Koira

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kasittelee nisakasta. Muita merkityksia on tasmennyssivulla .
Koira
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Elainkunta Animalia
Paajakso: Selkajanteiset Chordata
Alajakso: Selkarankaiset Vertebrata
Luokka: Nisakkaat Mammalia
Lahko: Petoelaimet Carnivora
Heimo: Koiraelaimet Canidae
Suku: Koirat Canis
Laji: Susi lupus
Alalaji: familiaris
Kolmiosainen nimi

Canis lupus familiaris
Linnaeus , 1758

Katso myos

  Koira Wikispeciesissa
  Koira Commonsissa

Suomenpystykorva on Suomen kansalliskoirarotu.

Koira eli kesykoira ( Canis lupus familiaris , [1] aiemmin Canis familiaris [2] ) on harmaasuden ( Canis lupus ) kesy , jalostettu muoto. Se kuuluu nisakkaiden luokkaan ja koiraelainten heimoon.

Koira on ihmisen kesyttamista elaimista vanhin. Kesyyntymisen alkuaikoina koirasta on ollut hyotya varoittavana vahtina seka jatteensyojana. Koiraa on kaytetty ja kaytetaan edelleenkin myos vetoapuna, paimenena ja metsastyksessa. Koiran tehtavat ovat kuitenkin laajentuneet ja mukaan on tullut muun muassa huume- , opas- , hypo- seka pelastuskoiria . Monissa tehtavissa hyodynnetaan koiran tarkkaa hajuaistia. Koska koira oppii tulkitsemaan ihmisen eleita ja kayttaytymista, koirat on helppo opettaa tekemaan asioita ihmisen kaskysta, ja ne ovat helposti motivoitavissa makupaloilla, leluilla tai sosiaalisella kontaktilla.

Monet ihmiset pitavat koiria lemmikkeina, ja koira onkin Euroopan toiseksi yleisin kotielain kesykissan jalkeen. Suomessa suhteet ovat painvastoin ja koiria on enemman, 600 000, joista puhdasrotuisia on 450 000. [3] Yhteensa koiria koko maailmassa on noin 400 miljoonaa. [4]

Koirasta on jalostettu satoja rotuja , jotka poikkeavat toisistaan merkittavasti niin kooltaan, ulkonaoltaan kuin kayttaytymiseltaankin.

Alkupera

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Koiraa on pitkaan pidetty suden alalajina, silla nama kaksi kykenevat saamaan lisaantymiskykyisia jalkelaisia. Susien luita on loytynyt ihmisten esivanhempien luiden laheisyydesta jo 300 000?400 000 vuoden takaa, eli ihmiset ja sudet ovat jo tuolloin metsastaneet samoilla riistamailla. Kuitenkin kesykoira eroaa enemman muista koiraelaimista kuin mikaan muu koiraelainlaji, joten on perusteltua pitaa koiraa taysin omana lajinaan. [5] Geneettiset erot koiraelainten suvun lajien valilla ovat pienempia kuin erot eri ihmisyksiloiden valilla. [6] [7] Koira ja sen luonnonvaraiset sukulaiset pystyvat yha lisaantymaan keskenaan. Ymparisto ei ole koskaan ajanut koiraelaimia oikeaan lajiutumiseen. Niiden kannat eivat ole taysin eristyksissa toisistaan, ja hidasta geeninvaihtoa kantojen valilla tapahtuu koko ajan. [5]

Suden kesyyntyminen on ilmeisesti tapahtunut samoihin aikoihin, kun ihmiset alkoivat viljella maata ja asutuksista tuli pysyvia. Ihmisten jatteet ja jatokset houkuttelivat paikalle erilaisia elaimia: torakoita, rottia ja susia. Rohkeimmat ja vahiten ihmisia arastelevat sudet saivat parhaat ruokapalat tunkioilta, jolloin populaatio muuttui pikkuhiljaa kesymmaksi. Samalla suden rakenne muuttui: se ei tarvinnut enaa suurta kokoa ja isoja aivoja suurriistan metsastamiseen tai suuria hampaita saaliin paloitteluun. Noin 14000 eaa. ihmisten lahella elaneiden koiraelainten rakenteessa alkoi nakya merkkeja muutoksista. [8] [9] Selvia merkkeja kesyyntymisesta on jo yli 10 000 vuoden takaa, ja laheista vuorovaikutusta koiran ja ihmisen valilla on ollut jo 40 000 vuotta sitten. [10] Mitokondrio-DNA-vertailussa on kaynyt ilmi, etta koirat ja sudet erkanivat ensimmaisen kerran toisistaan jo yli 100 000 vuotta sitten. Tutkimuksissa selvisi myos, etta erillisia koiralinjoja on erkaantunut luonnon koiraelaimista neljaan otteeseen, mika saattaa selittaa nykykoirarotujen suuresti vaihtelevan ulkomuodon ja kayttaytymisen. Jos kesykoirat olisivat erkaantuneet muista koiraelaimista yhdella kertaa, koiran lajinsisaiset geneettiset vaihtelut olisivat paljon nykyista pienempia. [11] [12] [13]

Koirien valikoivaa jalostusta on ehka aloitettu Siperiassa Uuden-Siperian saaristossa noin 9 000 vuotta sitten. Sielta on ?ohovin saaresta loytynyt fossiililuita, joiden perusteella on tulkittu jonkinlaista jalostusta vetokoiriksi aloitetun. [14]

Aikoinaan monet arvovaltaiset tutkijat ovat katsoneet koiran polveutuvan suden ohella muista Canis-suvun lajeista, esimerkiksi itavaltalainen etologi Konrad Lorenz on paatellyt seka ulkonakopiirteiden etta luonteen perusteella suuren osan koiraroduista olevan kultasakaalin (C. aureus) tyyppisia ja siita polveutuvia. [15]

