Kestila
Entinen kunta ? nykyiset kunnat: Siikalatva
vaakuna	sijainti
Sijainti	64°21′05″N , 026°16′45″E
Laani	Oulun laani
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Siikalatvan seutukunta
Kuntanumero	247
Hallinnollinen keskus	Kestilan kirkonkyla
Perustettu	1867
Liitetty	2009
? liitoskunnat	Piippola Pulkkila Rantsila Kestila
? syntynyt kunta	Siikalatva
Pinta-ala	606,53 km²  [1] (1.1.2008)
? maa	601,44 km²
? sisavesi	5,09 km²
Vakiluku	1 574   [2] (31.12.2008)
? vaestotiheys	2,62 as./km²  (31.12.2008)
Ikajakauma	2007  [3]
? 0–14-v.	16,9 %
? 15–64-v.	58,8 %
? yli 64-v.	24,3 %
Infobox OK

Kestila on vuosina 1867?2008 toiminut entinen Suomen kunta , joka sijaitsi Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kaakkoisosassa. Vuoden 2009 alussa siita tuli osa kuntaliitoksessa Piippolan , Pulkkilan ja Rantsilan kanssa muodostettua Siikalatvaa . ^[4]

Ennen kuntaliitosta Kestilan vakiluku oli 1 574 ^[2] ja sen pinta-ala oli 606,53 km², josta 5,09 km² oli vesistoja. ^[1] Vaestotiheys oli 2,62 asukasta/km². Kestilan naapurikuntia olivat Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan ohella Kajaani , Liminka , Muhos , Pyhanta ja Vaala .

Kainuun keskukseen Kajaaniin on Kestilasta matkaa 90 km ja Pohjois-Pohjanmaan paakaupunkiin Ouluun 92 km. Ennen kuntaliitosta kunta kuului Siikalatvan seutukuntaan yhdessa Haapaveden , Piippolan , Pulkkilan , Pyhannan ja Rantsilan kanssa.

Kestila sijaitsee Siikajoen latvavesilla. Kirkonkylan seka Hyvolanrannan , Malaskan , Jarvikylan , Leiviskanrannan , Pihkalanrannan ja Vayrylansaaren kylien asutus ja maatalous on keskittynyt Siikajoen ja sen haarojen varsille. Erityisesti itainen Kestila on kuitenkin kolmen luonnonmaatieteellisen alueen ? Pohjanmaan rannikkomaan, Suomenselan suomaan ja Vaara-Suomen ? valissa, ja kunnan itaisin kyla Jarvikyla muistuttaakin jo kylarakenteeltaan Ita-Suomea.

Kestilan merkittavimmat vesistot ovat Siikajoki ja sen sivuhaarat Neittavanjoki ja Mulkuanjoki . Suuria jarvia alueella ei ole. Tarkeimmat jarvet ovat kirkonkylan laheisyydessa sijaitseva Kangasjarvi ja Jarvikylan Mulkuanjarvi . Myos osa Uljuan tekojarvesta kuuluu Kestilaan. Oulujarvi sijaitsee lahialueella Vaalan ja Kajaanin puolella.

Kestilassa asukasluku on laskenut 1950-luvulta lahtien. Voimakkainta lasku oli 1960-luvun lopussa. Suurimmillaan asukasluku oli noin 4 000 henkea.

Kestilan kirkonkyla on seututeiden 800 ja 822 risteyksessa. Lahin rautatieasema on Vaalan rautatieasema , jonne on matkaa 42 km. Lahimmalle valtatielle ( nro 4 ) matkaa on 24 km. Lahin lentoasema on Oulun lentoasema Oulunsalossa.

