Kaarle VI (keisari)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaarle VI
Keisari Kaarle VI. Johann Gottfried Auerbachin maalaama muotokuva 1700-luvulta.
Pyha saksalais-roomalainen keisari
Valtakausi 12. lokakuuta 1711 ?
20. lokakuuta 1740
Kruunajaiset 22. joulukuuta 1711
Edeltaja Joosef I
Seuraaja Kaarle VII
Syntynyt 1. lokakuuta 1685
Wien , Itavallan arkkiherttuakunta
Kuollut 20. lokakuuta 1740
Wien , Itavallan arkkiherttuakunta
Puoliso Elisabet Kristiina
Lapset Leopold Johann
Maria Teresia
Maria Anna
Maria Amalia
Koko nimi Karl Franz Joseph Wenzel Balthasar Johann Anton Ignaz
Suku Habsburg
Isa Leopold I
Aiti Eleonoora Magdalena von Neuburg
Uskonto roomalaiskatolilaisuus
Nimikirjoitus

Kaarle VI, Karl Frans Josef ( 1. lokakuuta 1685 Wien , Itavallan arkkiherttuakunta ? 20. lokakuuta 1740 Wien , Itavallan arkkiherttuakunta) oli Pyhan saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari , Unkarin , Boomin , Kroatian ja Serbian kuningas ja Itavallan arkkiherttua vuosina 1711?1740.

Karl Frans syntyi keisari Leopold I:n ja taman kolmannen vaimon, palatsikreivitar Eleonoora Magdalena Terese von der Pfalz-Neuburgin (1655?1720) nuorempana poikana. Hanen seitseman vuotta vanhempi veljensa oli Joosef I .

Nuoruus ja kasvatus

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Arkkiherttua Karl Frans kasvoi Espanjassa ja asui perheensa kanssa tyytyvaisesti Barcelonassa valmistautuessaan perimaan Espanjan valtaistuimen lapsettoman serkkunsa Kaarle II :n kuoltua vuonna 1700. Espanjan perimyssota paattyi, kun Kaarle peri yllattaen Habsburgien imperiumin vanhemman veljensa Joosef I: n varhaisen kuoleman jalkeen vuonna 1711 eika kukaan halunnut sallia antamaan Kaarlelle molempia valtaistuimia. Muuttuessaan Wieniin han toi mukanaan Espanjalaisen ratsastuskoulun ja rakennutti sen nykyaan kaytossa olevan upean hallin.

Vuonna 1713 Kaarle VI joutui saatamaan pragmaattisen sanktion taatakseen tyttarensa Maria Teresian kruununperimyksen. [1] Sen tarkoitus oli estaa Habsburgien valtakunnan hajoaminen, ja siina maariteltiin, etta valta periytyisi vanhimmalle pojalle, tai taman puuttuessa vanhimmalle tyttarelle, tai taman puuttuessa veljen lapsille. [2] Han meni jopa niin pitkalle, etta lahjoi etukateen yhdeksan vaaliruhtinasta, jotka hanen kuoltuaan jattivat huomiotta lupauksensa, mutta pitivat saamansa rahat. Tama johti Itavallan perimyssotaan vuosina 1740-1748.

Kaarle VI kuoli 55-vuotiaana, 29 vuoden hallituskauden jalkeen 20. lokakuuta 1740 vilustuttuaan metsastysretkella.

Avioliitto ja lapset

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kaarle VI nai Braunschweig-Wolfenbuttelin prinsessa Elisabet Kristiinan (1691?1750) vuonna 1708. He saivat nelja lasta, joista kaksi kuoli jo pienina lapsina.

  • arkkiherttua Leopold Johann (13. huhtikuuta 1716 ? 4. marraskuuta 1716), kuoli seitsenkuisena
  • arkkiherttuatar Maria Teresia (13. toukokuuta 1717 ? 28. marraskuuta 1780), avioitui vuonna 1736 Lothringenin herttua Frans Stefanin kanssa ja heille syntyi 16 lasta.
  • arkkiherttuatar Maria Anna (26. syyskuuta 1718 ? 16. joulukuuta 1744), avioitui Lothringenin herttua Kaarlen kanssa ja heilla oli kuolleena syntynyt tytar. Maria Anna kuoli 24-vuotiaana Brysselissa. He olivat Itavallan Alankomaitten yhteishallisijoita.
  • arkkiherttuatar Maria Amalia (5. huhtikuuta 1724 ? 19. huhtikuuta 1730), kuoli kuusivuotiaana
Käännös suomeksi
Kaannos suomeksi
Tama artikkeli tai sen osa on kaannetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
  1. Charles VI Encyclopedia Britanica . Viitattu 24.4.2012.
  2. Pragmatic Sanction of Emperor Charles VI Encyclopedia Britanica . Viitattu 24.4.2012.

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]


Edeltaja:
Joosef I
Pyhan saksalais-roomalaisen valtakunnan hallitsija
 1711–1740
Seuraaja:
Kaarle VII
Tama kuninkaalliseen henkiloon liittyva artikkeli on tynka . Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.