Koira on kotielaimista muunnelluin, ja eri rotuja on huomattavan monta. Monien rotujen historia tunnetaan tarkasti ja tiedetaan, miten ne on jalostettu tiettyyn erikoistarkoitukseen. Eurooppalaisissa roduissa katsotaan olevan runsaasti intialaisen suden vaikutusta. Vinttikoira- ja pystykorvatyypit ovat vanhoja intialaisperaisia koirarotuja. Mastiffi-tyyppisten koirien katsotaan polveutuvan isoista ja lyhytkuonoisista tiibetilaisista susista. Monet pikkukoirat, kuten spanieli-, terrieri- ja pointterityyppit, ovat osin eurooppalaisperaisia. Ne voivat olla peraisin Lahi-idassa kesyyntyneista susikannoista. Pienia ja vanhoja koirarotuja on myos Amerikassa ja Kiinassa . Kaikki koirat eroavat susista selvimmin heikon hammas- ja leukarakenteen vuoksi. [16]

Kesyyntymista on tutkittu myos empiirisesti. Biologi Dmitri Beljajev on onnistunut jalostamaan turkistarhan ketuista ihmisystavallisia jo kuudennessa sukupolvessa. Samalla sivuvaikutuksena kettujen ulkomuoto muuttui koiramaisemmaksi (muun muassa laikukas turkki, kippurahanta ja luppakorvat) ja ne aikuistuivat hitaammin. [17] [18]

Biologia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Elinkaari ja elinika

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vastasyntynyt koiranpentu viettaa ensimmaiset kolme elinviikkoaan syoden ja nukkuen. Koiran ensimmainen tarkea kehityskausi on sosiaalistumiskausi 1?3 kuukauden iassa. Koiran lapsuusika on 3?6 kuukauden iassa, ja sen murrosika alkaa 7?10 kuukauden iassa. Sita seuraa toinen murroskausi, ja koiran katsotaan aikuistuvan noin 2?3 vuoden iassa. [19]

Pienet koirarodut elavat vanhemmiksi kuin suurikokoiset rodut. Yksi suurimmista roduista, tanskandoggi , elaa vain harvoin yli kymmenvuotiaaksi, mutta mayrakoira elaa usein yli 15-vuotiaaksi. Eron syyna on se, etta suuret koirat ikaantyvat nopeammin kuin pienet, ja ne ovat alttiimpia terveysongelmille. [20]

Rakenne

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Koiran luuranko

Koirien koko ja rakenne vaihtelevat enemman kuin millaan muulla nisakkaalla. Koira muistuttaa kuitenkin yha paljon sutta ja on sen tavoin rakenteeltaan hyvin sopeutunut metsastamaan, pyydystamaan ja syomaan saaliselaimia. Koiralla on 12 pienta etuhammasta, 4 isoa kulmahammasta, 16 valihammasta ja 10 poskihammasta. Useimmilla koiraroduilla on kaksinkertainen karvapeite, mutta lampimaan ilmastoon sopeutuneet rodut kuten basenji ovat menettaneet eristavan pehmean aluskarvansa. Koiran aivot ja hormoneja tuottavat rauhaset ovat pienemmat kuin sudella. [21]

Koko

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Eri koirarodut ovat hyvin erikokoisia. Yksi pienimmista roduista on chihuahua , joka on sakakorkeudeltaan vain 15?23 senttimetria ja painoltaan 0,5?3 kilogrammaa. Suurimmista roduista esimerkiksi bernhardinkoira painaa 50?91 kilogrammaa, ja tanskandoggin sakakorkeus on 72?80 senttimetria. [22] Kaikkein painavin rotu on englanninmastiffi . [23] Sakakorkeudeltaan maailman suurin koira oli tanskandoggi nimeltaan Zeus, joka kuoli vuonna 2014. Sen sakakorkeus oli 112 senttimetria ja se painoi 70 kilogrammaa. [24]

Aistit

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Koiralla on kuonossaan tuntokarvoja

Koira on perinyt tarkat aistinsa sudelta, mutta jalostus on entisestaan teravoittanyt koiran aisteja. Koiran tarkein aisti on sen hajuaisti, joka on noin miljoona kertaa ihmisen hajuaistia tarkempi. Myos koiran kuulo on ihmisen kuuloa kehittyneempi. Koira pystyy paikantamaan aanilahteen vain sekunnin kuudesosassa ja kuulemaan paljon korkeampia ja matalampia taajuuksia kuin ihminen. Koiran makuaisti on suhteellisen kehno. Koiran tuntoaisti on tarkka, ja silla on tuntokarvoja kuonossa, leuassa ja silmien ylapuolella. [25]

Koira erottaa silmillaan liiketta herkemmin kuin ihminen. Sen silman verkkokalvon takana oleva heijastava kalvo parantaa koiran nakokykya hamarassa. Koiran lahinako on kuitenkin suhteellisen heikko, silla silman on vaikea tarkentaa mykion polttovalia. Koiran nakokentan laajuus vaihtelee rotujen valilla, silla joillakin roduilla silmat sijaitsevat enemman paan sivuilla kuin toisilla. Esimerkiksi englanninvinttikoiran nakokentta on perati 270 astetta, mutta sen syvyysnaon alue on kapeampi kuin bostoninterrierilla , jonka nakokentta on 200 astetta ja silmat sijaitsevat enemman paan etuosassa. [25] Koirilla on vain kahta erityyppista tappisolua , minka takia ne ovat luonnostaan punavihervarisokeita . Niilla on huomattavasti enemman sauvasoluja kuin ihmisilla, joten niiden hamaranako on parempi kuin ihmisella. [26]

Lisaantyminen

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Vastasyntyneita labradorinnoutajanpentuja.

