Kitee Kides
vaakuna	sijainti
Sijainti	62°05′55″N , 030°08′15″E
Maakunta	Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta	Keski-Karjalan seutukunta
Kuntanumero	260
Hallinnollinen keskus	Kiteen keskustaajama
Perustettu	1631
? kaupungiksi	1992
Kuntaliitokset	Kesalahti ( 2013 )
Kokonaispinta-ala	1 724,38 km² 60:nneksi suurin 2022   [1]
? maa	1 253,82 km²
? sisavesi	470,56 km²
Vakiluku	9 689 99:nneksi suurin 31.12.2023   [2]
? vaestotiheys	7,73 as./km²  (31.12.2023)
Ikajakauma	2020  [3]
? 0–14-v.	11,2 %
? 15–64-v.	51,8 %
? yli 64-v.	37,0 %
Aidinkieli	2023  [4]
? suomenkielisia	92,2 %
? muut	7,8 %
Kunnallisvero	8,10 % 242:nneksi suurin 2024   [5]
Kaupunginjohtaja	Pekka Hirvonen [6]
Kaupunginvaltuusto	35 paikkaa
2021?2025 [7]  ? Kesk.  ? SDP  ? PS  ? Liik.  ? Kok.  ? KD	13 8 6 5 2 1
www.kitee.fi
Infobox OK Nimi-testi OK

Kitee ( ruots. Kides ) on Suomen kaupunki , joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa . Kaupungissa on 9 878 asukasta, ja sen pinta-ala on 1 724,38 km ² , josta 470,56 km ² on vesistoja. ^[1] Vaestotiheys on 7,73 asukasta/km ² .

Kitee on perustettu vuonna 1631 ja siita tuli kaupunki vuonna 1992. Viime sodissa kunnan pinta-alasta 122 neliokilometria luovutettiin Neuvostoliitolle, jonka takia noin tuhat asukasta lahti evakkoon .

Sana kitee pohjautuu itamurteiden adjektiiviin kitea, esimerkiksi kitea pakkanen tai kiteasti eli hitaasti. Taustalla arvellaan olevan Kiteenjoen hidas virtaaminen. Kiteen nimi on myos yhdistetty ketun pesaa tai luolaa tarkoittavaan sanaan kides tai kiides, joista edellinen esiintyy Lonnrotin sanakirjassa. ^[8]

Kiteen naapurikunnat ovat Parikkala , Raakkyla , Savonlinna ja Tohmajarvi . Entisia naapurikuntia ovat Savonlinnaan liitetyt Kerimaki ja Savonranta , Kiteeseen liitetty Kesalahti seka Parikkalaan liitetty Uukuniemi . Historiallisesti Kitee on kuulunut Laatokan Karjalaan ^[9] .

Kiteen keskustaajamassa asuu noin 6 000 ihmista ^[10] , ja se on Pohjois-Karjalan kolmanneksi suurin taajama asukasmaaralla laskettuna. Keskustassa sijaitsevat kaupungintalo, terveyskeskus ja valtion virastotalo, jossa toimii Kiteen poliisi, Tyo- ja elinkeinotoimiston seka verotoimiston pisteet. Urheilutalo-uimahalli Vespeli, jaahalli ja hyppyritorni ovat Hutsin urheilukeskuksessa keskustan laitamilla. Keskustassa ovat myos Hutsin koulu (vuosiluokat 1.?6.) ja Arppen koulu (vuosiluokat 1.?9.) ja Kiteen lukio, joista kaksi jalkimmaista muodostaa yhdessa paivakoti Kiepin ja kaupunginkirjaston kanssa Koulunmaen koulukeskuksen. Paivittaistavarakauppoja on S-Market seka K-supermarket, joka on samalla kauppakeskus Kupiainen. Keskustan laidalla on Tokmanni. Vastapaata supermarkettia on kaupungin toinen kauppakeskus, Kiteen kauppakeidas, jossa toimii muun muassa huonekaluliike Stemma. Keskustassa on kaksi huoltoasemaa. Ravintoloita on Hotelli-Ravintola Kiteenhovi ja Ravintola Karhu. Kiteen keskustassa on myos autokauppa Autokonetalo Washcko. Myos paatien varrella on liiketoimintaa, muun muassa kellosepanliike, grilli, varaosaliike, Veikon kone jne. Keskustaajamassa on myos selvat kerrostalo- ja rivitaloalueet omakotitaloalueiden ohella.

