Tämä on lupaava artikkeli.

Kiinan kirjoitusjarjestelma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kiinan kirjoitusjarjestelma
Neljä kirjoitusmerkkiä eri kirjoitustyylein kirjoitettuna. Tyylit aikajärjestyksessä oikealta vasemmalle: pientä sinettikirjoitusta, lishu-kirjoitusta, kaishu-kirjoitusta sekä kaksi nykyaikaista kirjasinlajia.
Nelja kirjoitusmerkkia eri kirjoitustyylein kirjoitettuna.
Tyylit aikajarjestyksessa oikealta vasemmalle: pienta sinettikirjoitusta, lishu -kirjoitusta, kaishu -kirjoitusta seka kaksi nykyaikaista kirjasinlajia.
Kielet kiina , japani , korea
Aikakausi noin 1100?1400 eaa. ? nykyaika
Luokitus logogrammi
Merkkeja nykyisin kaytossa noin 20 000
Kirjoitussuunta nykyisin vasemmalta oikealle
ISO 15924 Hani

Kiinan kirjoitusjarjestelma koostuu logogrammeista , joilla kirjoitetaan kiinan kielta ja joita kaytetaan myos japanin ja korean kielten kirjoittamisessa. Kukin kirjoitusmerkki vastaa yhta tavua, ja sana voi koostua yhdesta tai useammasta merkista. Kirjoitusmerkit erottelevat samalla tavalla aantyvia mutta merkitykseltaan erilaisia tavuja toisistaan. Kiinan kirjoitusmerkeilla on yli 3 000 vuoden historia, ja nykyisen muotonsa ne saivat 1 800 vuotta sitten. Nykyisin kirjoitusmerkkeja on Kiinassa kaytossa noin 20 000. Manner-Kiinassa on 1950-luvulta lahtien yksinkertaistettu useita merkkeja, jotta kansalaiset oppisivat paremmin lukemaan ja kirjoittamaan.

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kiinalaista kaunokirjoitustaidetta 1700-luvulta.

Kiinan kirjoitusjarjestelma on yli 3 000 vuoden ikainen. [1] Sen taustalla on solmujen solmintaa, erilaisia kaiverruksia ja klaanisymboleita. Kirjoitusmerkkien varhaisin kehitysvaihe ovat oraakkeliluukirjoitukset , jotka ovat peraisin Shang-dynastian ajalta noin 1100?1400-luvulta eaa. Zhou-kaudella 1100?300 eaa. yleistyivat pronssimerkit, jotka olivat muodoltaan pehmeampia kuin oraakkeliluukirjoitus. Qin-dynastian aikana 221?206 eaa. kirjoitusjarjestelma uudistettiin. Silloin kaytettya ”pikku leima” -kirjoitusta (eli ”pienta sinettikirjoitusta”) kaytetaan edelleen esimerkiksi taiteilijoiden nimisineteissa ja kiinalaisessa kalligrafiassa . Siita kehittyi Han-dynastian (206 eaa. ? 220 jaa.) aikainen virallinen kirjoitus ( lishu ) ja nykyisin kaytossa oleva normaalikirjoitus ( kaishu ). [2] Yksi kaishun muunnelma on Hunanin maakunnan naisten kayttama tavukirjoitusjarjestelma nushu . [3] [4] Samoihin aikoihin kaishun kanssa kehittyi xingshu eli sujuva kirjoitus. Xingshu on vapaamuotoisempaa kuin normaalikirjoitus, eraanlaista kaunokirjoitusta , ja se on edelleen yksi kalligrafien suosikeista. [5] Kiinan kalligrafiatyyleista vapaamuotoisin, caoshu eli ruohokirjoitus, kehittyi lopulliseen muotoonsa Tang-dynastian aikana 618?907. [5]

Nykyiset kirjoitusmerkit saivat muotonsa Han-dynastian loppupuolella, joten normaalikirjoitus on ollut kaytossa 1 800 vuoden ajan. [2]

Vuoden 1949 kommunistien valtaannousun jalkeen Kiinassa normaalikirjoitusmerkkeja on yksinkertaistettu , jotta kansa oppisi paremmin lukemaan ja kirjoittamaan. Yksinkertaistaminen on vaikuttanut yli 2 000 kirjoitusmerkkiin. [2] Myos Singaporessa kaytetaan yksinkertaistettuja merkkeja. [6] Perinteisia yksinkertaistamattomia merkkeja kaytetaan kuitenkin edelleen muun muassa Taiwanissa ja Hongkongissa . [2]

