Kiinan kirjoitusjarjestelma
|
Nelja kirjoitusmerkkia eri kirjoitustyylein kirjoitettuna.
Tyylit aikajarjestyksessa oikealta vasemmalle: pienta sinettikirjoitusta,
lishu
-kirjoitusta,
kaishu
-kirjoitusta seka kaksi nykyaikaista kirjasinlajia.
|
Kielet
|
kiina
,
japani
,
korea
|
Aikakausi
|
noin 1100?1400 eaa. ? nykyaika
|
Luokitus
|
logogrammi
|
Merkkeja
|
nykyisin kaytossa noin 20 000
|
Kirjoitussuunta
|
nykyisin vasemmalta oikealle
|
ISO 15924
|
Hani
|
Infobox OK
|
Kiinan kirjoitusjarjestelma
koostuu
logogrammeista
, joilla kirjoitetaan
kiinan kielta
ja joita kaytetaan myos
japanin
ja
korean
kielten kirjoittamisessa. Kukin kirjoitusmerkki vastaa yhta tavua, ja sana voi koostua yhdesta tai useammasta merkista. Kirjoitusmerkit erottelevat samalla tavalla aantyvia mutta merkitykseltaan erilaisia tavuja toisistaan. Kiinan kirjoitusmerkeilla on yli 3 000 vuoden historia, ja nykyisen muotonsa ne saivat 1 800 vuotta sitten. Nykyisin kirjoitusmerkkeja on Kiinassa kaytossa noin 20 000. Manner-Kiinassa on 1950-luvulta lahtien yksinkertaistettu useita merkkeja, jotta kansalaiset oppisivat paremmin lukemaan ja kirjoittamaan.
Kiinan kirjoitusjarjestelma on yli 3 000 vuoden ikainen.
[1]
Sen taustalla on solmujen solmintaa, erilaisia kaiverruksia ja klaanisymboleita. Kirjoitusmerkkien varhaisin kehitysvaihe ovat
oraakkeliluukirjoitukset
, jotka ovat peraisin
Shang-dynastian
ajalta noin 1100?1400-luvulta eaa.
Zhou-kaudella
1100?300 eaa. yleistyivat pronssimerkit, jotka olivat muodoltaan pehmeampia kuin oraakkeliluukirjoitus.
Qin-dynastian
aikana 221?206 eaa. kirjoitusjarjestelma uudistettiin. Silloin kaytettya ”pikku leima” -kirjoitusta (eli ”pienta sinettikirjoitusta”) kaytetaan edelleen esimerkiksi taiteilijoiden nimisineteissa ja
kiinalaisessa kalligrafiassa
. Siita kehittyi
Han-dynastian
(206 eaa. ? 220 jaa.) aikainen virallinen kirjoitus (
lishu
) ja nykyisin kaytossa oleva normaalikirjoitus (
kaishu
).
[2]
Yksi kaishun muunnelma on Hunanin maakunnan naisten kayttama tavukirjoitusjarjestelma
nushu
.
[3]
[4]
Samoihin aikoihin kaishun kanssa kehittyi
xingshu
eli sujuva kirjoitus. Xingshu on vapaamuotoisempaa kuin normaalikirjoitus, eraanlaista
kaunokirjoitusta
, ja se on edelleen yksi kalligrafien suosikeista.
[5]
Kiinan kalligrafiatyyleista vapaamuotoisin,
caoshu
eli ruohokirjoitus, kehittyi lopulliseen muotoonsa
Tang-dynastian
aikana 618?907.
[5]
Nykyiset kirjoitusmerkit saivat muotonsa Han-dynastian loppupuolella, joten normaalikirjoitus on ollut kaytossa 1 800 vuoden ajan.
[2]
Vuoden 1949 kommunistien valtaannousun jalkeen Kiinassa normaalikirjoitusmerkkeja on
yksinkertaistettu
, jotta kansa oppisi paremmin lukemaan ja kirjoittamaan. Yksinkertaistaminen on vaikuttanut yli 2 000 kirjoitusmerkkiin.
[2]
Myos
Singaporessa
kaytetaan yksinkertaistettuja merkkeja.
[6]
Perinteisia yksinkertaistamattomia merkkeja
kaytetaan kuitenkin edelleen muun muassa
Taiwanissa
ja
Hongkongissa
.
