Juhan Liiv nuorena miehena.
Juhan Liiv
(
30. huhtikuuta
1864
Alatskivi
?
1. joulukuuta
1913
Kavastu-Kuusa
) oli
virolainen
runoilija
. Kirjoittaessaan lehtiin han kaytti nimimerkkia
§§
.
Juhan Liivin vanhemmat olivat
Liivinmaan
kuvernementin maalaiskoyhalistoa.
[1]
Koyhyydesta huolimatta he paattivat kouluttaa molemmat poikansa. Liivin vanhemmasta veljesta
Jakob Liivista
tuli opettaja ja myos han oli kirjailija ja runoilija. Juhan Liiv lahetettiin Hugo Treffenerin lukioon, mutta lukiossa han kuitenkin sairastui ja hanet lahetettiin takaisin kotiin. Jatkuva koyhyys ja sairastelu saivat tulevan runoilijan suhtautumaan synkasti elamaan ja maailmaan.
[2]
[3]
Kotona han ryhtyi kirjoittamaan runoja ja satunnaisesti kolumneja
Olevik
-nimiseen lehteen. Runot eivat saavuttaneet suuren yleison suosiota, silla ne olivat aivan erilaisia kuin tuolloin muodissa ollut tyyli eivatka ne kasitelleet rakkautta. Kaikesta huolimatta han pysyi aikeessaan tulla runoilijaksi, vaikka naapuruston pilkka ja vahattelyt vahingoittivatkin hanen yliherkkaa mieltaan.
[2]
Vuonna 1894 Liiv sai viimein menestysta, kun hanen
novellinsa
Vari
(
suom.
varjo
) julkaistiin. Runo oli kulkenut eri kustantajilla kaksi vuotta ennen julkaisuaan. Sen paahenkilo on fyysisesti heikko, mutta henkisesti vahva. Taman lukeva yleiso ymmarsi tarkoittavan Liivia itseaan. Teoksen synkka tyyli enteilee kirjailijan myohemman lyriikan ja
proosan
tyyleja. Runokokoelmassa esiintyy kaksi hahmoa, Veni-Villem ja Rapsi-Rein, joista tuli tunnettuja hahmoja. Liiv jatkoi pian kirjoittamista, mutta ilman sanottavaa menestysta.
[2]
Pian novellin ilmestymisen jalkeen Liiv lahetettiin
Tarttoon
psykiatriseen hoitoon. Han oireili kuvittelemalla olevansa tsaari
Aleksanteri II:n
poika seka Puolan kuningas. Tama johtui kenties siita, etta han oli tuntenut olevansa halveksittu ja naurunalainen lahes koko aikuisuutensa. Hoitavat laakarit totesivat hanella
skitsofrenian
. Sairauden puhkeamiseen oli vaikuttanut myos suhteen katkeaminen muusaan ja rakastettuun Liisa Goldingiin. Laakarin antama hoito oli ristiriitaista; laakari ihaili Liivin runoja, mutta piti runoilijaa liian heikkona paranemaan. Lopputuloksena oli, etta Liivin taytyi kamppailla sairautta vastaan koko loppuelamansa.
[1]
[2]
Kirjailija
Friedebert Tuglas
kavi Liivin luona vierailulla vuonna 1909 ja vei kaikki taman kirjoittamat runot kustantamoon. Liikkeella oli ollut huhu, etta Liiv olisi kuollut. Tuglas kaynnisti myos kerayksen, josta kertynyt rahasumma kaytettiin Liivin hoitoon.
[2]
Vuonna 1913 Liiv matkusti junassa ilman matkalippua ja henkilokunta jatti hanet kyydista asumattomalle alueelle. Liiv paatti kavella kotiin, mutta pitka oleskelu kylmassa ilmassa aiheutti
keuhkokuumeen
, johon han kuoli.
[1]
Juhan Liiv -runopalkinto perustettiin vuonna 1965. Se annetaan voittajalle joka vuosi Alatskivessa 30. huhtikuuta.
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Taiteenala
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|
Kaannos suomeksi
Tama artikkeli tai sen osa on kaannetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.