Haapasalo, Haarajarvi, Hammaskallio, Heinoniemi, Himo , Huikkola, Jaakkima, Juurikka, Kantosyrja, Kesalahti, Kiteenkyla, Kiteenlahti, Kontiola, Kunonniemi, Lahdenkyla, Leinovaara, Loukunvaara, Misola, Muljula , Niinikumpu , Nivunki, Narsakkala, Ojamaki, Piimajarvi, Potoskavaara, Puhos , Puhossalo, Paatye, Riihijarvi, Rokkala, Ruppovaara, Satulavaara, Suoparsaari, Suorlahti, Sarkijarvi, Saynejarvi, Taipale, Tasapaa , Tolosenmaki, Varmoniemi, Valivaara

Kiteen pinta-alasta yli neljannes on vesialueita. Kunnan alueella kokonaan tai osittain sijaitsee muun muassa Orivesi , Karjalan Pyhajarvi , Kiteenjarvi , Atasko , Iso Heinajarvi , Pieni Heinajarvi, Sarkijarvi, Hyypii, Pitkajarvi, Saynejarvi, Lautakko, Paasselka (Paasivesi) ja Piimajarvi.

Kitee on ollut pitkaan asutettuna. 1400-luvun lopulla sielta kerattiin veroa Novgorodiin. Stolbovan rauhassa vuonna 1617 alue liitettiin Ruotsiin. Rajaseudulla oli pitkaan vastakkainasettelua luterilaisten ja ortodoksien valilla. Kiteen seurakunta perustettiin 1631. ^[11]

Kiteen suurimmat teollisuusyritykset ovat Momentive Specialty Chemicals Oy (liimatehdas), Stora Enso Timber Oy (saha), Surfactor Finland Oy (pinnoitteet), Kidex Oy (huonekalutehdas), Kivisampo (kivimurskaamo) ja Veekmas Oy (tiehoylat). ^lahde?

Vuonna 2015 kunnassa oli 3 522 tyopaikkaa. Niista 13 % oli alkutuotannossa (maa-, metsa- ja kalataloudessa), 61 % palveluissa ja 24 % jalostuksessa. Palvelun osuus oli pienempi kuin koko maassa (75 %), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3 %). ^[12]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vuoden 2019 lopussa Kiteella oli 10 136 asukasta, joista 5 439 asui taajamissa , 4 560 haja-asutusalueilla ja 137:n asuinpaikat eivat olleet tiedossa. Kiteen taajama-aste on 54,4 %. ^[14] Kiteen taajamavaesto jakautuu kahden eri taajaman kesken: ^[15]

#	Taajama	Vakiluku (31.12.2019)
1	Kiteen keskustaajama	4 604
2	Kesalahden kirkonkyla	835

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kiteella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: ^[16]

• Kiteen seurakunta
  • Kesalahden kappeliseurakunta

Seurakunta toimii myos Raakkylan kunnan alueella.

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kiteen kaupungin nykyisella alueella. ^[16]

• Kesalahden seurakunta (liitetty Kiteen seurakuntaan 2013)

Kirkon sisaisista heratysliikkeista paikkakunnalla toimii evankelisuus ^[17] seka vanhoillislestadiolaisuus , jolla on paikkakunnalla Keski-Karjalan Rauhanyhdistys ^{[18] [19]} . Suomen evankelisluterilaisella lahetyshiippakunnalla on Kiteella seurakunta, jonka jumalanpalveluksia vietetaan ortodoksisen seurakunnan seurakuntasalissa ^[20] .