[2]
Nykyisin kaytossa olevia kiinan kielen kirjoitusmerkkeja (
hanzi
) on noin 20 000. Kiinan suurimmissa sanakirjoissa on noin 50 000 merkkia, mutta niihin lukeutuu paljon vanhoja, kaytosta poistuneita ”kuolleita” merkkeja. Tavallisessa sanakirjassa on noin 7 000?9 000 merkkia. Virallinen lukutaitoisuusraja on 1 500 merkkia, mutta esimerkiksi sanomalehden lukemiseen vaaditaan 2 000?3 000 merkin hallinta. Yleisimmat 2 400 merkkia kattavat 99 prosenttia kaikkien kiinalaisten tekstien merkeista.
[7]
Koska kiinan kielessa on vain 1 196 eri tavoin aantyvaa tavua mutta 20 000 kirjoitusmerkkia, moni kirjoitusmerkki aantyy samalla tavalla. Esimerkiksi
shi
voidaan kirjoittaa yli 20 eri merkilla, jotka kaikki tarkoittavat eri asiaa. (Katso
"
Sh? shi shi sh? sh?
"
)
[7]
Kiinan kirjoitusmerkit voidaan luokitella neljaan ryhmaan:
[8]
- Kuvamerkit
ovat kehittyneet kohteensa nakoisista piirroskuvista. Niita on noin 400.
Esimerkkeja: 日 aurinko, 月 kuu, 木 puu, 人 ihminen
- Ideogrammit
ovat jonkin yksinkertaisen piirtovedon avulla kuvattuja merkityksia eli ideoita. Niissa voi joskus olla pohjana kuvamerkki. Ideogrammimerkkeja on vahan yli 100.
Esimerkkeja: 上 ylapuolella, 下 alapuolella, 旦 aamunkoitto
- Yhdistetyt kuvamerkit
muodostetaan yhdistamalla kaksi tai useampia kuvamerkkeja tai ideogrammeja. Niiden merkitys on usein konkreettinen. Tallaisia merkkeja on yli tuhat.
Esimerkkeja: 好 hyva (女 nainen + 子 lapsi), 林 metsa (puu+puu), 明 kirkas (aurinko+kuu), 休 lepo (人 ihminen + 木 puu)
- Radikaali?fonetikum-merkit
koostuvat
radikaalista
(merkitysosa), joka antaa vihjeen koko merkin merkityksesta, ja
fonetikumista
(aantamisosa), joka viittaa sen aantamiseen. Nama kaksi osaa voivat eri merkeissa olla vierekkain, allekkain tai sisakkain. Tallaisia merkkeja on kaikista kirjoitusmerkeista 80?90 prosenttia.
Radikaali
on kirjoitusmerkin osa, joka antaa usein vihjeen koko merkin merkityksesta. Jokaisessa kirjoitusmerkissa on radikaali.
[9]
Radikaaleja on
perinteisessa merkistossa
nykyisin 214, ja niissa on yhdesta seitsemaantoista vetoa. Jotkin radikaalit kirjoitetaan eri tavoin riippuen siita, esiintyvatko ne itsenaisena merkkina tai jonkin merkin osana: esimerkiksi 人 voidaan kirjoittaa myos ?.
[10]
Kiinalaisissa sanakirjoissa kirjoitusmerkit jarjestellaan niiden radikaalien piirtovetojen lukumaaran mukaisesti.
[11]
-
Kangxi
-radikaalit 1?126. Punainen luku kuvaa seuraavien merkkien piirtovetojen maaraa.
-
Kangxi
-radikaalit 127?214.
-
Kirjoitusmerkki ? m?, 'aiti'. Se koostuu tassa punaisella korostetusta, merkityksen vihjaavasta radikaalista 女 'nainen' seka aantamisosasta 馬 m?, 'hevonen'.
Vaakaviivat (esim. merkissa 一) vedetaan vasemmalta oikealle. Pystyviivat (esim. 川) vedetaan ylhaalta alas; joskus ne lopetetaan koukkuun (esim. 小). Laatikot (esim. 口) vedetaan kolmella vedolla: ensin vasen reuna, sitten ylareuna ja oikea reuna yhdella vedolla, lopuksi alareuna.
