Keva

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Keva
Yritysmuoto Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilo [1]
Perustettu 1964
Toimitusjohtaja Jaakko Kiander
Avainhenkilot Ari Huotari, sijoitusjohtaja [2]
Kotipaikka Helsinki [1]
Toimiala Lakisaateinen tyoelakevakuutus [1]
Henkilosto noin 500 (2022) [3]
Tytaryhtiot Kuntasijoitus KE Oy, kokonaan tai osittain yhteensa 127 kotimaista kiinteistoyhtiota, tanskalainen kiinteistoyhtio, ruotsalainen kiinteistoyhtio (49,4 %) ja Kuntarahoitus Oyj (30,66 %) (2021) [4]
Kotisivu www .keva .fi
Osa artikkelisarjaa
Suomen politiikka
Suomen vaakuna

Keva on suomalainen julkisoikeudellinen elakelaitos [5] ja Suomen suurin elakevakuuttaja. [3]

Keva huolehtii kunta-alan , valtion , kirkon ja Kelan henkiloston elakeasioista [6] ja sen toiminta perustuu julkisten alojen elakelakiin (JuEL) ja Keva-lakiin. Toimintaa valvovat valtiovarainministerio ja Finanssivalvonta seka Valtiontalouden tarkastusvirasto . [3] [5] Keva on ainoa elakevakuuttaja Suomessa, joka on julkisuuslain piirissa. [7]

Vuonna 2021 Kevalla oli lahes 2000 tyonantaja-asiakasta. Tyoelakepalveluita se tarjosi noin 1,3 miljoonalle julkisen sektorin tyontekijalle ja elakkeensaajalle. [4] Keva vastaa kunta-alan henkiloston elakkeiden rahoittamisesta ja elakevarojen sijoittamisesta. Elakkeet rahoitetaan kunta-alan tyonantajilta ja tyontekijoilta perittavilla maksuilla. [3]

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kunnallinen elakelaitos (1964?1989) [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viela 1940-luvulla maalaiskunnilla, kauppaloilla ja kaupungeilla oli kaikilla omat toisistaan poikkeavat elakesaantonsa, kaikkiaan 1200?1300 kappaletta. Kunnallisten elakkeiden rahoitus ja erityiset elake-etuudet haluttiin pitaa kunnallisen itsehallinnon asiana. [8]

Vuonna 1961 tuli voimaan yksityissektorin tyontekijain elakelaki, mika loi paineita koko elaketurvan yhtenaistamiseksi ja sovittamiseksi tyoelakejarjestelman periaatteisiin. Valmistelutyon perusteella saadettiin kunnallisten viranhaltijain ja tyontekijain elakelaki (KVTEL) ja sen toteuttajaksi perustettiin toukokuussa 1964 Kunnallinen elakelaitos . KVTEL tuli voimaan heinakuussa ja yksityiskohtaiset saannokset elake-eduista maariteltiin Kunnallisen elakelaitoksen elakesaannossa (KES). [8]

Vuonna 1967 Kunnallinen elakelaitos alkoi myontaa lyhytaikaisia lainoja kunnille. Ne olivat suuruudeltaan muutamia miljoonia silloisia markkoja ja ne piti maksaa takaisin parin vuoden kuluessa. Pankkilainoihin verrattuna Kunnallisen elakelaitoksen lainat olivat edullisia ja siksi tarkeita kunnille. [9]

Paineet elaketurvan yhtenaistamiseksi ja sovittamiseksi yksityisen sektorin tyoelakejarjestelman periaatteisiin kasvoivat jatkuvasti. Kunnallisia elakkeita rahoitettiin aluksi jakojarjestelma-periaatteella, mutta vuonna 1988 alettiin kartuttaa puskurirahastoa. Silla varauduttiin 2000-luvun alkuvuosikymmenien aiheuttamaan ennakoituun elakemenojen kasvuun. [8]

Kuntien elakevakuutus (1989?2010) [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kunnallinen elakelaitos muutti nimensa Kuntien elakevakuutukseksi vuonna 1989 elakelaitoksen valtuuskunnan 25-vuotisjuhlakokouksessa. [3] Sen perustama rahasto kasvoi rivakasti ja saavutti nopeasti 25?30 prosentin osuuden kuntalainamarkkinoista, mika vaikutti merkittavasti kuntien rahoitushuollon ja lainamarkkinoiden kehitykseen. Ensimmaisena vuonna lainoja myonnettiin 187 miljoonaa. [9]

