Kansainvaliset matematiikkaolympialaiset on koululaisille tarkoitettu matematiikkakilpailu. Saantojen mukaan osallistujien on oltava alle 20-vuotiaita eivatka he ole viela saaneet aloittaa korkeakouluopintoja .

Kansainvaliset matematiikkaolympialaiset jarjestetaan kerran vuodessa. Jokainen maa saa lahettaa kilpailuihin yhden, enintaan kuusi kilpailijaa kasittavan joukkueen. Jokaisella joukkueella on myos johtaja ja varajohtaja. Joukkueenjohtajat ovat tehtavansa puolesta kilpailun tuomariston jasenia, kaantavat tehtavat kilpailijoiden haluamille kielille ja esitarkastavat yhdessa varajohtajan kanssa joukkueensa kilpailuvastaukset. Kilpailu on yksilokilpailu, mutta kun useimmilla osallistujamailla on samankokoiset joukkueet, tapana on laskea pisteet yhteen ja vertailla maiden sijoituksia. Kilpailussa ratkaistaan kahtena paivana pidettavissa neljan ja puolen tunnin mittaisissa kokeissa yhteensa kuusi tehtavaa. Tehtavat ovat algebrasta , lukuteoriasta , geometriasta ja kombinatoriikasta ^[1] . Tehtavat valitsee kaikkien kilpailujoukkueiden johtajista koostuva tuomaristo juuri ennen kilpailupaivia. Tehtavat ovat periaatteessa ratkaistavissa lukiotiedoin, mutta pelkalla lukiopohjalla ratkaisut vaativat yleensa todellista matemaattista lahjakkuutta ja nerokkaita oivalluksia. Siksi eri maat jarjestavat matematiikkaolympialaisia varten valmennustilaisuuksia. Kilpailijat vastaavat omalla kielellaan, ja suoritukset arvioidaan yhteistyossa kunkin kilpailujoukkueen johtajan ja jarjestajien arvostelua varten asettamien matemaatikkojen, koordinaattorien kanssa.

Ensimmaiset Kansainvaliset matematiikkaolympialaiset pidettiin vuonna 1959 Romaniassa . Mukana olivat isantamaan lisaksi Bulgarian , Puolan , Unkarin , T?ekkoslovakian , Neuvostoliiton ja Saksan demokraattisen tasavallan joukkueet. Taustalla olivat useissa Ita-Euroopan sosialistisissa maissa jarjestetyt moniportaiset matematiikan koululaiskilpailut, joiden paatteeksi oli luontevaa jarjestaa kansainvalinen kilpailu. 1960-luvun puolivalin jalkeen kilpailuun liittyi myos muita kuin Ita-Euroopan sosialististen maiden joukkueita. Ensimmaisen kerran kilpailu jarjestettiin tuon alueen ulkopuolella vuonna 1976 Itavallassa . Joukkueita oli tuolloin 18. Herrasmiessopimus, jonka mukaan kilpailu olisi ollut vuorovuosin idassa ja lannessa, sarkyi vuonna 1980, jolloin kilpailu jai kokonaan pitamatta. Vuodesta 1981 (jolloin kilpailtiin Washingtonissa , Yhdysvalloissa) lahtien Kansainvaliset matematiikkaolympialaiset on pidetty joka vuosi. Sadan osallistujamaan maara ylittyi ensi kerran vuoden 2009 kilpailuissa Saksan Bremenissa . Mukana ovat nykyisin lahes kaikki merkittavat maat, vain Afrikka on huonommin edustettuna.

Kilpailujoukkueen koko oli aluksi kahdeksan, mutta vuodesta 1983 alkaen koko on rajattu kuuteen. Viime vuosina olympialaisten kilpailijoiden lukumaara on ollut runsaat 500. Jostakin syysta osallistujien valtaenemmisto on aina ollut poikia. Tyttojen osuus on harvoin ollut yli 10 prosenttia.