Helsinkiin 544 km Hameenlinnaan 464 km Iisalmeen 109 km Joensuuhun 310 km Jyvaskylaan 275 km Kajaaniin 90 km Kemiin 199 km

Kokkolaan 188 km Kotkaan 512 km Kuopioon 194 km Lahteen 444 km Lappeenrantaan 462 km Mikkeliin 355 km Ouluun 92 km

Poriin 469 km Porvooseen 523 km Rovaniemelle 297 km Seinajoelle 296 km Tampereelle 430 km Turkuun 584 km Vaasaan 309 km

Kestilan vaakunaan on kuvattu hopeisina punaisella pohjalla olevat puulusikat, jotka viittaavat nimen lisaksi kestikievareihin , joissa vieraita ennen kestittiin ja majoitettiin. Pitajan nimi on kuitenkin peraisin Kestin suvusta, joka on ollut paikkakunnalla jo ainakin 1600-luvun alusta.

Meri lainehti 7 000?8 000 vuotta sitten Kestilan kohdalla. Nykyisin yli 100 metria merenpinnan ylapuolella olevat paikat ovat nakyvissa. ^selvenna Talta ajalta on kivikautisia loytoja useista asuinpaikoista ympari pitajan. Kampakeramiikastaan tunnetut Saraisniemen asuinpaikat ovat myos lahella.

Kestilan alueella asui aikanaan saamelaisia . Taman jalkeen rannikon asukkaat kulkivat Siikajokea pitkin latvavesien kalaisille jarville. Kestilan tienoo sai vakituisen asutuksen 1500-luvulla, kun Ruotsin kruunun asutuspolitiikka suosi pohjoisen asuttamista ja samalla maan valtaamista venalaisilta . Suurin osa varhaisista tulijoista oli Savosta .

Vuoden 1580 tienoilla Kestilassa oli puolenkymmenta taloa, jotka kuitenkin tuhottiin pitkassa vihassa . Isostavihasta ja muista vastoinkaymisista huolimatta 1700-luku oli voimakasta vaestonkasvun aikaa. Niinpa 1800-luvulle tultaessa vaki oli kolminkertaistunut Siikajokilaakson seurakunnissa, eli vaestonkasvu oli selvasti nopeampaa kuin maassa keskimaarin. Uuden vuosisadan alkupuolella vaestonkasvu hidastui, mutta elpyi uudelleen vuosisadan puolivalissa. Tilapaista takaiskua merkitsivat 1860-luvun nalkavuodet . Uuteen kunnallishallintoon siirryttiin Siikajokilaaksossa vuonna 1867, Kestilassa ensimmaisena. 1900-luvulle tultaessa vakea oli jo 2 000 henkea.

Enimmillaan asukasluku oli 1950-luvulla, jolloin Kestilassa asui lahes 4 000 henkea. Ruotsiin muutto 1960?70-luvuilla oli voimakkain suonenisku vaestonkehitykselle. Muun maaseudun tapaan vakea on sen jalkeenkin muuttanut leivan perassa Etela-Suomeen ja Pohjois-Suomen kaupunkeihin.

Vanhastaan Kestilassa oli kaksi maakirjakylaa: Kestila ja Mulkua. Edelliseen luettiin nykyisista kylista kirkonkylan lisaksi Leiviskanranta, Malaska, Pihkalanranta ja Vayrylansaari seka osa Hyvolanrantaa. Osa viimeksi mainitusta seka Jarvikyla luettiin kuuluviksi Tavastkenkaan , joka oli ennen Piippolaan, sittemmin Pyhantaan kuuluva kyla.

Seurakuntana Kestila kuului Siikajokilaakson kanssa ensin Salon eli Saloisten seurakuntaan, jonka kappeliksi perustettiin latvavesille Siikasavo . Taman jalkeen Kestilan alue kuului Siikajoen seurakuntaan Pulkkilan kappelina, sitten Piippolan emaseurakuntaan omana kappelinaan vuodesta 1845, kunnes Kestila itsenaistyi omaksi kirkkoherrakunnaksi vuonna 1871. Kestila sai oman kirkon 1855. Vuoden 2006 alussa Kestilan seurakunta yhdistyi Piippolan, Pulkkilan ja Pyhannan seurakuntien kanssa Siikalatvan seurakunnaksi.