1980-luvun loppuun mennessa Kuntien elakevakuutuksesta oli tullut merkittava kuntien lainottajaksi. Alettiin pohtia, oliko rahamassojen kiinnittaminen kuntalainoihin sijoitusstrategisesti jarkevin vaihtoehto. Syntyi ajatus erillisesta kuntia lainoittavasta yhtiosta, Kuntarahoituksesta , jolle kuntalainat voitiin siirtaa. Kuntien elakevakuutus omisti helmikuussa 1989 perustetun uuden yhtion osakepaaoman ja takasi sen varainhankintaa. Muutos selkeytti elakevakuutuksen toimintaa eli se saattoi keskittya elakerahoitukseen ja siihen liittyvaan sijoitustoimintaan. Vuonna 1990 Kuntien elakevakuutus myonsi lainoja viela 2,7 miljardin markon arvosta, naista paaosa oli kuntien pitkaaikaisia luottoja. [9]

Vuonna 2000 Kuntien elakevakuutus aloitti neljan vuoden Kuntatyo kunnossa -projektin kiinnittaakseen kuntien huomion siihen, etta kymmenessa vuodessa perati 125 000 kuntien tyontekijaa oli jaamassa elakkeelle. Projektilla haluttiin kannustaa kuntia kannustamaan omia tyontekijoitaan jaksamaan toissa aikaisempaa pidempaan ja saada nuoret kiinnostumaan kuntien tyopaikoista. Elakevakuutuksella oli vakuutettuja, kuntien tyontekijoita, noin 430 000 ja se maksoi elakkeita noin 230 000 tyontekijalle. Se arvioi, etta vuoteen 2015 mennessa elakkeen saajien maara ylittaisi maksajien maaran. Kampanjassa toivottiin joustavuutta elakkeelle jaamiseen eli sen ajatuksen muuttamista, etta elakeika merkitsee eroamisikaa ja haaveiltiin siita, etta konkarit voisivat keikkailla halunsa ja jaksamisensa mukaan sen jalkeen, kun ovat lopettaneet kokopaivaisen tyonteon. [10] Kesalla 2000 Kuntien elakevakuutus osti tontin Unioninkatu 41-43:sta rakentaakseen sille ison toimistorakennuksen. Sen jarjestaman arkkitehtikilpailun voitti Kapy ja Simo Paavilainen , joiden suunnitelman mukaan tontin korkeimmalla kohdalla oleva 1800-luvulta peraisin oleva asuinrakennus sailytetaan, ellei kaavailtu keskustatunneli liitantaramppeineen toteudu. Kuntien elakevakuutuksen tilat olivat sijainneet kolmessa eri osoitteessa, uuteen toimistoon oli tarkoitus muuttaa koko noin 360 hengen henkilokunta. [11]

KVTEL ja KES kumottiin ja niiden sisaltamat maaraykset siirrettiin Kunnalliseen elakelakiin (KuEL) ja Kunnallisen elakelain voimaanpanolakiin (KuEL VpL), jotka tulivat voimaan elokuussa 2003. [8]

Vuonna 2009 toimitusjohtaja Markku Kauppinen erosi vaalirahakohun vuoksi ja tehtavaan valittiin Merja Ailus . Hanen valintaansa kritisoitiin ja vaitettiin, etta puolueen jasenkirja painoi valinnassa siten, etta Kevan silloinen sitoutumaton varatoimitusjohtaja, oikeustieteen tohtori Timo Viherkentta, jai toiseksi. [12] [13] Keva oli Suomen kolmanneksi suurin sijoittaja Varman ja Ilmarisen jalkeen. [14]

Keva (2011?2020) [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2011 alussa Keva alkoi lakisaateisesti hoitaa valtion elakelain mukaisia henkiloasiakkaiden elakepalvelutehtavia. Aiemmin naita tehtavia hoiti Valtiokonttori. Kuntien elakevakuutus muutti nimensa virallisesti Kevaksi, jo aiemmin se oli kayttanyt itsestaan tata lyhennetta. [3]

Vuoden 2012 alussa evankelis-luterilaisen kirkon ja Kansanelakelaitoksen toimihenkiloiden elaketurvan hoitaminen tuli lakisaateisesti Kevan hoidettavaksi. [3]