Kansainvalisten matematiikkaolympialaisten alkuaikojen historia sosialistimaiden kilpailuna on taustana edelleenkin jatkuvalle kaytannolle, jossa kulloinenkin jarjestajamaa vastaa kaikista kustannuksista kilpailun aikana.

Matematiikkaolympialaiset toimivat pitkaan taysin itseohjautuvasti, ilman kansainvalista katto-organisaatiota. Kun vuonna 1980 ei ilmaantunut olympialaisten jarjestajaa, International Commission on Mathematical Instruction eli ICMI perusti yleiskokouksessaan 1980 ? Suomen aloitteesta ? Imo Site Committee -nimisen toimikunnan, jonka tehtavana oli huolehtia olympialaisten jarjestamisen jatkuvuudesta. ^[2] Vuonna 1994 toimikunnan tehtavakenttaa laajennettiin, ja sen nimeksi tuli IMO Advisory Board .

Kansainvaliset matematiikkaolympialaiset ovat toimineet mallina ja esikuvana lukuisille muille eri alojen koululaiskilpailuille. Tallaisia ovat muun muassa Kansainvaliset fysiikkaolympialaiset , Kansainvaliset kemiaolympialaiset , Kansainvaliset biologiaolympialaiset ja Kansainvaliset tietotekniikkaolympialaiset .

^[3]