Kestilan viimeinen kunnanjohtaja oli Raimo Tieva . Kunnan hallinnossa paatosvaltaa kayttavan kunnanvaltuuston valtuustoryhmat viimeisella kaudella 2005 -2008 olivat (suluissa edustajien maara valtuustossa):

• SDP (1)
• Keskusta (15)
• Vasemmistoliitto (1)

Kestila on maaseutuvaltaista aluetta. Maatiloja on noin 120 kpl. Suurimmat tyonantajat olivat Kestilan kunta ja Kestilan vankila.

Tyopaikat toimialoittain (2000):

• Palvelut 42 %
• Alkutuotanto 36 %
• Jalostus 22 %

Kestilan suurin teollisuuslaitos oli Eko-Turbo Uusiorengas Oy, joka kuitenkin tuhoutui tulipalossa heinakuussa 2005. Tilalle ei ole syntynyt merkittavaa teollisuutta.

Kestilassa toimii nykyaan yksi 1.?9. luokkien koulu. Viimeisina kylakouluina lakkautettiin vuonna 2003 Hyvolanrannan koulu ja vuonna 2004 Malaskan ja Vayrylan koulut. Toisen asteen ammatillista koulutusta on ollut viela 1980-luvun lopussa. Lahimmat lukiot ovat Piippolassa ja Vaalassa, jossa valtaosa kestisista lukiolaisista opiskelee. Lahimmat ammattioppilaitokset ovat Piippolassa ja Vaalassa. Piippolassa on mahdollista suorittaa kaksoistutkinto, ja lukio tarjoaa opiskelijoilleen ilmaisen autokortin. Kestilan kunta yllapiti Vaalan kunnan kanssa Oulujarven kansalaisopistoa .

Kestilan tapahtumista merkittavimpia ovat helmikuussa jarjestettava Maailman vanhin ^lahde? keskeytyksetta jarjestetty jokavuotinen hiihtokilpailu Laskiaishiihdot seka heinakuussa jarjestettava kotiseututapahtuma Kestila-paivat.

Kestilan Kisa-Veikot on kunnassa toimiva urheiluseura. Perinteisesti lajeja ovat olleet yleisurheilu, pesapallo ja hiihto.

• Markku Hattula (s. 1950), kirjailija
• Raimo Laukka (s. 1954), oopperalaulaja
• Marko Lamsa (s. 1977), tangokuningas 2006
• Saimi Myllyoja (Oksman; 1930 Kestila ? 2004 Ruotsi), mestariluokan keihaanheittaja
• Juhani ”Jussi” Rasinkangas (s. 1960), saveltaja
• Marko Rasinkangas (s. 1978), pesapalloilija
• Jarmo Tinkala (s. 1964), harmonikansoittaja

Kestilan pitajaruoaksi nimettiin 1980-luvulla palvilihavelli ja imelletty ruispuolukkapuuro. ^[5]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kestila Wikimedia Commonsissa

n k m Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnat Nykyiset kunnat Alavieska Haapajarvi Haapavesi Hailuoto Ii Kalajoki Kempele Kuusamo Karsamaki Liminka Lumijoki Merijarvi Muhos Nivala Oulainen Oulu Pudasjarvi Pyhajoki Pyhajarvi Pyhanta Raahe Reisjarvi Sievi Siikajoki Siikalatva Taivalkoski Tyrnava Utajarvi Vaala Ylivieska Entiset kunnat Haukipudas Himanka Kestila Kiiminki Kuivaniemi Oulujoki Oulunsalo Paavola Pattijoki Piippola Pulkkila Rantsila Rautio Revonlahti Ruukki Saloinen Temmes Vihanti Yli-Ii Ylikiiminki

Auktoriteettitunnisteet : Kansalliset Suomi (KANTO)