Helmikuussa 2012 Keva osti Helsingin keskustasta kolme pysakointilaitosta. Muutama paiva ennen kaupantekoa Keva oli vuokrannut hallien liiketoiminnan eraalle pysakointioperaattorille, mista kaksi muuta pysakointioperaattoria valitti markkinaoikeuteen vaittaen vuokrauksen olleen kilpailutusta vaativa julkinen hankinta. Valitus tehtiin liian myohaan, eika markkinaoikeus kasitellyt sita. Asianosaiset saivat pitaa oikeudenkayntikulunsa omina vahinkoinaan, mista Keva valitti Korkeimpaan hallinto-oikeuteen . [15] Korkein hallinto-oikeus katsoi huhtikuussa 2015 antamassaan paatoksessa (KHO:2015:59), ettei Kevan ja pysakointioperaattorin valisessa sopimuksessa ollut kyse julkisesta hankinnasta eika palveluja koskevasta kayttooikeussopimuksesta. Keva oli ostanut kyseessa olevat pysakointilaitosten hallintaan oikeuttavat osakkeet sijoitusomaisuudekseen, joten sopimuksessa oli kysymys olemassa olevien tilojen vuokraamisesta ulkopuoliselle niin ikaan sijoitustarkoituksessa. Korkein hallinto-oikeus velvoitti markkinaoikeudessa valittajina olleet yhtiot yhteisvastuullisesti korvaamaan Kevan oikeudenkayntikulut seka markkinaoikeudessa etta korkeimmassa hallinto-oikeudessa. [16]

Vuoden 2013 alusta valtion palvelussuhderekisteri, elakemaksujen periminen seka valtion elakkeisiin liittyvat aktuaari- ja tilastopalvelut tulivat Kevan hoidettavaksi. Aiemmin naita tehtavia oli hoitanut Valtiokonttori . [17] Marraskuussa Merja Ailus anoi eroa jouduttuaan kohun keskelle tyosuhde-etujensa vuoksi. [12] [18] Usein Kevan johtoon oli noustu Kevan hallituksen kautta: esimerkiksi Ailus, Kauppinen, Eija Lehti-Kannisto seka varatoimitusjohtajat Pekka Alanen ja Tapani Hellsten olivat olleet aiemmin hallituksen jasenia. Helsingin Sanomien talouden ja politiikan toimittaja Tuomo Pietilainen pohti oliko sattuma, etta "Kevan hallitus on laiminlyonyt elakelaitoksen tyosuhde-etuuksien valvonnan". [12]

Ailuksen seuraajaksi valittiin toukokuussa 2014 YTHS:n toimitusjohtaja Jukka Mannisto (kesk.), joka aloitti tehtavassa elokuussa. [6] Joulukuussa 2014 hallitus esitti useita Kevan toiminnan lapinakyvyytta lisaavia saannoksia. Ne koskivat muun muassa Kevan ja valtion elakerahaston sisapiiria, sisapiirin arvopaperiomistuksia koskevaa rekisteria ja velvollisuuksia pitaa luetteloa hallinnon ja sen lahipiirin luottamustehtavista ja liiketoimista. Finanssivalvonnalle esitettiin valtuuksia valvoa sisapiirisaannosten noudattamista. Valtiovarainministerio valmisteli erikseen myos saadoksia Kevan hallinnosta, rahoituksesta ja valvonnasta. Kevalle valmisteltiin aiemmin yksityisissa elakelaitoksissa kayttoonotetut saannokset riskienhallinnasta, sisaisesta valvonnasta ja sisaisesta tarkastuksesta. Naista oli olemassa jo sisaisia saannoksia, mutta asiat haluttiin kirjata myos lakiin. [19] Kevan sijoitusomaisuus oli noin 38 miljardia euroa. [6]

Mannisto jatti toimitusjohtajan paikan syksylla 2015. [20]

Helmikuussa 2016 uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin Timo Kietavainen . [21] Keva on varustautunut osakemarkkinoiden rajuihin muutoksiin "sotakassalla". Vuodesta 2016 lahtien se on pitanyt kassassaan perati viisi miljardia euroa kateista, josta sotakassan eli normitilannetta suuremman kassan osuus on muutama miljardia. [2] Vuonna 2016 Sosiaali- ja terveysministerio alkoi selvittaa, voidaanko Kevan monopoliasema yli 500 000 kuntatyontekijan elakkeiden hoitamisessa purkaa. [22]