Kesykoirilla on lisaantymisaika 1?3 kertaa vuodessa. Koira tulee sukukypsaksi noin 6?12 kuukauden iassa. [27] Yleensa nartut saavuttavat lisaantymisian aiemmin kuin urokset ja pienet rodut isoja rotuja aiemmin. [28] Astutuksessa nartun taytyy olla vahintaan 18 kk, ja uroksen 6 kk, jotta pennut hyvaksytaan rekisteroitaviksi. Koiran kantoaika kestaa noin 58?71 vuorokautta. [29] Pennut syntyvat sokeina ja kuuroina . Heti synnytettyaan koiraemo syo istukkansa ; taman jalkeen emon maidontuotanto voi alkaa ja se voi ruokkia pentuja.

Pentujen silmat aukeavat noin kahden viikon iassa. Koiranpentuja voidaan alkaa vieroittaa emasta noin viiden viikon ikaisina, minka jalkeen ne vahitellen siirtyvat kiintealle ravinnolle. Koiraemo itse vieroittaa pentunsa usein vasta huomattavasti myohemmin, pentujen ollessa 7?9 viikon iassa. Koiraemon rooli koiranpentujen elamassa on tarkea muutenkin kuin maidontuottajana. Emon ja pentujen seka pentujen keskinaiset suhteet ovat monimuotoisia ja leikkimisella on suuri opettavainen rooli koiranpennun elamassa. [5] Koiranpennun luovutusika on 7?12 viikkoa; silloin se on tarpeeksi kypsa siirtymaan uuteen kotiin ja tulemaan toimeen ilman emoaan. 7?8 viikon ikaisilla pennuilla on kuitenkin pelkokausi, jona aikana yksikin huono kokemus voi vaikuttaa negatiivisesti pennun kehitykseen, niinpa nykyaan luovutusiaksi suositellaan huomattavasti myohempaa ajankohtaa, noin 9?12 viikon ikaa. [5]

Ravinto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Paaartikkeli: Koiranruoka

Koiran hampaisto ja ruuansulatuselimisto ovat sopeutuneet lihaan. Koiran maha on tilava, ja koira voi hotkia kerrallaan paljon ruokaa, mutta ruoka sulaa hitaasti. Koiran elimisto sulattaa paaasiassa proteiineja ja rasvoja , joista se saa kaikki tarvitsemansa vitamiinit ja mineraalit. Hiilihydraatit eivat ole ravintoarvoltaan hyodyllisia koiralle, mutta kuidut edistavat sen ruuansulatusta ja kiinteyttavat ulosteen. Vetta koiralla on oltava saatavilla jatkuvasti. [30]

Koiria ruokitaan tuoreruoalla kuten lihalla, kasviksilla ja riisilla, tai teollisella koiranruoalla , joka voidaan jakaa kosteisiin sailykkeisiin, puolikuiviin valmisteisiin ja kuivamuonaan. Koirat ovat aineenvaihdunnaltaan yksilollisia, joten sama ruokavalio ei sovi jokaiselle koiralle. [31]

Koiran energiantarve vaihtelee koiran koon, ian ja aktiivisuuden mukaan. Pienen ja vahan liikkuvan koiran energiantarve voi olla alle 200 kilokaloria paivassa, kun 50-kiloisen ja aktiivisen koiran energiantarve voi olla yli 3 000 kilokaloria. Liikalihavuus vaivaa monia nykyajan seurakoiria etenkin vanhoina. [32]

Koiralle myrkylliset aineet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Monet ihmiselle harmittomat ruoat voivat olla koiralle kuolettavan myrkyllisia. Koiralle sopimattomia ruokia ja ruoka-aineita ovat esimerkiksi suklaa sen sisaltaman teobromiinin vuoksi, ksylitoli (purukumissa ja makeisissa), australianpahkina , avokado , rusinat ja viinirypaleet , sipuli ja valkosipuli , pullataikina, alkoholi , jotkin sienet , maitotuotteet (joillekin koirille sopivat pienissa maarin) ja kahvi . Myos jotkin huonekasvit ja ihmisille tarkoitetut laakkeet voivat olla koiralle myrkyllisia, ja keitetyt luut seka kanan- tai sianluut voivat vahingoittaa sen vatsaa. [33]

Terveys

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Koiran sairauksia ja vaivoja ovat esimerkiksi atopia , epilepsia , kyynarnivelen kasvuhairio, lonkkanivelen kasvuhairio , patellaluksaatio , ruuansulatushairiot, sydansairaudet ja ulkoloiset . [34]

Koirien jalostus on aiheuttanut joillekin roduille perinnollisia tai rakenteellisia vikoja, jotka heikentavat niiden terveytta. Tietyilla koiraroduilla on esimerkiksi vaikeuksia lisaantya ja synnyttaa normaalisti, ja toisilla on hengitysvaikeuksia ja kroonista kipua. [35]

Koirat suojataan rokottamalla merkittavimpia ja vaarallisimpia tarttuvia tauteja vastaan. Suomessa koiranpennut rokotetaan ensin kolmoisrokotteella penikkatautivirusta , tarttuvaa maksatulehdusta ja parvovirusta vastaan, ja sen jalkeen vesikauhua vastaan. [36]

Koiria kastroidaan ja steriloidaan suvunjatkamisen estamiseksi seka sairauksien hoitamiseksi ja ennaltaehkaisemiseksi. Yhdysvalloissa leikkaaminen on yleisempaa kuin Euroopassa ja se tehdaan siella jo pentuna. [37]

Koiran perushoitoon kuuluu turkin, silmien, korvien, kynsien ja hampaiden saannollinen hoito. [38]