Jarjestys	Paikka	Vuosi	Paivamaarat	Parhaiten menestynyt maa
1	Romania , Bra?ov & Bukarest	1959	23. kesakuuta ? 31. heinakuuta	Romania
2	Romania , Sinaia	1960	18. ? 25. heinakuuta	T?ekkoslovakia
3	Unkari , Veszprem	1961	6. ? 16. heinakuuta	Unkari
4	T?ekkoslovakia , ?eske Bud?jovice	1962	7. ? 15. kesakuuta	Unkari
5	Puola , Varsova & Wrocław	1963	5. ? 13. heinakuuta	Neuvostoliitto
6	Neuvostoliitto , Moskova	1964	30. kesakuuta ? 10. heinakuuta	Neuvostoliitto
7	Ita-Saksa , Berliini	1965	13. kesakuuta ? 13. heinakuuta	Neuvostoliitto
8	Bulgaria , Sofia	1966	3. ? 13. heinakuuta	Neuvostoliitto
9	Jugoslavia , Cetinje	1967	7. ? 13. heinakuuta	Neuvostoliitto
10	Neuvostoliitto , Moskova	1968	5. ? 18. heinakuuta	Ita-Saksa
11	Romania , Bukarest	1969	5. ? 20. heinakuuta	Unkari
12	Unkari , Keszthely	1970	8. ? 22. heinakuuta	Unkari
13	T?ekkoslovakia , ?ilina	1971	10. ? 21. heinakuuta	Unkari
14	Puola , Toru?	1972	5. ? 17. heinakuuta	Neuvostoliitto
15	Neuvostoliitto , Moskova	1973	5. ? 16. heinakuuta	Neuvostoliitto
16	Ita-Saksa , Erfurt & Berliini	1974	4. ? 17. heinakuuta	Neuvostoliitto
17	Bulgaria , Burgas & Sofia	1975	3. ? 16. heinakuuta	Unkari
18	Itavalta , Lienz	1976	2. ? 21. heinakuuta	Neuvostoliitto
19	Jugoslavia , Belgrad	1977	1. ? 13. heinakuuta	Yhdysvallat
20	Romania , Bukarest	1978	3. ? 10. heinakuuta	Romania
21	Iso-Britannia , Lontoo	1979	30. kesakuuta ? 9. heinakuuta	Neuvostoliitto
1980 kilpailua ei jarjestetty
22	Yhdysvallat , Washington	1981	8. ? 20. heinakuuta	Yhdysvallat
23	Unkari , Budapest	1982	5. ? 14. heinakuuta	Lansi-Saksa
24	Ranska , Pariisi	1983	3. ? 12. heinakuuta	Lansi-Saksa
25	T?ekkoslovakia , Praha	1984	29. kesakuuta – 10. heinakuuta	Neuvostoliitto
26	Suomi , Joutsa	1985	29. kesakuuta – 11. heinakuuta	Romania
27	Puola , Varsova	1986	4. ? 15. heinakuuta	Neuvostoliitto   Yhdysvallat
28	Kuuba , Havanna	1987	5. ? 16. heinakuuta	Romania
29	Australia , Sydney & Canberra	1988	9. ? 21. heinakuuta	Neuvostoliitto
30	Lansi-Saksa , Braunschweig	1989	13. ? 24. heinakuuta	Kiina
31	Kiina , Peking	1990	8. ? 19. heinakuuta	Kiina
32	Ruotsi , Sigtuna	1991	12. ? 23. heinakuuta	Neuvostoliitto
33	Venaja , Moskova	1992	10. ? 21. heinakuuta	Kiina
34	Turkki , Istanbul	1993	13. ? 24. heinakuuta	Kiina
35	Hongkong	1994	8. ? 20. heinakuuta	Yhdysvallat
36	Kanada , Toronto	1995	13. ? 25. heinakuuta	Kiina
37	Intia , Mumbai	1996	5. ? 17. heinakuuta	Romania
38	Argentiina , Mar del Plata	1997	18. ? 31. heinakuuta	Kiina
39	Taiwan , Taipei	1998	10. ? 21. heinakuuta	Iran
40	Romania , Bukarest	1999	10. ? 22. heinakuuta	Kiina   Venaja
41	Etela-Korea , Daejeon	2000	13. ? 25. heinakuuta	Kiina
42	Yhdysvallat , Washington D.C.	2001	1. ? 14. heinakuuta	Kiina
43	Iso-Britannia , Glasgow	2002	19. ? 30. heinakuuta	Kiina
44	Japani , Tokio	2003	7. ? 19. heinakuuta	Bulgaria
45	Kreikka , Ateena	2004	6. ? 18. heinakuuta	Kiina
46	Meksiko , Merida	2005	8. ? 19. heinakuuta	Kiina
47	Slovenia , Ljubljana	2006	6. ? 18. heinakuuta	Kiina
48	Vietnam , Hanoi	2007	19. ? 31. heinakuuta	Venaja
49	Espanja , Madrid	2008	10. ? 22. heinakuuta	Kiina
50	Saksa , Bremen	2009	10. ? 22. heinakuuta	Kiina
51	Kazakstan , Astana	2010	2. ? 14. heinakuuta	Kiina
52	Alankomaat , Amsterdam	2011	13. ? 24. heinakuuta	Kiina
53	Argentiina , Mar del Plata	2012	4. ? 16. heinakuuta	Etela-Korea
54	Kolumbia , Santa Marta	2013	18. ? 28. heinakuuta	Kiina
55	Etela-Afrikka , Kapkaupunki	2014	3. ? 13. heinakuuta	Kiina
56	Thaimaa , Chiang Mai	2015	4. ? 16. heinakuuta	Yhdysvallat
57	Hongkong	2016	6. ? 16. heinakuuta	Yhdysvallat
58	Brasilia , Rio de Janeiro	2017	12. ? 23. heinakuuta	Etela-Korea
59	Romania , Cluj-Napoca	2018	3. ? 14. heinakuuta	Yhdysvallat
60	Iso-Britannia , Bath	2019	11. ? 22. heinakuuta	Kiina   Yhdysvallat
61	jarjestaja   Venaja , pidettiin etana koronaviruspandemian takia	2020	19. ? 28. syyskuuta	Kiina
62	Venaja , Pietari	2021	14. ? 24. heinakuuta	Kiina
63	Norja , Oslo	2022	6. ? 16. heinakuuta	Kiina
64	Japani , Chiba	2023	2. ? 13. heinakuuta	Kiina
65	Iso-Britannia , Bath	2024	11. - 27. heinakuuta
66	Australia , ?	2025
67	Kiina , Shanghai	2026
68	Unkari , ?	2027