Kesakuussa 2017 sote- ja maakuntauudistuksen projektiryhma asetti sosiaali- ja terveysministerion seka valtiovarainministerion yhteisen tyoryhman, jonka tehtava oli arvioida voidaanko kunnallisen ja yksityisen sektorin tyoelakejarjestelmien erillisyydesta luopua. [23] Vuosi 2017 oli ensimmainen, jolloin Kevan saamat elakemaksut eivat riittaneet sen maksamiin elakkeisiin. Muutos ei ollut yllatys, silla kun suuret ikaluokat elakoityvat, elakemaksujen maksajia on vahemman suhteessa elakelaisiin. [2] Kunnallisen elakejarjestelman maksutulo oli noin 4,8 miljardia euroa ja sijoitusten markkina-arvo noin 51,9 miljardia euroa. [24]

Vuonna 2018 arvioitiin, etta Kevan rahastoilla ja niiden tuotolla pitaisi muutaman vuoden jalkeen kattaa Kevan maksamista elakkeista noin miljardi euroa ja vuonna 2030 jo kaksi miljardia euroa vuodessa. Keva uudisti sijoitusstrategiansa ja nosti sijoitussalkkunsa riskitasoa eli kaytannossa osakepainoa. Kevan sijoituksista listatuissa osakkeissa oli reilut 37 prosenttia. Kevan tavoitteena oli pitaa elakemaksu vakaana ja pitaa mielessa myos sukupolvien valinen oikeudenmukaisuus. Esimerkiksi rahastoja ei pureta kokonaan, vaan osa niista jaa tuottamaan elakkeita tuleville sukupolville. [2]

Helmikuussa 2019 sosiaali- ja terveysministerion ja valtiovarainministerion nimittama tyoryhma esitti kuntien ja yksityisen sektorin elakejarjestelmien yhdistamista. Yhdistamisen avulla jarjestelmat olisivat entista vahvempia vastaamaan esimerkiksi syntyvyyteen, nettomaahanmuuttoon tai elinian odotteiden aiheuttamiin muutoksiin. Samalla poistuisivat on ongelmat, jotka aiheutuvat siita, etta henkilosto tyoskentelee kummallakin sektorilla. Yhdistaminen toteutettaisiin siirtamalla kuntatyontekijat Kevasta yksityisten alojen tyoelakejarjestelmaan, ja heille perustettaisiin uusi elakevakuuttaja, jonka tyonimi oli "TyEL-Keva". Kevan toimitusjohtaja Kietavaisen mukaan asiasta oli puhuttu parikymmenta vuotta, mutta nyt selvitettiin ensimmaista kertaa, onko muutos mahdollinen. Kevan elakeasiakkaista valtio ja kirkko eivat olleet mukana selvitystyossa, vaan niiden tyontekijat jatkaisivat julkisten alojen tyoelakelain piirissa myos muutoksen jalkeen. Tyoryhma ei ehdottanut sitovaa tavoiteaikaa, jolloin jarjestelma olisi kaytossa, mutta Kevan mukaan vuosi 2027 on aikaisin mahdollinen ajankohta. [25] Asiaa koskeva lainsaadanto oli tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2019 alkaneella hallituskaudella. [26]

Vuonna 2019 kuntatyonantajat maksoivat henkilostostaan 3,95 prosenttiyksikkoa korkeampaa elakemaksua kuin yksityisen sektorin tyonantajat. Ero johtuu muun muassa joidenkin ammattialojen alemmasta elakeiasta ja kunnista elakoityneiden henkiloiden yksityista sektoria korkeampi elinian odote. Kunta-alan naisvaltainen tyontekijakunta elaa 0,7 vuotta pitempaan kuin yksityisen sektorin tyontekijat keskimaarin. Siksi Kevan pitaisi maksaa jarjestelmien yhdistyessa alustavien laskelmien mukaan 10,5 miljardin euron "myotajaiset" eli neutralointimaksu. [26]