Kayttaytyminen

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kayttaytymisen paaluokat

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Koiran kayttaytymisen kolme paaluokkaa ovat synnynnainen kayttaytyminen, opittu kayttaytyminen ja koulutettu kayttaytyminen. Koiran kayttaytyminen muistuttaa yha monelta osin villin suden kaytosta. [39] Koiralla on kuitenkin enemman emotionaalista alykkyytta kuin simpanssilla ( Pan troglodytes ) ja yhta paljon kuin pikkulapsella. [40] [41]

Koiran synnynnaisen kayttaytymisen maaraa perima , joka myos suurimmaksi osaksi maaraa koiran koko kaytoksen. Osa synnynnaisista kaytospiirteista nakyy jo pentuna, kuten tapa virtsata ja ulostaa emon nuollessa pentua, tai etutassujen kaytto nisaa imiessa. Myohemmissa elamanvaiheissa esille tulevat esimerkiksi tapa pyoria ympyraa ennen nukkumaan kaymista ja maan raapiminen ulostamisen jalkeen. Koiraa ohjaavat pitkalti vaistot , jotka maaraavat elaimen kaytoksen tilanteessa, jossa se ei ole koskaan ennen ollut. Koiran vaistotoiminnot jalostuvat kokemuksen ja harjoituksen myota. Pennut hiovat reaktioitaan, taitojaan ja ruumiinhallintaansa leikin kautta. [42]

Koira kehittaa opittua kayttaytymistaan 3?12 viikon ikaisena niin sanotulla sosiaalistumiskaudellaan. Silloin se oppii reagoimaan esimerkiksi sisaruksiinsa, muihin koiriin, ihmisiin, tuoksuihin, aaniin ja nakyihin. [43]

Koulutuksessa koiran synnynnaista ja opittua kaytosta joko vahvistetaan tai tukahdutetaan. Koiralle on hyodytonta yrittaa opettaa sellaista kaytosta, jossa ei ole lainkaan synnynnaista tai opittua, tai johon koiralla ei ole perinnollista taipumusta. Koulutuksessa saadut taidot eivat periydy vanhemmilta pennuille, mutta koulutettavuus on periytyvaa ja yleensa nakyy myos pennuissa. [44]

Koirayksilot eivat ole kayttaytymiseltaan identtisia edes samassa pentueessa. Kayttaytymiseroihin vaikuttavat yksiloiden geenierot , sosiaalistumisen erot ja koulutusmenetelmien erot. [45]

Vietit

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Varttuneillakin koirilla on voimakas leikkimisvietti

Koiran kaikkien tekojen takana on yksi tai useampi vietti , jotka voidaan jakaa viettikokonaisuuksiin. [46]

Ravinnonhankinnan vietti aktivoituu kun koiralle tulee nalka. Taman viettikokonaisuuden osia ovat metsastysvietti, saalisvietti, jaljestysvietti, etsintavietti ja noutovietti. Ravinnonhankintavietin kaynnistamia kayttaytymismuotoja koiralla ovat hakemista jalkia seuraamalla ja ilmavainulla, juoksemista, saaliin hajun paikallistamista ja selvittamista, osoittamista ennen saalishyppya, tappoa, pois raahaamista ja nopeaa saaliin syomista. [47]

Lisaantymisviettikokonaisuus kasittaa sukupuolivietin ja jalkelaisten hoivaamisvietin. Kun uroskoira haistaa kiimassa olevan nartun, sen sukupuolivietti kaynnistyy. Koira seuraa hajua ja parittelee, jos narttu on siihen valmis. Paritteluun kuuluu koiralle ominainen esileikki, jossa koirat nuuskivat toisiaan ja juoksevat ympariinsa. Hoivaamisvietti on vain koiranartulla, ei uroksella kuten sudella on. [48]

Pakoviettikokonaisuuteen kuuluu koiran tapa tilanteen mukaan joko paastaa tulija lahelleen ja jopa kontaktiin, tai paeta tai hyokata. Pakokayttaytymisen muotoja ovat karkuun juokseminen, valttaminen, piiloutuminen tai kuolleeksi tekeytyminen. Sille laheinen vietti on kiinniottovietti, joka saa koiran hyokkaamaan helpommin itsestaan poispain juoksevan kuin paikallaan seisovan kimppuun. Pakoviettia on myos koiran tapa pyrkia vapaaksi esimerkiksi hihnaa puremalla tai haavasidoksia repimalla. [49]

Aggressioviettikokonaisuuteen kuuluvat koiralla arvojarjestyksen muodostaminen ja noudattaminen lauman sisalla seka vieraiden koirien valilla. Koira myontaa ihmisen yleensa automaattisesti ylemmakseen, mutta aseman sailyttaminen vaatii ihmiselta kykya sailyttaa auktoriteettinsa koiraan sen kasvaessa. Kokonaisuuteen kuuluu myos reviirikaytos, jossa koira puolustaa omaa reviiriaan aggressiivisesti tunkeutujilta. Koira puolustaa myos laumansa muita jasenia vihollisilta. [50]

Liikunta- ja toimintavietti saa koiran tuntemaan kiihkeaa tarvetta purkaa energiaa liikkeeseen tai jonkinlaiseen tyohon. Leikkivietin avulla nuoret koirat oppivat kaikki tarkeat kayttaytymismuodot. Koira sailyttaa leikkisyytensa suhteellisen vanhaksi. Vartiointivietti saa koiran esimerkiksi kertomaan haukkumalla laumatovereilleen elinymparistoa lahestyvista tuntemattomista. [51]

Sijaistoiminnot

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kun koiraan vaikuttaa samassa tilanteessa kaksi ristiriitaista vaistoa, koira voi kehittaa sijaistoiminnon . Naihin kuuluu esimerkiksi yksin jaadessa ympari taloa vaeltaminen tai ulvominen, tai sisatilojen tahriminen turhautumisen johdosta. [52]