[12]
Jos merkissa on monta viivaa, ne vedetaan alla olevassa jarjestyksessa:
[12]
- Ylhaalta alas, kuten merkissa 三
- Vasemmalta oikealle, 川
- Vasemmasta ylanurkasta oikeaan alanurkkaan, 石
- Ulkoa sisalle, 月
- Ristikkaisissa viivoissa vaakaviivat ennen pystyviivoja, 十
- Vasemmalle kaartuva viiva ennen oikealle kaartuvaa, 人
- Keskiviiva ennen ”siipia”, 小
- Laatikot suljetaan vasta kun sisaosa on piirretty (esim. 田 jarjestyksessa: vasen reuna, yla- ja oikea reuna, keskiosan vaakaviiva ja pystyviiva, ja lopuksi laatikon alareuna)
Nykyisin kiinan kielta kirjoitetaan joko vaakariveittain vasemmalta oikealle, ylarivilta aloittaen, tai pystyriveittain ylhaalta alas ja oikealta vasemmalle, oikeanpuolimmaisesta pystyrivista aloittaen. Lyhyet tekstit voidaan historiallisista syista kirjoittaa vaakasuunnassa joskus oikealta vasemmalle, kuten temppelien seinissa olevat nimet.
[12]
Nykykiinan kirjoituksessa kaytetaan valimerkkeja melko samalla tavalla kuin muissakin kielissa. Joitain eroavuuksia ovat:
[12]
- piste kirjoitetaan pienena ympyrana 。
- listoissa kaytetaan usein pilkkuna merkkia 、
- arvonimet ja nimet voidaan joskus kirjoittaa merkkien 《 》 valiin tai pystysuuntaisessa kirjoituksessa alleviivata
- lainausmerkkeina kaytetaan joskus merkkeja 「」 tai 『』
Japanin kieli
kayttaa edelleen kiinalaisia merkkeja (jap.
kanji
) isona osana kirjoitusjarjestelmaansa.
Korean kielessa
niita (kor.
hanja
) kaytetaan nykyaan vain
Etela-Korean
puolella ja siellakin kaytto on hiipumaan pain;
Pohjois-Koreassa
niista on jo kokonaan luovuttu ja siirrytty taysin
hangul-merkistoon
.
Vietnamin kielessa
on myos siirrytty pois kiinalaisista merkeista (viet.
Ch? Nom
) latinalaiseen aakkostoon.
[13]
- Huotari, Tauno-Olavi & Seppala, Pertti:
Kiinan kulttuuri
. 5. tarkistettu painos. Helsingissa: Otava, 2005.
ISBN 951-1-15943-7
.
- Kettunen, Tanja:
Zou ba!
. Helsinki: Tammi, 2009.
ISBN 978-951-26-5744-5
.
- ↑
Kettunen, s. 20.
- ↑
a
b
c
d
Kettunen, s. 28?29.
- ↑
Watts, Jon:
The forbidden tongue
23.9.2005. The Guardian. Viitattu 15.8.2012.
(englanniksi)
- ↑
Proposal for encoding Nushu in the SMP of the UCS
std.dkuug.dk
. 13.8.2007. Viitattu 15.8.2012.
(englanniksi)
- ↑
a
b
Seppala 2005, s. 297.
- ↑
Chinese Language in Singapore
Hutong School. Viitattu 18.4.2024.
(englanniksi)
- ↑
a
b
Kettunen, s. 21.
- ↑
Kettunen, s. 39?40.
- ↑
Basic Chinese radicals
LEARN NC, UNC School of Education. Viitattu 7.10.2014.
(englanniksi)
- ↑
Qiu Gui Su:
Chinese Character Radicals
About.education.
Arkistoitu
11.10.2014. Viitattu 7.10.2014.
(englanniksi)
- ↑
Kettunen, s. 61
- ↑
a
b
c
d
Sheik, Adam:
How to Write Chinese Characters
cantonese.sheik.co.uk
. Viitattu 6.10.2014.
(englanniksi)
- ↑
Seppala 2005, s. 273.
- Lindqvist, Cecilia:
Merkkien valtakunta. Kertomus kiinalaisista ja heidan kirjainmerkeistaan
. (Tecknens rike. En berattelse om kineserna och deras skrivtecken, 1989.) Suomentaneet Arto ja Kirsti Ingervo. Helsinki: WSOY, 1991 (2. painos 1997).
ISBN 951-0-16595-6
.