John Russell
Yhdistyneen kuningaskunnan paaministeri
30. kesakuuta 1846 ? 23. helmikuuta 1852 29. lokakuuta 1865 ? 28. kesakuuta 1866
Monarkki	Viktoria
Edeltaja	Edward Smith-Stanley Robert Peel
Seuraaja	Henry Palmerston Edward Smith-Stanley
Henkilotiedot
Syntynyt	18. elokuuta 1792 Lontoo , Englanti
Kuollut	28. toukokuuta 1878  (85 vuotta) Lontoo , Englanti
Tiedot
Puolue	Liberaalipuolue Whigit
Uskonto	anglikaani
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

John Russell ( 18. elokuuta 1792 ? 28. toukokuuta 1878 ) oli englantilainen vapaamielinen poliitikko, moninkertainen ministeri ja jaarli . Han vaikutti niin sanotun test-saannon kumoamiseen vuonna 1828. Russell oli myos katolisten vapautuslain saatamisen kannattaja 1829. Vuoden 1832 vaalilain saataminenkin oli paljolti hanen ansiostaan.

John Russell toimi sisaministerina 1835?1841, paaministerina 1846?1852 ja 1865?1866 seka ulkoministerina 1859?1865.

Filosofi Bertrand Russell oli John Russellin pojanpoika.

Russell syntyi brittilaiseen aristokraattisukuun. Russelin suku oli ollut whigien kannattajia 1600-luvulta lahtien, ja oli myos rikkaimpia aristokraattisia maanomistajasukuja maassa. Russell opiskeli Westminsterin koulussa ja Edinburghin yliopistossa . ^[1]

Russell tuli valituksi Whig-puolueesta alahuoneeseen 21-vuotiaana 1813. Vuonna 1819 Russell kaynnisti joukon parlamentaarisia uudistuksia ja johti Whig-puolueen uudistussiipea 1820-luvun aikana. Kun Whigit tulivat valtaan 1830 jaarli Greyn hallituksessa, Russell aloitti armeijan talousjohtajana, ja pian hanet valittiin hallituksen kabinettiin. Russell oli yksi kuuluisimmista vuoden 1832 vaalilain uudistajista. Kun alahuoneen johtaja lordi Althorp oli valittu Spencerin jaarliksi, Russelista tuli Whig-puolueen alahuoneen johtaja, asemansa han sailytti Whigien vallasta syrjaytymiseen 1841 vuoteen asti. Tassa asemassa, Russell jatkoi Whig-puolueen uudistussiiven johdossa. Russell toimi sisaministerina brittilaisten kaupunkien demokratisoinnin puolesta. Russell toimi vuonna 1845 opposition johtajana viljalakien ja viljatullien poistamiseksi, mika pakotti tory-paaministeri Sir Robert Peelin eroamaan. Whigit palasivat valtaan ja Russell tuli paaministeriksi vuonna 1846. Russellin hallituksen ensimmainen haaste oli Irlannin perunarutto ja nalanhata 1840-luvun lopulla. Puolue oli hajanainen ja Russellin johtaminen tehotonta, eika han saanut haluamiaan paatoksia ajettua lapi. ^[2] Russellin hallitus oli myos vaikeuksissa ulkoministeri lordi Palmerstonin kanssa. Palmerston tunnusti ilman kuninkaallista suostumusta Napoleon III:n vallankaappauksen 2. joulukuuta 1851, jolloin han oli pakotettu eroamaan ulkoministerin virasta.