Viestinta

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Konrad Lorenzin piirros koiran ilmeista, joissa sen tunnetiloja ilmentavat suupielten ja korvien asennot. Vasemmalta oikealle voimistuva hyokkaysreaktio, alhaalta ylos voimistuva pakoreaktio. Alhaalla vasemmalla itsevarma koira ilman aggressiota. Ylhaalla oikealla pelkaava ja aggressiivinen koira. [53]

Koira viestii monenlaisin ilmein, elein ja erilaisin signaalein. Kesy koira viestii melko samalla tavalla kuin susi. [54] Koiran tunnetilaa kuvaavat esimerkiksi sen hannan, korvien ja huulien asennot, ruumiin asento, aantely ja katsekontakti. [55] Vaakatasossa oleva hanta tarkoittaa etta koira on tyytyvainen. Suoraan ylos nostettu hanta osoittaa lisaantynytta tarkkaavaisuutta tai kiihtymysta. Takajalkojen valiin vedetty hanta osoittaa varautuneisuutta tai pelkoa. [56] Pystyssa olevat korvat osoittavat itseluottamusta, tarkkaavaisuutta ja kiinnostusta. Sivuun tai taakse vedetyt korvat osoittavat eparointia ja epavarmuutta. [57] Koira nayttaa kulmahampaitaan ollessaan aggressiivinen. Normaaliasennossa olevat suupielet kertovat varmasta olosta, ja etuasennossa olevat suupielet ilmaisevat masennusta tai epaluottamusta. Taakse vedetyt suupielet merkitsevat pelkoa, tappion tunnetta tai puolustuskyvyttomyytta. [58] Koira haukkuu eri syista, joskus aggressiivisesti, joskus kutsuna tai iloisuuden ilmaisuna. Tasainen murina on usein tyytymattomyyden tai aggression ilmaus, vaihtelevankorkuinen murina mielihyvan ilmaisu. [59] Koira ottaa katsekontaktin esimerkiksi pyytaessaan ohjaajaltaan ohjeita tai ollessaan janoinen tai vasynyt. [60]

Koira viestii myos virtsaamisella. Koiran jattamista virtsamerkeista muut koirat saavat selville, onko se tuttu vai vieras, sairas vai terve, kyllainen vai nalkainen, tai mahdollisesti kiimassa oleva narttu. Virtsaaminen on niin naaras- kuin uroskoirillekin myos voimakas sukupuolinen arsyke. [61]

Koira voi osoittaa kayttaytymisellaan alistumista tai dominanssia. Alistuva kaytos voi olla aktiivista tai passiivista. Aktiivista alistumista koira osoittaa matalalla kavelylla, korvien vetamisella taakse ja jopa selalleen heittaytymisella. Passiiviseen alistumiseen kuuluvat eleet, kuten makaaminen ja ryomiminen, kertovat puolustuskyvyttomyydesta ja avuttomuudesta. [62]

Koira kayttaa rauhoittavia signaaleja estaakseen yhteenottoja. Naita ovat esimerkiksi naaman (tai ihmiskasien) nuoleminen, kuonolla tokkiminen, kuonon ottaminen leukojen valiin, paan kaantaminen poispain tai etutassun nostaminen. [63]

Kun koira pelkaa, haluaa suojautua tai puolustautuu, se voi esimerkiksi paeta tai suojautua torjuvan ilmeen, kyyristymisen tai nurkkaan painautumisen avulla. Koiran puolustuskayttaytymiseen kuuluu esimerkiksi uhkaaminen hampaita nayttamalla, ariseminen, pureminen, valehyokkays, hyokkays, etutassuilla tomistely, haukkuminen, pyoriminen tai jahmettyminen. [64]

Rodut

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Paaartikkeli: Koirarotu
Koirarotuja vanhaan aikaan: 1. Saksanpaimenkoira 2. Collie 3. Pystykorva 4. Dobermanninterrieri ( Dobermanni ) 5. Airedalenterrieri 6. Irlanninterrieri 7. Villakoira 8. Sileakarvainen pinseri ( Kaapiopinseri ) 9. Karkeakarvainen pinseri ( Snautseri ) 10. Kaapiopystykorva ( Pomeranian ) 11. Maltankoira

Koiraa on kaytetty erilaisiin tehtaviin. Vahitellen jalostuksella on saatu eriytettya erilaisiin tehtaviin psyykkisesti ja fyysisesti soveltuvia koirarotuja . Maailmassa on useita satoja koirarotuja, joilla on jonkin maan keskusjarjeston hyvaksyma rotumaaritelma .

Nykyinen kaytossa oleva FCI:n (Federation Cynologique Internationale) roturyhmittely jakaa koirarodut kayttotarkoituksen mukaan karkeasti kymmeneen ryhmaan: [65]

Tiettyja piirteita jalostamalla on saatu aikaan hyvinkin erinakoisia ja -kokoisia koiria. Koirilla on erilaisia korvia, hantia ja kuonoja. Koira voi olla luppakorvainen kuten ajokoirat, pystykorvainen kuten saksanpaimenkoira, taittuvakorvainen kuten pumi tai ruusukorvainen kuten monet vinttikoirat. Myos erilaisia vari- ja turkkimuunnoksia on lukemattomia.

Sekarotuiset koirat ovat kahden tai useamman rodun risteytyksia. Sekarotuisen pennun ulkonakoa, luonnetta tai kayttaytymista ei voi ennustaa yhta varmasti kuin puhdasrotuisen koiranpennun.