Keva (2021?) [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kesalla 2021 Keva alkoi suojata osakesalkkuaan johdannaisten avulla mahdollisia markkinamuutoksia vastaan. [27] Syyskuussa kunnallisen elakejarjestelman ja yksityisen sektorin elakejarjestelman yhdistamista kaksi vuotta selvitellyt tyoryhma kertoi, ettei se ollut loytanyt ratkaisua, jonka kaikki tyoryhmalaiset olisivat hyvaksyneet. Suunnitelman kariutumisen myota [28] myos Kevan jakaminen kahteen osaan [29] peruuntui. [28] Toimitusjohtaja Timo Kietavainen jai elakkeelle lokakuussa ja hanen seuraajansa valtiotieteiden tohtori Jaakko Kiander aloitti marraskuussa. [30] Keva teki historiallisen hyvan tuloksen, sen elakevarallisuus kasvoi vuodessa yhdeksan miljardia euroa. Tulosta selitti paitsi riskipitoisten markkinoiden nousu, myos se, etta vanhuuselakkeella jaaminen myohentyi ja tyokyvyttomyyselakkeiden maara aleni kymmenen prosenttia. [27]

Maaliskuussa 2022 Keva kertoi ostaneensa Stockmannin Helsingin keskustan tavaratalon . Stockmann jatkaa paavuokralaisena. Asiasta oli neuvoteltu yli vuosi. [31]

Organisaatio [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Keva on itsenainen julkisoikeudellinen yhteiso. Sen toiminta perustuu vuonna 2016 saadettyyn Julkisten alojen elakelakiin, [32] joka korvasi aiemmat lait (kunnallinen elakelaki (KuEL), valtion elakelaki (VaEL), kirkon elakelaki (KiEL) ja laki Kansanelakelaitoksesta [8] ).

Keva ei voi kilpailla yksityisen sektorin asiakkaista. [26]

Kevan ylinta paatosvaltaa kayttaa valtuuskunta, jonka jasenet valtiovarainministerio maaraa kunnallisvaalikaudeksi kerrallaan. Valtuuskunnassa on 30 jasenta, jotka edustavat kuntasektoria tai kunnallisen alan paasopijajarjestoja. [8] Valtuuskunta nimittaa periaatteessa Kevan toimitusjohtajan, mutta kaytannossa valinnan tekee kolmesta puolueesta vuorossa oleva: Kokoomus, Sosialidemokraattinen Puolue tai Keskusta. [12] Valtuuskunta valitsee myos Kevan hallituksen ja paattaa kunnallisen elakejarjestelman rahoituksesta. Hallitukseen kuuluu 9 jasenta ja sen toimikausi on kaksivuotinen. Hallitus ohjaa ja valvoo Kevan toimintaa ja paattaa elakevarojen sijoittamissuunnitelmasta. [8]

Hallitus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 2022 Kevan hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Petteri Orpo seka varapuheenjohtaja Diana Bergroth-Lampinen , Anne Holmlund , Markus Lohi , Matti Putkonen , Outi Alanko-Kahiluoto , Markku Jalonen , Kirsi-Marja Lievonen , Olli Luukkainen , Paivi Niemi-Laine ja Anne Sainila-Vaarno . [33]

Toiminnot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Keva huolehtii kunta-alan , valtion , kirkon ja Kelan henkiloston elakeasioista. [6] Naiden julkisten alojen tyontekijoiden elaketurvasta saadetaan julkisten alojen elakelaissa (JuEL). [5] Keva on talla hetkella ainoa elakevakuuttaja Suomessa, joka on julkisuuslain piirissa. [7] Keva vastaa kunta-alan henkiloston elakkeiden rahoittamisesta ja elakevarojen sijoittamisesta. Elakkeet rahoitetaan kunta-alan tyonantajilta ja tyontekijoilta perittavilla maksuilla. [3]

Vuonna 2021 Kevalla oli noin 1 970 tyonantaja-asiakasta. Asiakkaista 1 110 oli kunta-alan organisaatioita, 584 valtiotyonantajia ja 271 seurakuntia tai seurakuntayhtymia. Tyonantaja-asiakkaisiin kuulvat myos Kela ja Suomen Pankki. Tyoelakepalveluita tarjottiin noin 1,3 miljoonalle julkisen sektorin tyontekijalle ja elakkeensaajalle. Vuonna 2021 Kevan jasenyhteisojen maksamaa maksutuloa kertyi 5 489 miljoonaa euroa, kun taas Kevan jasenyhteisojen kokonaiselakemeno oli 5 915 miljoonaa euroa. Keva teki yhteensa 66 319 paatosta, joista 58 489 koski elakeasioita, 7 540 kuntoutuspaatoksia ja loput esimerkiksi taloudellista tukea koskevia etuuspaatoksia. [4]

