Suppea ja puolivalja	i? (ie)	i? (ia)	u? (ue)	u? (ua)	u? (ua)
Suppea ja valja			ua (ua)
Puolisuppea ja puolivalja		e? (ea)
Puolisuppea ja valja	ea (ea)

Myos diftongit voivat olla lyhyita tai pitkia, joskaan tama ei nay kirjoitusasussa. Lyhyet diftongit eroavat pitkista niin pituutensa kuin painonsa avulla: Lyhyissa diftongeissa paino on jalkimmaisella osalla, pitkissa ensimmaisella.

Koltansaamen konsonantit on esitetty seuraavassa taulukossa. Kirjoitusjarjestelman vastineet aanteille ovat sulkeissa.

		Labiaalinen	Dentaalinen / alveolaarinen	Postalveolaarinen	Liudentunut alveolaarinen	Palataalinen	Velaarinen
Nasaalinen		m (m)	n (n)		n? (nj)		ŋ (ŋ)
Klusiili	soinniton ¹	p (p)	t (t)				k (k)
	soinnillinen ²	b (b)	d (d)				g (g)
Affrikaatta	soinniton ¹		t??s (c)	t??? (?)		c??c ( ? )
	soinnillinen ²		d??z ( ? )	d??? ( ? )		???? ( ? )
Sibilantti	soinniton		s (s)	? (?)
	soinnillinen		z (z)	? (?)
Frikatiivi	soinniton	f (f)					x (h)³
	soinnillinen	v (v)	ð ( đ )			? (j)	? ( ? )
Tremulantti			r (r)
Lateraalinen			l (l)		l? (lj)
Puolivokaalit		w (u)				j (i)

¹Soinnittomat klusiilit ja affrikaatat aantyvat aspiroituina vokaalien ja sonoranttikonsonanttien jalkeen.

²Soinnilliset klusiilit ja affrikaatat aantyvat yleensa vain heikosti soinnillisina.

³Aanteella / x / on myos allofoni [ h ] alkavana aanteena.

Konsonantit voivat olla seka lyhyita etta pitkia (geminaattoja) sanan keskella ja lopussa, molemmat ovat yleisia. Konsonantin pituus voi erottua myos useammista perakkaisista konsonanteista: kuoskkad ’koskettaa’ : kuoskam ’kosken’.

Koltansaame on synteettinen , paljon taivutusmuotoja kayttava kieli, jossa on monia samoja piirteita kuin muissa uralilaisissa kielissa. Se ei kuitenkaan ole tyypillinen agglutinatiivinen kieli kuten useat muut uralilaiset kielet, vaan se on paljolti kehittynyt fusionaalisempaan suuntaan. Taten sijapaatteita ja muita kieliopillisia ominaisuuksia ei merkita vain liitteilla, vaan ne myos aiheuttavat muutoksia itse sanajuuressa. Monet koltansaamen sanaliitteista ovat portmanteau ? morfeemeja , jotka ilmaisevat useita kieliopillisia ominaisuuksia samaan aikaan.

Koltansaamessa on yhdeksan sijamuotoa yksikossa , vaikkakin genetiivi ja akkusatiivi ovat usein sama. Sijamuodot ovat nominatiivi , genetiivi , akkusatiivi , lokatiivi , illatiivi , komitatiivi , abessiivi , essiivi ja partitiivi . ^[29]

Koltansaamessa esiintyy yksikon ja monikon lisaksi kaksikko eli duaali . ^[30] Alla olevassa taulukossa persoonapronominit on taivutettu nominatiivissa ja genetiivissa/akkusatiivissa.

	Nominatiivi		Genetiivi
	Suomi	Koltansaame	Suomi	Koltansaame
Yksikon 1. persoona	mina	mon	minun	muu
Yksikon 2. persoona	sina	ton	sinun	tuu
Yksikon 3. persoona	han	son	hanen	suu
Kaksikon 1. persoona	me (kaksi)	muana	meidan (kahden)	muannai
Kaksikon 2. persoona	te (kaksi)	tuana	teidan (kahden)	tuannai
Kaksikon 3. persoona	he (kaksi)	suana	heidan (kahden)	suannai
Monikon 1. persoona	me	mij	meidan	mij
Monikon 2. persoona	te	tij	teidan	tij
Monikon 3. persoona	he	sij	heidan	sij

Alla olevassa taulukossa on pronominin han taivutus eri luvuissa ja sijamuodoissa.