Suomen suosituimpia koirarotuja ovat labradorinnoutaja , jamtlanninpystykorva , normaalikarvainen saksanpaimenkoira , kultainennoutaja , suomenlapinkoira , shetlanninlammaskoira , suomenajokoira , jackrussellinterrieri ja harmaanorjanhirvikoira . [66]

Kaytto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kayttokoirana

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Opaskoira opastamassa nakovammaista
Paaartikkeli: Kayttokoira

Kayttokoira on koira tai koirarotu, jota ihminen kayttaa johonkin tyohon tai hyodylliseen tehtavaan eika vain seurakoirana . Koirat soveltuvat monenlaisiin hyotytehtaviin, silla useat koirarodut ovat tottelevaisia, uskollisia isannalleen ja helppo kouluttaa. Koirat menestyvat hyotytehtavissa esimerkiksi tarkan haju- ja kuuloaistinsa, juoksunopeutensa ja puruvoimansa ansiosta. [67]

Yleisia kayttokoiria ovat esimerkiksi vahtikoira , suojelukoira , paimenkoira , metsastyskoira , pelastuskoira , rekikoira , poliisikoira , tullikoira , rajakoira , sotakoira , huumekoira , pommikoira , opaskoira , avustajakoira , kuulokoira ja kaverikoira . [67]

Lemmikkina ja harrastuksena

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Agility on vauhdikas koiraurheilulaji, joka sopii useimmille roduille. Kuvassa bernhardinkoira .

Koiran tarkein tehtava nykyisin on ihmisen seuralaisena toimiminen. Koiria kutsutaankin ihmisen parhaaksi ystavaksi. Koiralla on havaittu olevan suuri merkitys esimerkiksi stressin ja verenpaineen vahentajana.

Koirarotujen valilla on eroja aktiivisuustasossa. Nyrkkisaantona voidaan pitaa, etta mita leimallisemmin rotu on jalostettu toimimaan yhdessa ihmisen kanssa (esimerkiksi paimenkoirat ja noutajat) sita enemman se myos tarvitsee tekemista ja huomiota omistajaltaan. Koiraa voi aktivoida kotioloissakin, mutta viriketta seka koiralle etta isannalle tarjoavat erilaiset koiran kanssa harrastettavat lajit. Naista tunnetuimpia ovat: lahde?

Ruokana

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Koiranlihaa lautasella Guilinissa , Kiinassa .
Paaartikkeli: Koiranliha

Lansimaissa koiranliha on ruokatabu eli sita ei ole hyvaksyttavaa syoda, mutta joissakin Aasian maissa koira on suosittua ruokaa. Kiinassa etenkin tietyissa maakunnissa koiraa syodaan yleisesti. [68] Myos Vietnamissa koiranliha on suosittua ruokaa, jonka uskotaan tuovan hyvaa onnea. Koiranlihan arvioidaan olevan neljanneksi suosituin lihalaji Etela-Korean markkinoilla sian, naudan ja kanan jalkeen. [69]

Koiranliha on voimakkaan makuista ja hajuista. Se maustetaan voimakkaasti ja tarjotaan usein alkoholin kanssa. Koreassa suosittua on etenkin koiranlihakeitto. Parasta koira on korkeintaan vuoden ikaisena. Syotavaksi tarkoitetut koirat kasvatetaan tarhoissa tai kerataan maaseudulta. [70] [71] [72]

Koiran pitaminen

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Koiran ostaja joutuu usein tekemaan kotiinsa muutoksia hankkiessaan koiran, silla koira voi yrittaa karata, pureskella huonekaluja tai syoda myrkyllisia aineita. [73] Koiran ihoa ja turkkia pestaan ja harjataan saannollisesti, ja koiran terveydentilaa tarkkaillaan paivittain. Koira rokotetaan tartuntatauteja vastaan, ja se voidaan leikata suunnittelemattomien pentueiden estamiseksi. [74]

Kouluttamalla koira saadaan sisasiistiksi ja tottelevaiseksi seka kayttaytymaan halutulla tavalla. [75]

Koiran perustarvikkeita ovat ruokakuppi, juomakuppi, nimilaatta, kaulapanta ja talutin seka peti. Lelut aktivoivat koiraa henkisesti ja fyysisesti. Koiraan voidaan asentaa tunnistamiskeinoksi mikrosiruistute . Muita yleisia koiratarvikkeita ovat kuljetushakki matkustusta varten, koirareppu tavaroiden kantamista varten, koiratakki kylmalle saalle, kelluntaliivit ja tassusuojat. [76]

Ymparistovaikutukset

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ruotsin radion ajankohtaisohjelma Verkligheten tutki, etta lemmikkikoira aiheuttaa jopa enemman hiilidioksidipaastoja kuin henkiloauto. Syy on koiranruoassa, joka suureksi osaksi koostuu lihasta. Kuivamuonan lihapitoisuus voi olla esimerkiksi 40 prosenttia. Radio-ohjelman selvityksen mukaan jokaista lihakiloa kohti vapautuu vahintaan kymmenen kiloa hiilidioksidia. [77]

Vaarallisuus

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Koiran purema voi aiheuttaa kudosvaurioita tai bakteeritartunnan. Esimerkiksi Suomessa tapahtuu vuosittain arviolta noin 40 000 koiranpuremaa (1996). Yleisimmin Suomessa purevat saksanpaimenkoira ja rottweiler . [78] Paitsi purema, myos koiran nuolaisu tai limakalvokosketus voi tartuttaa ihmiseen haitallisen bakteerin. Kaikissa vakavissa tapauksissa on ollut kyse capnocytophaga canimorsus -bakteerista. Se tarttuu viidessa prosentissa koiran puremista. Vakavia infektioita ihminen saa koirasta kuitenkin vain harvoin, ja Suomessa tehohoitoa edellyttavia tai kuolemaan johtavia koiran nuolaisuja tai puremia on noin yksi tai kaksi vuodessa. [79]

Symbolit ja tarut

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan.