Muita kirkkokuntia edustavat helluntaiheratykseen kuuluva Kiteen helluntaiseurakunta ^[21] seka Suomen Vapaakirkkoon kuuluva Kiteen Vapaaseurakunta ^[22] . Lisaksi ortodoksisen kirkon Joensuun seurakunnalla on Kiteella Pyhan Kolminaisuuden ja Pyhan Nektarios Eginalaisen kirkko ^[23] , jossa jarjestetaan jumalanpalveluksia ^[24] .

• Kivikirkko , jonka on suunnitellut Frans Anatolius Sjostrom
• Ortodoksinen Pyhan Kolminaisuuden ja pyhan Nektarios Eginalaisen kirkko (1998)
• Kiteen elainpuisto
• Suomen pisin pienoisrautatie (kiskoja on yhteensa 250 metria) ^[25]
• Suomen vanhin ja suurin yhtenainen lehtikuusimetsa, Koivikon lehtikuusimetsa ( Arppe , 1847) ^[26]
• Kotiseutumuseo entisessa viljamakasiinissa
• Heinajarven vanha mylly
• Elias Lonnrotin muistomerkki Potoskavaaran Piimalassa
• Vanha Puhos ( Arppe ja hoyrylaiva Ilmarinen , vanha mylly, Perinnekonepaivat)
• Kiteen Meijerinranta
• Aquapark , vesipuisto

Kiteella on kaksi henkiloliikenteen rautatieasemaa. Kiteen rautatieasema sijaitsee Tolosenmaessa ja Kesalahden rautatieasema Kesalahdella. Valtatie 6 kulkee Puhoksen ja Tolosenmaen kautta. Kiteen keskustan kautta kulkevat seututiet 486 ja 487 . Kiteen lentokentta on miehittamaton.

Kitee neuvotteli kuntaliitoksesta Raakkylan kanssa vuosina 2007?2008. Kuitenkin 25. maaliskuuta 2008 Kiteen kaupunginvaltuusto paatti luopua liitosaikeista. Samanlaisen paatoksen teki Raakkylan kunnanvaltuusto samana paivana. ^[27] Tohmajarvi on torjunut kuntaliitosselvitykset Kiteen ja muun Keski-Karjalan kanssa 2000-luvulla kahdesti, vuosina 2007 ja 2011.

Vuoden 2012 kevaalla Kitee neuvotteli kuntaliitoksesta Kesalahden kanssa. Seka Kiteen etta Kesalahden valtuustot hyvaksyivat kuntaliitossopimuksen 26. huhtikuuta 2012 ja liitos tuli voimaan vuoden 2013 alussa. ^[28]

Raakkylan kunnan taloudellisten vaikeuksien vuoksi valtioneuvosto paatti lakkauttaa ja pakkoliittaa sen Kiteen kaupunkiin vuoden 2017 alussa. Raakkylan kunta itse vastusti yhdistymisesitysta ja lopulta korkein hallinto-oikeus kumosi kuntaliitoksen marraskuussa 2016, joten kunnat sailyvat itsenaisina, ^[29] mutta seurakunnat kuitenkin yhdistyivat.

Kiteella toimii useita peruskouluja: ( Arppen koulu , Hutsin koulu , Kesalahden koulu ja Puhoksen koulu ). ^[30] Toisen asteen koulutusta ja muuta opetusta tarjoavat muun muassa Kiteen lukio , Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtyman Riverian toimipiste (aiempi Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee), ^[31] Keski-Karjalan kansalaisopisto, Keski-Karjalan musiikkiopisto , Kiteen evankelinen kansanopisto , Kiteen kuvataidekoulu (Keski-Karjalan kansalaisopisto).