Lisaksi Keva julkaisee tilastoja [34] muun muassa kunta-alan ja valtion tyontekijoiden elake-ennusteista [35] , tyokyvyttomyyselakkeiden maarasta [36] ja julkisen alan tyohyvinvoinnista. [37]

Sijoitukset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kevan sijoitusten arvo oli vuoden 2021 lopussa 66,8 miljardia euroa. [38] Keva oli sijoittanut korko-, osake-, kiinteisto-, paaoma- ja hedgerahastosijoituksiin. [38] Kevan osakesalkku on hajautettu kaikkialle maailmaan. [2]

Vuoden 2021 lopussa Kevan sijoitusomaisuuden markkina-arvosta [38]

  • korkosijoitusten osuus oli 35,8 prosenttia,
  • noteerattujen osakkeiden osuus 35,8 %,
  • paaomasijoitusten 16 %,
  • hedgerahastosijoitusten 6,4 % ja
  • kiinteistojen 6 %. [4]

Kiinteistot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Keva on yksi suurimmista toimitilojen tarjoajista Suomessa. Silla on vuokra-asuntoja ja toimitiloja 130 kohteessa, erityisesti paakaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa Suomessa. Kohteista kolmannes oli toimistoja, 27 prosenttia asuntoja, lahes neljannes liiketiloja ja kymmenesosa hotelleja. Kiinteistojen markkina-arvo oli loppuvuonna 2021 noin 2,9 miljardia euroa. [31]

Kevan omistamia kiinteistoja ovat muun muassa: [31]

Kevan liiketiloihin kuuluu kauppakeskus Sello , josta se omistaa puolet [31] .