Koira edustaa valppautta ja uskollisuutta. Sen tehtavaksi jaa tarinoissa ja saduissa varoittaa ihmisia uhkaavista vaaroista. Eraan vanhan tarun mukaan koira pelasti nukkuvan lapsen kyykaarmeen tappavalta puraisulta. Antiikin Kreikan mytologiassa valtava kolmipainen koira Kerberos kuvataan manalan porttien vartijaksi ja sen kaksipainen ja kaarmehantainen veli Orthos vahtii Geryonin karjaa. Skandinaavisessa mytologiassa tunnetaan koirademoni Garm , joka vapautuisi kahleista Ragnarokin koittaessa.

Paikoin on koiria uhrattu kuolleiden puolesta, jotta ne toimisivat vainajan oppaina tuonpuoleisessa.

Katso myos

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Koirien teemasivu

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Taman artikkelin tai sen osan viitteita on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi , esimerkiksi siirtamalla linkit viitemallineille .
  • Fogle, Bruce:  Koirat . Suomentanut Maki-Kihnia, Nina. Readme.fi, 2010. ISBN 978-952-220192-8 .
  • Gerritsen, Resi & Haak, Ruud & Prins, Simon:  Koiran kayttaytymisen perusteet . Suomentanut Lustig, Elina. Sitruuna Kustannus, 2017 (alkuteos 2013). ISBN 978-952-5701-48-7 .

Viitteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ Tanya Dewey, Sheetal Bhagat: Canis lupus familiaris (dog) Animal Diversity Web . Viitattu 14.12.2021. (englanniksi)
  2. ↑ [1] the Integrated Taxonomic Information System
  3. ↑ Koira Suomen Kennelliitto. Arkistoitu 9.1.2008. Viitattu 19.2.2008.
  4. ↑ Koiran elamaa 4.2.2005. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.2.2008.
  5. ↑ a b c d Kaimio, Tuire:  Koirien kayttaytyminen . Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32040-2 . lahde tarkemmin?
  6. ↑ Young, Stanley P. & Edward A. Goldman:  The Wolves of North America . New York: Dover Publications Inc., 1944. ISBN 9780486211930 .
  7. ↑ Lehman N., Eisenhawer A., Hansen K., Mech D. L., Peterson R. O., Gogan P. J. P. & Wayne R. K. (1991). Introgression of coyote mitochondrial DNA into sympatric North American gray wolf populations. Evolution, 45: 104?119
  8. ↑ Musil, R. 1984. The first know domestication of wolves in central Europe. Pages 23?25 in Animals and Archaeology: 4. Husbandry in Europe; B.A.R. International Series, no. 227 (C. Grigson and J. Clutton-Brock, eds.). British Archaeological Society, Oxford, England.
  9. ↑ Olsen SJ (1985). Origins of the Domestic Dog. University of Arizona Press: Tucson, Arizona.
  10. ↑ Clutton-Brock, J. 1984. Dog. In Evolution of domestic animals. 198?211, ed. I. Mason. Longman, London.
  11. ↑ Vila, C., P. Savolainen, J. Maldonado, I. Amorim, J. E. Rice, R. L. Honeycutt, K. A. Crandall, J. Lundberg, and R. K. Wayne. 1997. Multiple and ancient origins of the domestic dog. Science 276: 1687?1689.
  12. ↑ Vila C; Maldonado J E; Wayne R K. Phylogenetic relationships, evolution, and genetic diversity of the domestic dog. The Journal of heredity 1999;90(1):71?77.
  13. ↑ http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Canis_lupus.html
  14. ↑ Wallius, Anniina: Luuloytoja Siperiasta: Taaltako alkoi koirien jalostaminen? yle.fi . 3.6.2017. Yle Uutiset. Viitattu 3.6.2017.
  15. ↑ Konrad Lorenz: ”Ystavyysliitto”,  Elaimet kertovat ? Elainten kayttaytyminen tiedemiehen tulkitsemana , s. 125?138. Helsinki: Tammi, 1975. ISBN 951-30-3446-1 .
  16. ↑ Evoluutio ja populaatiot, s. 276?277, 1986, ISBN 951-0-13572-0
  17. ↑ http://natgeo.fi/naein-kettu-kesyyntyy-0
  18. ↑ http://planeetanihmeet.wordpress.com/2010/09/23/kun-sudesta-tuli-koira/
  19. ↑ Koiran elinkaari Hankikoira.fi . Kennelliitto. Viitattu 28.6.2018.
  20. ↑ Tutkimus selvitti: tasta syysta pieni koira elaa suurta lajitoveriaan kauemmin Kuono.fi . 11.8.2015. Viitattu 28.6.2018.
  21. ↑ Fogle 2010, s. 30?33.
  22. ↑ Fogle 2010, s. 52, 56, 256, 260.
  23. ↑ The World’s Largest Dog Breeds Reader's Digest Canada . Viitattu 10.12.2019.
  24. ↑ Uudet ennatykset kirjattiin: Zeus on maailman suurin koira 13.9.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 26.3.2013.
  25. ↑ a b Fogle 2010, s. 34?35.
  26. ↑ Price, Catherine: "What's Going On Inside Your Pet's Head?". Parade , 8.7.2012, s. 7?9. (englanniksi)
  27. ↑ Narttukoiran kiimakierto: Yleista. OvuDog. Viitattu 20.8.2018
  28. ↑ Helena Koskentalo:  Parempaan pentutulokseen, Koirankasvattajan kasikirja , s. 15. Helsinki: AV-Taitto Ky, 1995. ISBN 952-90-6270-2 .
  29. ↑ Koiran Lisaantyminen ? Etelan Dogit etelandogit.net . Arkistoitu 14.8.2016. Viitattu 30.6.2016.
  30. ↑ Fogle 2010, s. 278?282.
  31. ↑ Fogle 2010, s. 282?283.
  32. ↑ Fogle 2010, s. 278?279.
  33. ↑ Sopimattomat & myrkylliset ruuat Kuopion Elainlaakarikeskus. Arkistoitu 30.6.2018. Viitattu 29.6.2018.
  34. ↑ Nina Menna: Koiran sairaudet Hankikoira.fi . Kennelliitto. Viitattu 28.6.2018.
  35. ↑ Elainsuojeluliitto: Sairaimmat koirarodut kiellettava lailla Turun Sanomat . 13.2.2015. Viitattu 28.6.2018. [ vanhentunut linkki ]
  36. ↑ Nina Menna: Koiran rokotukset Hankikoira.fi . Kennelliitto. Viitattu 28.6.2018.
  37. ↑ Nina Menna: Koiran sterilaatio ja kastraatio Hankikoira.fi . Kennelliitto. Viitattu 28.6.2018.
  38. ↑ Koiran perushoito Hankikoira.fi . Kennelliitto. Viitattu 28.6.2018.
  39. ↑ Gerritsen, Haak & Prins 2017, s. 60?61.
  40. ↑ Dogs understand us better than chimps do, scientists say NBC News . Viitattu 14.12.2021. (englanniksi)
  41. ↑ Dogs and toddlers possess similar emotional intelligence The Daily Wildcat . Arkistoitu 14.12.2021. Viitattu 14.12.2021. (englanniksi)
  42. ↑ Gerritsen, Haak & Prins 2017, s. 61?62.
  43. ↑ Gerritsen, Haak & Prins 2017, s. 62.
  44. ↑ Gerritsen, Haak & Prins 2017, s. 62?63.
  45. ↑ Gerritsen, Haak & Prins 2017, s. 63.
  46. ↑ Gerritsen, Haak & Prins 2017, s. 66.
  47. ↑ Gerritsen, Haak & Prins 2017, s. 66, 76?78.
  48. ↑ Gerritsen, Haak & Prins 2017, s. 67?68.
  49. ↑ Gerritsen, Haak & Prins 2017, s. 69?70, 80.
  50. ↑ Gerritsen, Haak & Prins 2017, s. 70?73, 81.
  51. ↑ Gerritsen, Haak & Prins 2017, s. 79.
  52. ↑ Gerritsen, Haak & Prins 2017, s. 74?75.
  53. ↑ Gerritsen, Haak & Prins 2017, s. 117.
  54. ↑ Gerritsen, Haak & Prins 2017, s. 100?101, 130.
  55. ↑ Gerritsen, Haak & Prins 2017, s. 131.
  56. ↑ Gerritsen, Haak & Prins 2017, s. 148.
  57. ↑ Gerritsen, Haak & Prins 2017, s. 142.
  58. ↑ Gerritsen, Haak & Prins 2017, s. 143, 146.
  59. ↑ Gerritsen, Haak & Prins 2017, s. 149.
  60. ↑ Gerritsen, Haak & Prins 2017, s. 143.
  61. ↑ Gerritsen, Haak & Prins 2017, s. 99.
  62. ↑ Gerritsen, Haak & Prins 2017, s. 105?108.
  63. ↑ Gerritsen, Haak & Prins 2017, s. 108?114.
  64. ↑ Gerritsen, Haak & Prins 2017, s. 116?127.
  65. ↑ Koirarodut ja rotumaaritelmat Kennelliitto. Viitattu 28.6.2018.
  66. ↑ 100 suosituinta rotua 2019 . Koiramme, Suomen Kennelliitto (SKL): tammikuu 2020. Viitattu 10.2.2020.
  67. ↑ a b Gerritsen, Haak & Prins 2017, s. 11?30.
  68. ↑ Lilli Earl: Koiranlihaa tarjoilevat ravintolat kiinni olympialaisten ajaksi 11.3.2008. Uusisuomi.fi. Viitattu 14.10.2010.
  69. ↑ Dog Meat Restaurants Crowded with Diners The Seoul Times. (englanniksi)
  70. ↑ Vietnam's dog meat tradition BBC. Viitattu 25.04.2007. (englanniksi)
  71. ↑ S Korea dog meat row deepens BBC. Viitattu 25.04.2007. (englanniksi)
  72. ↑ Taiwan bans dog meat BBC. Viitattu 25.04.2007. (englanniksi)
  73. ↑ Fogle 2010, s. 288.
  74. ↑ Fogle 2010, s. 292?297.
  75. ↑ Fogle 2010, s. 311.
  76. ↑ Fogle 2010, s. 284?287.
  77. ↑ Koirasi saastuttaa enemman kuin autosi www.iltalehti.fi . Viitattu 14.12.2021.
  78. ↑ Mikko Seppanen: Elainten puremat Duodecim Terveyskirjasto . 29.11.1999. Viitattu 29.6.2018.
  79. ↑ Koiran nuolaisu voi johtaa amputaatioon Yle Uutiset . 11.2.2015.

Kirjallisuutta

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  • Pietilainen, Petri:  Koirien Suomi. Kansanperinnetta ja historiaa . Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2014. ISBN 978-952-222-540-5 .
  • Kaija Unhola: Elamaa koiran kanssa: Suomalainen koiraharrastus ennen ja nyt (2014).
  • Petri Pietilainen: Koirien maailmanhistoria (2013).
  • Raevaara, Tiina:  Koiraksi ihmiselle . Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-276-2 .
  • Paivi Kerola, Esa Koivuranta, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen, Annina Vainio: Kaikenkarvainen kansa: Miten koirista tuli miljoonabisnes. WSOY, 2017. ISBN 978-951-0-42847-4 .

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

 

Taksonitunnisteet
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Koira&oldid=22448845 ”