	Yksikko	Kaksikko	Monikko
Nominatiivi	son	suana	sij
Genetiivi	suu	suannai	sij
Akkusatiivi	suu	suannaid	si?jjid
Illatiivi	su?nne	suannaid	si?jjid
Lokatiivi	su?st	suannast	see?st
Komitatiivi	suin	suannain	sijvui?m
Abessiivi	suutaa	suannaitaa	sijtaa
Essiivi	suu?nen	suannan	-
Partitiivi	suu?đed	-	-

Koltansaamen verbit taipuvat neljassa persoonassa (ensimmainen persoona, toinen persoona, kolmas persoona ja neljas persoona eli epamaarainen persoona), viidessa tapaluokassa ( indikatiivi , imperatiivi , konditionaali , potentiaali ja optatiivi ), kolmessa luvussa ( yksikko , kaksikko eli duaali ja monikko ), seka neljassa aikamuodossa (mennyt, ei-mennyt, perfekti ja pluskvamperfekti ). Verbeilla on kuusi nominaalimuotoa ( infinitiivi , gerundi , partisiipin aktiivi , abessiivi , partisiipin preesens ja partisiipin perfekti).

Kuten esimerkiksi suomessa ja muissa saamelaiskielissa , myos koltansaamessa kaytetaan kieltoverbia . Koltansaamessa kieltoverbi taipuu tapaluokan (indikatiivi, imperatiivi ja optatiivi), persoonan (ensimmainen, toinen, kolmas ja neljas), seka luvun (yksikko, kaksikko ja monikko) mukaan.

	Indikatiivi, preesens		Imperatiivi		Optatiivi
	yks.	kaks./mon.	yks.	kaks./mon.	yks.	kaks./mon.
1.	jiom	jea?p	-	-	?	jeallap
	jim	jep
2.	jiok	jea?ped	jea?l	jea?lled	jea?l	jea?lled
	jik	je?ped	je?l	je?lled	je?l	je?lled
3.	ij	jia, jea, jie	-	-	jealas	jeallas
4.	jeat

Indikatiivin preseensin 3. persoonassa i?lla , i?lleakku , i?llaa tai i?lla yleensa kirjoitetaan ij + leakku -yhdistelman sijasta

Toisin kuin muissa saamelaiskielissa, koltansaamen kaksikolla ja monikolla ei ole enaa omaa kieltoverbin muotoa, vaan kaytetaan monikkoa.

• Korhonen, Mikko; Mosnikoff, Jouni; Sammallahti, Pekka:  Koltansaamen opas . Castrenianum, 1973. ISBN 951-45-0189-6 .
• Moshnikoff, Satu:  Muu vuossmos saa?m?e?rjj . , 1987. ISBN 951-47-1113-0 .
• Manty, Sirpa; Fofonoff, Katri:  Mattu saa?nid . Saa?mte???, 2002. ISBN 952-441-080-X .
• Sammallahti, Pekka; Mosnikoff, Jouni:  Suomi?koltansaame-sanakirja = Laa?dd -saa?m saa?nn?e?rjj . Girjegiisa, 1991. ISBN 951-8939-17-9 .
• Sammallahti, Pekka; Mosnikoff, Jouni:  U?cc saam-laa?dd saa?nn?earja? = Pieni koltansaame?suomi-sanakirja . Jorgaleaddji, 1988. ISBN 951-8939-02-0 .
• Jouste, Mark; Mosnikoff, Elias; Sivertsen, Seija:  Maaddaraa?jji Leeu?d / Esivanhempien Leuddit / The Leu?dds of The Ancestors . Kirja ja CD-levy. Kansanmusiikki-instituutti, Saamelaismuseo Siida ja Kolttien kylakokous, 2007.

Wikipedia hautomossa

• koltansaame-suomi-koltansaame -sanakirja
• Pohjois-Euroopan lintujen nimia saamelaiskielilla, kuten koltansaameksi
• SIIDA ? Kolttaelamaa ( Arkistoitu ? Internet Archive) ? tietoa koltista ja koltansaamesta
• Koltansaamen kieli on yksi Suomen kolmesta saamesta ^{[ vanhentunut linkki ]}
• Tiina Sanila ( Arkistoitu ? Internet Archive) ? koltansaameksi laulava rock-artisti

n k m Uralilaiset kielet Itamerensuomalaiset inkeroinen karjala aunuksenkarjala lyydi varsinaiskarjala liivi suomi kveeni meankieli vatja vepsa viro etelaviro voro mulgi seto tartto Saamelaiskielet Lansisaamelaiset etelasaame luulajansaame piitimensaame pohjoissaame uumajansaame Itasaamelaiset akkalansaame † inarinsaame kainuunsaame † keminsaame † kiltinansaame koltansaame turjansaame Mordvalaiset ersa mok?a Mari mari niittymari vuorimari Permilaiset komi komipermjakki udmurtti Hanti hanti Mansi mansi Unkari unkari Samojedikielet Pohjoissamojedilaiset enetsi juratsi † nenetsi nganasani Etelasamojedilaiset kamassi † matori † selkuppi Luokittelemattomat merja † me?t?era † muroma † Kielten alueellisia nimityksia tai kiisteltyja ryhmittelyja: suomalais-ugrilaiset suomalais-permilaiset suomalais-volgalaiset volgalaiset suomalais-saamelaiset ugrilaiset obinugrilaiset

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST Kansalliset Saksa Israel Yhdysvallat Henkilot Yle