Kirjoitusmerkkien maara [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Nykyisin kaytossa olevia kiinan kielen kirjoitusmerkkeja ( hanzi ) on noin 20 000. Kiinan suurimmissa sanakirjoissa on noin 50 000 merkkia, mutta niihin lukeutuu paljon vanhoja, kaytosta poistuneita ”kuolleita” merkkeja. Tavallisessa sanakirjassa on noin 7 000?9 000 merkkia. Virallinen lukutaitoisuusraja on 1 500 merkkia, mutta esimerkiksi sanomalehden lukemiseen vaaditaan 2 000?3 000 merkin hallinta. Yleisimmat 2 400 merkkia kattavat 99 prosenttia kaikkien kiinalaisten tekstien merkeista. [7]

Koska kiinan kielessa on vain 1 196 eri tavoin aantyvaa tavua mutta 20 000 kirjoitusmerkkia, moni kirjoitusmerkki aantyy samalla tavalla. Esimerkiksi shi voidaan kirjoittaa yli 20 eri merkilla, jotka kaikki tarkoittavat eri asiaa. (Katso " Sh? shi shi sh? sh? " ) [7]

Merkkien luokittelu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kiinan kirjoitusmerkit voidaan luokitella neljaan ryhmaan: [8]

  1. Kuvamerkit ovat kehittyneet kohteensa nakoisista piirroskuvista. Niita on noin 400.
    Esimerkkeja: 日 aurinko, 月 kuu, 木 puu, 人 ihminen
  2. Ideogrammit ovat jonkin yksinkertaisen piirtovedon avulla kuvattuja merkityksia eli ideoita. Niissa voi joskus olla pohjana kuvamerkki. Ideogrammimerkkeja on vahan yli 100.
    Esimerkkeja: 上 ylapuolella, 下 alapuolella, 旦 aamunkoitto
  3. Yhdistetyt kuvamerkit muodostetaan yhdistamalla kaksi tai useampia kuvamerkkeja tai ideogrammeja. Niiden merkitys on usein konkreettinen. Tallaisia merkkeja on yli tuhat.
    Esimerkkeja: 好 hyva (女 nainen + 子 lapsi), 林 metsa (puu+puu), 明 kirkas (aurinko+kuu), 休 lepo (人 ihminen + 木 puu)
  4. Radikaali?fonetikum-merkit koostuvat radikaalista (merkitysosa), joka antaa vihjeen koko merkin merkityksesta, ja fonetikumista (aantamisosa), joka viittaa sen aantamiseen. Nama kaksi osaa voivat eri merkeissa olla vierekkain, allekkain tai sisakkain. Tallaisia merkkeja on kaikista kirjoitusmerkeista 80?90 prosenttia.

Radikaalit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Radikaali on kirjoitusmerkin osa, joka antaa usein vihjeen koko merkin merkityksesta. Jokaisessa kirjoitusmerkissa on radikaali. [9] Radikaaleja on perinteisessa merkistossa nykyisin 214, ja niissa on yhdesta seitsemaantoista vetoa. Jotkin radikaalit kirjoitetaan eri tavoin riippuen siita, esiintyvatko ne itsenaisena merkkina tai jonkin merkin osana: esimerkiksi 人 voidaan kirjoittaa myos ?. [10] Kiinalaisissa sanakirjoissa kirjoitusmerkit jarjestellaan niiden radikaalien piirtovetojen lukumaaran mukaisesti. [11]

  • Kangxi-radikaalit 1–126. Punainen luku kuvaa seuraavien merkkien piirtovetojen määrää.
    Kangxi -radikaalit 1?126. Punainen luku kuvaa seuraavien merkkien piirtovetojen maaraa.
  • Kangxi-radikaalit 127–214.
    Kangxi -radikaalit 127?214.
  • Kirjoitusmerkki 媽 mā, 'äiti'. Se koostuu tässä punaisella korostetusta, merkityksen vihjaavasta radikaalista 女 'nainen' sekä ääntämisosasta 馬 mǎ, 'hevonen'.
    Kirjoitusmerkki ? m?, 'aiti'. Se koostuu tassa punaisella korostetusta, merkityksen vihjaavasta radikaalista 女 'nainen' seka aantamisosasta 馬 m?, 'hevonen'.

Kirjoittaminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vetojen suunta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vaakaviivat (esim. merkissa 一) vedetaan vasemmalta oikealle. Pystyviivat (esim. 川) vedetaan ylhaalta alas; joskus ne lopetetaan koukkuun (esim. 小). Laatikot (esim. 口) vedetaan kolmella vedolla: ensin vasen reuna, sitten ylareuna ja oikea reuna yhdella vedolla, lopuksi alareuna. [12]

Vetojen jarjestys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Monta saantoa yhdessa merkissa: ulkoa sisalle, vaakaviivat ylhaalta alas, vaakaviivat ennen ristikkaisia pystyviivoja, laatikon vetojarjestys, ja laatikon sulkeminen vasta lopuksi

Jos merkissa on monta viivaa, ne vedetaan alla olevassa jarjestyksessa: [12]

  1. Ylhaalta alas, kuten merkissa 三
  2. Vasemmalta oikealle, 川
  3. Vasemmasta ylanurkasta oikeaan alanurkkaan, 石
  4. Ulkoa sisalle, 月
  5. Ristikkaisissa viivoissa vaakaviivat ennen pystyviivoja, 十
  6. Vasemmalle kaartuva viiva ennen oikealle kaartuvaa, 人
  7. Keskiviiva ennen ”siipia”, 小
  8. Laatikot suljetaan vasta kun sisaosa on piirretty (esim. 田 jarjestyksessa: vasen reuna, yla- ja oikea reuna, keskiosan vaakaviiva ja pystyviiva, ja lopuksi laatikon alareuna)

Kirjoitussuunta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Nykyisin kiinan kielta kirjoitetaan joko vaakariveittain vasemmalta oikealle, ylarivilta aloittaen, tai pystyriveittain ylhaalta alas ja oikealta vasemmalle, oikeanpuolimmaisesta pystyrivista aloittaen. Lyhyet tekstit voidaan historiallisista syista kirjoittaa vaakasuunnassa joskus oikealta vasemmalle, kuten temppelien seinissa olevat nimet. [12]

Valimerkit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Nykykiinan kirjoituksessa kaytetaan valimerkkeja melko samalla tavalla kuin muissakin kielissa. Joitain eroavuuksia ovat: [12]

  • piste kirjoitetaan pienena ympyrana 。
  • listoissa kaytetaan usein pilkkuna merkkia 、
  • arvonimet ja nimet voidaan joskus kirjoittaa merkkien 《 》 valiin tai pystysuuntaisessa kirjoituksessa alleviivata
  • lainausmerkkeina kaytetaan joskus merkkeja 「」 tai 『』

Kaytto muissa kielissa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Japanin kieli kayttaa edelleen kiinalaisia merkkeja (jap. kanji ) isona osana kirjoitusjarjestelmaansa. Korean kielessa niita (kor. hanja ) kaytetaan nykyaan vain Etela-Korean puolella ja siellakin kaytto on hiipumaan pain; Pohjois-Koreassa niista on jo kokonaan luovuttu ja siirrytty taysin hangul-merkistoon . Vietnamin kielessa on myos siirrytty pois kiinalaisista merkeista (viet. Ch? Nom ) latinalaiseen aakkostoon. [13]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ Kettunen, s. 20.
  2. ↑ a b c d Kettunen, s. 28?29.
  3. ↑ Watts, Jon: The forbidden tongue 23.9.2005. The Guardian. Viitattu 15.8.2012. (englanniksi)
  4. ↑ Proposal for encoding Nushu in the SMP of the UCS std.dkuug.dk . 13.8.2007. Viitattu 15.8.2012. (englanniksi)
  5. ↑ a b Seppala 2005, s. 297.
  6. ↑ Chinese Language in Singapore Hutong School. Viitattu 18.4.2024. (englanniksi)
  7. ↑ a b Kettunen, s. 21.
  8. ↑ Kettunen, s. 39?40.
  9. ↑ Basic Chinese radicals LEARN NC, UNC School of Education. Viitattu 7.10.2014. (englanniksi)
  10. ↑ Qiu Gui Su: Chinese Character Radicals About.education. Arkistoitu 11.10.2014. Viitattu 7.10.2014. (englanniksi)
  11. ↑ Kettunen, s. 61
  12. ↑ a b c d Sheik, Adam: How to Write Chinese Characters cantonese.sheik.co.uk . Viitattu 6.10.2014. (englanniksi)
  13. ↑ Seppala 2005, s. 273.

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Lindqvist, Cecilia:  Merkkien valtakunta. Kertomus kiinalaisista ja heidan kirjainmerkeistaan . (Tecknens rike. En berattelse om kineserna och deras skrivtecken, 1989.) Suomentaneet Arto ja Kirsti Ingervo. Helsinki: WSOY, 1991 (2. painos 1997). ISBN 951-0-16595-6 .

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kiinan_kirjoitusjarjestelma&oldid=22334980 ”