Kalastajasaarento

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kalastajasaarento muodostaa Petsamon koillisimman osan.

Kalastajasaarento ( ven. полуо?стров Рыба?чий , poluostrov Rybat?i , koltansaameksi ?i???ernjargg lahde? , pohjoissaameksi Giehkirnjarga , norj. Fiskerhalvøya ) on lahes saarimainen Barentsinmeren ymparoima niemi Murmanskin alueen luoteisosassa Venajalla ja on osa Petsamoa Petsamon kuntapiirissa .

Muotkavuonon ja Pummanginvuonon rajaama Kalastajasaarento on yhteydessa mantereeseen Keskisaarennon kautta ja on hiekkakiven muodostamaa yla tasankoa , joka kallistuu loivasti luoteeseen [1] ja jota peittaa paaosin tundrakasvillisuus . Korkein kohta on 299 metria merenpinnasta kohoava Einatunturi saarennon etelarannalla.

Historia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Venajan keisarikunnan aikana Kalastajasaarennolla toimi pieni luostari Muotkavuonon rannalla.

Asuttaakseen Kalastajasaarentoa Venajan keisari Aleksanteri II kutsui 1860-luvulla Ruijasta norjalaisia seka suomalaisia eli kveeneja . Heilla oli tiiviit yhteydet Varanginvuonon asutuskeskuksiin Norjassa .

Luoteinen Kalastajasaarento osana Suomea 1920?1940

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Vaitolahden majakka Majakkaniemen paassa

Kalastajasaarennon luoteisosa tuli kuulumaan Petsamon mukana Suomeen Tarton rauhassa 1920. Raja jakoi Vaitolahden ja kulki etelaosassa jarvilaaksoa pitkin. [2] [1] Suomalaiset ottivat alueen haltuun alkuvuodesta 1921.

Kalastajasaarennon pohjoisosassa sijainneista Kervannon ja lantisen Vaitolahden kalastaja kylista oli yhteys Liinahamariin kaksi kertaa viikossa Merenkulkuhallituksen Jaameri - posti laivalla . Vaitolahdessa oli Suomen pohjoisin kansakoulu , joka sijaitsi vain muutaman sadan metrin paassa rajasta samassa rakennuksessa rajavartioston kanssa. Tuolloiset majakat olivat Heiskanen Plevnanniemessa (toiminta siirtynyt sittemmin Pitkaniemeen) ja Vaitolahdessa (nykyinen rakennettu 1966).

Talvisodassa Neuvostoliiton puna-armeija miehitti alueen 1939 ja Suomen oli luovutettava se Moskovan rauhassa 1940. [3]

Venajan/Neuvostoliiton Kalastajasaarento 1920?1940

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suurin osa Kalastajasaarentoa jai Tarton rauhassa kuulumaan Venajaan .

Neuvostoliitto rakensi 1930-luvulla tien etelasta itaiselle Vaitolahdelle saakka. Muita kylia olivat Supukka pohjoisrannalla, Tsipniemi saarennon itakarjessa seka Muotsi ja Eina etelarannalla.

Alueen ei-venalaiset asukkaat karkotettiin neuvostojohtaja Josif Stalinin maarayksesta vuonna 1940. Paaosa paatyi pakkotyoleireille Uralille .

Kalastajasaarento 1941?1944

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Toisessa maailmansodassa Saksan hyokattya Neuvostoliittoon 1941 se yritti saada kanssasotijansa Suomen puolustusvoimien avustamana myos Kalastajasaarennon, siina onnistumatta. [4] Kuitenkin Suomen eduskunta ilmoitti myos Kalastajasaarennon palauttamisesta Suomeen muiden Moskovan rauhassa 1940 luovutettujen alueiden kanssa jatkosodan alkuvaiheessa, itsenaisyyspaivana 1941. Palautusilmoitusta ei tunnustanut mikaan ulkovalta, ei myoskaan Saksa. lahde?

Kalastajasaarento nykyaan

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Nakyma Tsipniemen majakalta itaan

Kalastajasaarennolla on vakituista asutusta Tsipniemen ja Vaitolahden kylissa. Tsipniemessa oli 43 asukasta vuonna 2002 ja Vaitolahdella 100 asukasta vuonna 2010.

Ilmasto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Vaitolahden (Vaida-Guba) ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesa heina elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lampotila ( °C ) ?2,2 ?2,7 ?1,1 1,8 6,4 10,3 14,1 13,4 10,0 4,8 1,1 ?0,6 ka. 4,6
Vrk:n ka. alin lampotila ( °C ) ?7,3 ?7,9 ?5,6 ?2,6 1,4 5,1 8,4 8,2 5,4 1,0 ?3,2 ?5,2 ka. ?0,2
Vrk:n keskilampotila ( °C ) ?4,6 ?5,1 ?3,1 ?0,2 3,8 7,4 10,9 10,7 7,8 3,1 ?0,9 ?2,7 ka. 2,3
Sademaara ( mm ) 37,3 30,5 34,4 28,1 35,3 47,6 52,4 53,4 50,9 65,0 40,7 39,2 Σ 514,8
L
a
m
p
o
t
i
l
a
?2,2
?7,3
?2,7
?7,9
?1,1
?5,6
1,8
?2,6
6,4
1,4
10,3
5,1
14,1
8,4
13,4
8,2
10,0
5,4
4,8
1,0
1,1
?3,2
?0,6
?5,2
S
a
d
a
n
t
a 		37,3
30,5
34,4
28,1
35,3
47,6
52,4
53,4
50,9
65,0
40,7
39,2


Lahde: [1]

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  • Kuussaari, E.: Taistelu Petsamosta. Helsinki 1939.
  • Merenkulkuhallituksen arkisto. Helsinki
  • Suomen Kulkuneuvot (usealta vuodelta)
  • Velhagen & Klasing: Kleiner Weltatlas Leipzig 1922
  • Atlas Murmanskoi Oblasti 1:200.000. 2003?2004.
  • Talvitieva, Helka-Helena: Petsamon kunnan Vaitolahden supistetun kansakoulun opettajana 1929-1939 (kirjassa Koulun kello soi , Gummerus 1980, ISBN 951-20-2031-9 )

Viitteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Suomen majakat
Majakat
Suomen majakat, joista 1940 ja 1944 tuli Venajan majakkoja
Suomen entiset majakat
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kalastajasaarento&oldid=21638176 ”