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b c Kevan yritys- ja taloustiedot Kauppalehti . Viitattu 8.12.2019.
  2. ↑ a b c d e Ismo Virta: Suomen suurin elakesijoittaja aikoo kasvattaa riskia 52 miljardin euron sijoitussalkussaan Talouselama . Viitattu 5.12.2019.
  3. ↑ a b c d e f g h Tama on Keva Keva. Viitattu 22.3.2022.
  4. ↑ a b c d Kevan toimintakertomus 2021 Keva . 2022. Keva. Arkistoitu 13.3.2022. Viitattu 22.3.2022.
  5. ↑ a b c Julkisten alojen elakelaki Finlex . Viitattu 9.5.2014.
  6. ↑ a b c d Kiviranta, Varpu: Kiistelty Jukka Mannisto Kevan toimitusjohtajaksi Yle Uutiset . 20.5.2014. Viitattu 21.5.2014.
  7. ↑ a b Keva tunnettiin elakerahan suhmuroijana, nyt se ajaa avoimuutta tunkkaiseen tyoelakemaailmaan Helsingin Sanomat . 30.6.2021. Viitattu 30.3.2022.
  8. ↑ a b c d e f g Jukka Ahtela: Selvitys kuntaelakkeiden rahoituksesta Elokuu 2014. Valtiovarainministerio. Viitattu 5.12.2019. [ vanhentunut linkki ]
  9. ↑ a b c Kuntien yhteisen varainhankinnan historiaa Kuntien takauskeskus. Arkistoitu 8.12.2019. Viitattu 8.12.2019.
  10. ↑ Kuntien elakevakuutus patistaa kuntia paremmiksi tyonantajiksi Helsingin Sanomat . 29.3.2000. Viitattu 8.12.2019.
  11. ↑ Unioninkadun tyhjalle tontille Kuntien elakevakuutuksen toimisto Helsingin Sanomat . 21.3.2001. Viitattu 8.12.2019.
  12. ↑ a b c d Pietilainen, Tuomo: Heikko valvonta teki tilaisuuden. Helsingin Sanomat , 16.11.2013, s. B7. Sanoma News. Artikkelin verkkoversio . Viitattu 16.11.2013.
  13. ↑ Lappalainen, Tuomo: Kevan johtajapeli: Jasenkirja painoi enemman kuin vaitoskirja Suomen Kuvalehti . 28.11.2009. Viitattu 12.11.2013.
  14. ↑ Eljas Repo: Kevan johtoon tarjolla enaa 8 nimea Arvopaperi . Viitattu 8.12.2019.
  15. ↑ Iltalehti.fi, viitattu 16.11.2013 ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  16. ↑ Vuosikirjapaatos KHO:2015:59 15.4.2015. korkein hallinto-oikeus. Viitattu 24.4.2015.
  17. ↑ Tuomas Hyttinen ja Aapo Roselius / Brann&Brann Oy:  Vakuuttavasti, Kevan 50-vuotishistoriikki . Keva.
  18. ↑ Hanhinen, Hanna: Kevan Raty: Ailus eroaa itse Yle Uutiset . 22.11.2013. Viitattu 23.11.2013.
  19. ↑ Julkisen puolen elakelaitosten lapinakyvyytta lisataan Yle Uutiset . Viitattu 8.12.2019.
  20. ↑ Kevan toimitusjohtaja eroaa ? yli 100 000 euron eroraha Yle Uutiset . 1.10.2015. Viitattu 1.10.2015.
  21. ↑ Timo Kietavainen valittu Kevan toimitusjohtajaksi Savon Sanomat . 16.2.2016. Viitattu 6.4.2016.
  22. ↑ HS: Kevan monopolin purkaminen nousee poydalle demokraatti.fi . 15.11.2016. Viitattu 8.12.2019.
  23. ↑ Elakejarjestelmien yhdistaminen saa kannatusta Kuntatyonantajat Lehti . Viitattu 8.12.2019.
  24. ↑ Tilinpaatostiedote 2017 Keva. Viitattu 10.4.2018.
  25. ↑ Suomen elakejarjestelmaan on suunnitteilla iso myllerrys: Kuntatyontekijoiden elakkeet samaan jarjestelmaan yksityisten elakkeiden kanssa Yle Uutiset . Viitattu 5.12.2019.
  26. ↑ a b c Elakeuudistus: Suurin elakevakuuttaja Keva jakautuisi kahtia ja maksaisi 10 miljardin myotajaiset kuntatyontekijoiden pitemmasta eliniasta aamulehti.fi . Arkistoitu 5.12.2019. Viitattu 5.12.2019.
  27. ↑ a b Suomen suurin sijoittaja: Vuotta 2022 leimaa ”poikkeuksellisen iso epavarmuus” Helsingin Sanomat . 17.2.2022. Viitattu 23.3.2022.
  28. ↑ a b Kyosti Jurvelin: Sopua ei syntynyt, Kevaa ei pilkottane Kauppalehti . Viitattu 22.3.2022.
  29. ↑ Kyosti Jurvelin: Kuntakentan kunkku Keva voi hiipua mikkihiirisarjaan, ja tama pelko on jattiuudistuksen suurin este Kauppalehti . Viitattu 22.3.2022.
  30. ↑ Jaakko Kiander Kevan toimitusjohtajaksi 29.6.2021. Keva. Viitattu 2.12.2021.
  31. ↑ a b c d Keva osti Stockmannin tavaratalon Kuntalehti . 21.3.2022. Viitattu 22.3.2022.
  32. ↑ Julkisten alojen elakelaki 81/2016 Saadokset alkuperaisina. Finlex.fi . Viitattu 9.12.2019.
  33. ↑ Hallinto ja johto www.keva.fi . Viitattu 22.3.2022.
  34. ↑ Julkisen alan tyohyvinvointi Julkisen alan tyohyvinvointi . Viitattu 23.3.2022.
  35. ↑ Anna-Elina Perttula: Julkisen alan tyontekijoista merkittava osa jaamassa elakkeelle vuosikymmenen sisalla Kauppalehti . Viitattu 23.3.2022.
  36. ↑ Heidi Hagelin: Kummallinen kaanne: tyokyvyttomyys vei aiempaa harvemman elakkeelle Ilta-Sanomat . 20.1.2022. Viitattu 23.3.2022.
  37. ↑ Maarit Yli-Vainio: Korona-aika kuormittaa etenkin niita, jotka eivat paase etatoihin Kauppalehti . Viitattu 23.3.2022.
  38. ↑ a b c Kevalla ennatyksellinen 9,1 miljardin euron sijoitustulos www.keva.fi . Viitattu 22.3.2022.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keva&oldid=22161490 ”