Vuosina 1852 ja 1854 Russell teki kahdesti aloitteen maltillisesta vaalitavan uudistuksesta. Kummallakaan kerralla hanella ei ollut Palmerstonin tukea ehdotuksilleen, eivatka ne tuottaneet tulosta. ^[3]

Russell toimi uudelleen alahuoneen johtajana yhdessa Palmerstonin kanssa Krimin sodan aikana. Tammikuussa 1855 alahuoneen jasen John Arthur Roebuck vaati aanestysta epaluottamuslauseesta George Hamilton-Gordonin hallitukselle. Russell erosi talloin tehtavastaan alahuoneen johtajana, mika vahingoitti hallituksen julkisuuskuvaa jo ennen aanestysta epaluottamuslauseesta, joka 29. tammikuuta 1855 sai 305 aanta puolesta ja 148 vastaan. ^[4] Hamilton-Gordonin hallituksen kaaduttua ja taman erottua paaministerin virasta kuningatar Viktoria pyysi Russellia muodostamaan uuden hallituksen. Russell kieltaytyi, mutta suositti tehtavaan Palmerstonia, josta tuli seuraava paaministeri. ^[5]

Vuonna 1859 Russellista tuli Palmerstonin hallituksen ulkoministeri. Tama jakso sisalsi Italian yhdistymisen seka Yhdysvaltain sisallissodan , joista edellista Russell tuki, kun taas jalkimmaisessa hanen Konfederaatiota myotaileviksi katsotut mielipiteensa huononsivat brittien ja yhdysvaltalaisten valeja. ^[6]

Palmerstonin kuoltua akillisesti lokakuussa 1865 Russellista tuli uudelleen paaministeri. Hanen toinen paaministeriytensa oli lyhyt ja tulokseton, vaikka han halusikin kruunata poliittisen uransa uudella vaalitavan uudistuksella. ^[7] Vuonna 1866 puolueen epayhtenaisyys kaatoi hanen hallituksensa, ja Edward Smith-Stanley muodosti uuden hallituksen. ^[8] Russell ei enaa saanut poliittisia virkoja, mutta piti edelleen ajoittain puheita ylahuoneessa. ^[6]

Russell kuoli 28. toukokuuta 1878. ^[6]

Russellia seurasi liberaalien johtajana William Ewart Gladstone . Hanta pidetaan viimeisena whig-poliitikkona, joka on toiminut Yhdistyneen kuningaskunnan paaministerina.

Russellin toimintaa Irlannin nalanhadan torjumisessa on arvosteltu virheelliseksi. ^[6]

• Walpole, Spencer:  The Life of Lord John Russell, Volume 2 . Longmans, Green & Co., 1889. Teoksen verkkoversio . (englanniksi)
• Prest, John M.:  Lord John Russell . London: Macmillan, 1972. ISBN 978-0333133149 . Teoksen verkkoversio . (englanniksi)
• McCord, Norman; Purdue, Bill:  British History 1815-1914 . Oxford University Press, 2007. ISBN 978-0199233199 . Teoksen verkkoversio . (englanniksi)

n k m Yhdistyneen kuningaskunnan paaministerit ( luettelo ) Walpole Compton Pelham Pelham-Holles Cavendish Pelham-Holles Stuart G. Grenville Watson-Wentworth Pitt FitzRoy North Watson-Wentworth Petty Cavendish-Bentinck Pitt nuorempi Addington Pitt nuorempi W. Grenville Cavendish-Bentinck Perceval Jenkinson Canning Robinson Wellesley Wellington Grey Lamb Peel Lamb Peel Russell Smith-Stanley Hamilton-Gordon Palmerston Smith-Stanley Palmerston Russell Smith-Stanley Disraeli Gladstone Disraeli Gladstone Salisbury Gladstone Salisbury Gladstone Primrose Salisbury Balfour Campbell-Bannerman Asquith Lloyd George Bonar Law Baldwin MacDonald Baldwin MacDonald Baldwin Chamberlain Churchill Attlee Churchill Eden Macmillan Douglas-Home Wilson Heath Wilson Callaghan Thatcher Major Blair Brown Cameron May Johnson Truss Sunak Luokka Commons

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Espanja Ranska BnF data Saksa Israel Belgia Yhdysvallat Japani T?ekki Australia Kreikka Alankomaat Puola Portugali Vatikaani 2 Tieteilijat CiNii Henkilot Australia Deutsche Biographie Trove 2 Muut SNAC IdRef