Perusterveyspalveluja tarjoavat Kiteen terveysasema ja Kesalahden terveysasema , joiden palvelut tuottaa Siun sote . ^[32]

Kirjastopalveluja saa Kesalahden ja Kiteen kirjastoista , Puhoksen koulun yhteydessa harvakseltaan toimivasta Puhoksen kirjastosta, seka Vaara-kirjakimpan muiden palvelupisteiden ja verkkokirjaston valityksella. ^{[33] [34] [35]}

Kitee on kuuluisa pontikkaperinteestaan (mm. Kiteen kirkas ja Juurikan tahka). Kiteen pitajaruoiksi nimettiin 1980-luvulla lihakukko, lanttusupikkaat eli syrjakkaat seka marjatalkkuna . ^[36]

Kiteella on syntynyt monia suomalaisia metalliyhtyeita, kuten Nightwish ^[37] , Darkwoods My Betrothed ^[38] ja Nattvindens Grat ^[39] .

Kitee on tunnettu pesapallokaupunkina . Sen joukkue Kiteen Pallo -90 (KiPa-90) on voittanut kolme suomenmestaruutta, viimeksi 2005 . Kiteella on karting-rata, joka sijaitsee Tolosenmaessa.

Huolimatta voimakkaasta teollistumisestaan 1970-luvulla Kitee on muuttotappiokunta, jonka vakiluku on laskenut melko tasaisesti huippuvuodesta 1953 (12 981 as.). Vuonna 2005 vakiluku alitti 10 000 asukkaan rajan ensimmaisen kerran 150 vuoteen. ^[40]

Kiteella ilmestyy kaksi kertaa viikossa paikallislehti Koti-Karjala , jonka omistaa Kitee-Seura.

• Nils Ludvig Arppe , teollisuusmies
• Aksel Emil Brander , valtiopaivamies
• Akseli Brander , kansanedustaja
• Helena Brander , kansanedustaja
• Uuno Brander , kansanedustaja
• Tuomas Holopainen , muusikko
• Juho Kankkunen , kansanedustaja (Maalaisliitto)
• Pekka Kankkunen , kansanedustaja (Maalaisliitto)
• Heikki Karppanen , professori
• Iina Karttunen , saveltaja, vapaakirkkoaktiivi
• K. I. Karttunen , historiantutkija
• Liisi Karttunen , diplomaatti
• Uuno Karttunen , historiantutkija
• Mika Keranen , kirjailija
• Toni Kohonen , pesapalloilija
• Johanna Kurkela , laulaja ^[41]
• Pentti Laasonen , kirkkohistorian tutkija
• Augusta Laine , kansanedustaja
• Jukka Nevalainen , muusikko
• Erkki Palosuo , professori
• Sami Partanen pesapalloilija
• Heli Pirhonen , Miss Suomi 1995
• Pasi Pirinen , pesapalloilija
• Ville Pirinen , sarjakuvataiteilija, muusikko
• Miitta Sorvali , nayttelija
• Unto Tarkkonen , kirjailija
• Eeva Tenhunen , kirjailija
• Tarja Turunen , muusikko
• Tomek Valtonen , jaakiekkoilija, valmentaja
• Emppu Vuorinen , muusikko

• Aulis Gerlander , hallitusneuvos, Loton virallinen valvoja. ^[42]
• Harri Huhtamaki , radiotuottaja ^[43]

• Luettelo Kiteen julkisista taideteoksista ja muistomerkeista

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kitee Wikimedia Commonsissa

• Kiteen kotisivut
• Vanha Puhos (historian akateemista tarkastelua) ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Tilastokeskus ? Kiteen avainluvut

n k m Pohjois-Karjalan maakunnan kunnat Nykyiset kunnat Heinavesi Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijarvi Raakkyla Tohmajarvi Entiset kunnat Eno Kesalahti Kiihtelysvaara Nurmeksen maalaiskunta Pielisensuu Pielisjarvi Pyhaselka Tuupovaara Valtimo Vartsila