Suomi oli vuonna 1965 ensimmainen ei-sosialistinen maa, joka osallistui Kansainvalisiin matematiikkaolympialaisiin. Kilpailut olivat tuolloin Berliinissa , Ita-Saksassa . Suomen osallistumisen taustalla olivat rehtori Jarmo Nystromin henkilosuhteet Saksaan. Nystrom oli myos ensimmaisen Suomen joukkueen johtaja. Useimmin joukkueenjohtajana on toiminut Matti Lehtinen . Suomi jai kymmenen maan kilpailussa viimeiseksi. Seuraavan kerran Suomen joukkue oli mukana matematiikkaolympialaisissa Moskovassa vuonna 1973. Tuosta vuodesta alkaen Suomi on ollut mukana joka vuosi (vuotta 1975 lukuun ottamatta). Kilpailumatkat on rahoittanut Opetusministerio . Suomi on sijoittunut vuosina 2010?2023 noin sadan maan joukossa sijoille 57?84 ^[4] .

Suomen ainoan kultamitalin on saavuttanut Taneli Huuskonen vuonna 1981. Taman lisaksi vuoteen 2021 mennessa Suomi on saavuttanut kilpailussa kymmenen hopeamitalia seka 54 pronssimitalia. ^[5]

Suomen joukkueen valitsee ja sen valmennuksesta huolehtii Suomen matemaattisen yhdistyksen Valmennusjaosto. ^[6] Valmennus koostuu kuudesti vuodessa Paivolan kansanopistossa Valkeakoskella pidettavista valmennusviikonlopuista, kirjevalmennuksesta seka viikon pituisesta joukkueen valinta- ja valmennusleirista. Joukkueen valinnassa otetaan huomioon myos osallistuminen ja menestys MAOLin vuotuisessa matematiikkakilpailussa, Pohjoismaisen matematiikkakilpailussa , Baltian Tie -joukkuematematiikkakilpailussa ja Euroopan tyttojen matematiikkaolympialaisissa .

Suomi jarjesti Kansainvaliset matematiikkaolympialaiset vuonna 1985. Mukana oli tuolloin 37 maan joukkueet. Kilpailu pidettiin Joutsassa .

Olympialaisissa vertaillaan henkilokohtaisia paremmuuksia. Palkitseminen on avokatista: noin puolet kilpailijoista saa suorituksestaan mitalin. Paras kahdestoistaosa kilpailijoista palkitaan kultamitalila. Seuraava kuudesosa saa hopeamitalin ja seuraava neljasosa pronssimitalin. Vuodesta 1988 alkaen on lisaksi noudatettu kaytantoa, jonka mukaan ne kilpailijat, jotka eivat voita mitalia, mutta saavat ratkaistua ainakin yhden tehtavan virheettomasti, saavat kunniamaininnan. Erikoispalkintoja myonnetaan, mikali joku kilpailija pystyy keksimaan tehtavaan erityisen elegantin ratkaisun tai yleistyksen. Viimeksi niin on tapahtunut vuosina 2005, 1995 ja 1988, mutta ennen 1980-lukua useammin. Suomen mitalisaldo kautta aikojen on yksi kulta, kahdeksan hopeaa, 49 pronssia ja 46 kunniamainintaa. Suomen ainoan kultamitalin sai Taneli Huuskonen vuonna 1981. ^[7]

Monista matematiikkaolympialaisissa menestyneista on tullut merkittavia matemaatikoita, esimerkkeina mainittakoon Grigori Perelman ja Terence Tao .

• Kansainvaliset fysiikkaolympialaiset
• Kansainvaliset tietotekniikkaolympialaiset

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kansainvaliset matematiikkaolympialaiset Wikimedia Commonsissa

• Suomalaisen valmennuksen sivu
• Matematiikkaolympialaisten virallinen sivusto
• Artofproblemsolving.com ? rekisteroinnin jalkeen ilmainen foorumi, jossa kasitellaan kilpailutyyppisia tehtavia