Tama artikkeli kasittelee saarta Englannin kanaalissa. Nimen Jersey muita merkityksia on lueteltu
tasmennyssivulla
.
Jersey
(virallisesti
engl.
Bailiwick of Jersey
ja
ransk.
Bailliage de Jersey
) on
Kanaalisaarten
saari
Ranskan
edustalla. Jersey on
brittilaiseen imperiumiin
vuodesta 1064 kuulunut
kruununalusmaa
(
engl.
Crown Dependency
), eika se ole osa
Yhdistynytta kuningaskuntaa
[1]
. Jerseyyn kuuluvat myos asumattomat saariryhmat
Minquiers ja Ecrehous
.
Jersey on Kanaalisaarten suurin ja etelaisin saari. Se sijaitsee 19 kilometria Ranskan
Cotentinin
niemimaasta lanteen. Saari on noin 16 kilometria levea ita?lansisuuntaisesti ja 8 kilometria pohjois?etelasuuntaisesti. Saari on enimmakseen
lossin
peittamaa tasankoa, jota pohjois?etelasuuntaiset laaksot halkovat. Pohjoisrannikolla on 148 metrin korkeuteen yltavat rantakalliot. Muilla rannikoilla on hiekkaisia lahtia, dyyneja, laguuneja ja riuttoja.
[2]
Jerseyn vuotuinen keskilampotila on 11 astetta. Pakkanen on harvinaista. Laheiseen
Guernseyyn
verrattuna Jerseyn ilmasto on vahemman merellinen ja aurinkoisempi.
[2]
Jerseyn asukasluku oli vuoden 2011 vaestonlaskennassa 97 857.
[3]
Vuoden 2016 asukaslukuarvio on 102 000.
[2]
Paakaupunki
Saint Helierissa
on noin 33 500 asukasta.
[3]
Jersey jakautuu 12 kuntaan:
[3]
Kunta
|
Asukasluku (2011)
|
Grouville
|
4 866
|
Saint Brelade
|
10 568
|
Saint Clement
|
9 221
|
Saint Helier
|
33 522
|
Saint John
|
2 911
|
Saint Lawrence
|
5 418
|
Saint Martin
|
3 763
|
Saint Mary
|
1 752
|
Saint Ouen
|
4 097
|
Saint Peter
|
5 003
|
Saint Saviour
|
13 580
|
Trinity
|
3 156
|
Jerseyn viralliset kielet ovat
englanti
ja
ranska
, ja pieni vahemmisto puhuu
jerriaisin
kielta. Puolet asukkaista on syntynyt Jerseyssa (2011). Asukkaista noin 44 prosenttia kuuluu
anglikaaniseen kirkkoon
(2000). Muita kristittyja on 42 prosenttia ja uskonnottomia 13 prosenttia.
[2]
Kaupungeissa asuu 31,4 prosenttia vaesta ja maaseudulla 68,6 prosenttia (2014).
[2]
Miesten
elinajanodote
on 80 vuotta ja naisten 85 vuotta (2013).
[2]
Jerseyssa on asuttu jo
paleoliittisella
kaudella.
Neoliittiselta
ajalta ja
pronssikaudelta
on loydetty jo runsaasti jalkia asutuksesta.
Antiikin roomalaiset
tunsivat saaren nimella Caesarea.
[2]
1000-luvulla Jerseyssa oli dokumenttien mukaan 10 kirkonkylaa.
Normannimaanomistajat
hallitsivat saarta 1100-luvulla, ja se oli jaettu kolmeen osaan kuningas-herttuan verojen keraamista varten. Jersey erosi
Normandiasta
vuonna 1204. Saari sailytti normannilain ja paikalliset tavat, mutta se sai kuninkaan sijaishallitsijaksi valvojan tai lordin. Jerseylla oli 1400-luvun loppuun mennessa oma kapteeni, josta tuli myohemmin kuvernoori. Vuonna 1617 laki- ja siviilioikeusasiat siirrettiin voudille (
bailiff
). 1600-luvulla saarta hallitsivat
St. Ouenin
feodaalilordit. 1700- ja 1800-luvulla saarta jakoivat kahden tarkeimman puolueen valiset kiistat. Kuvernoorin virka lakkautettiin 1854, ja kuvernoorin vastuut siirrettiin varakuvernoorille.
[2]
Saksa
miehitti Jerseya
toisen maailmansodan aikana 1940?1945. Saksalaiset rakensivat saarelle satoja bunkkereita, tunneleita ja muita linnoitusrakenteita.
[4]
Jerseyn tarkeita vientituotteita ovat
Jersey-rodun
nautakarjasta saadut tuotteet seka kukat.
[5]
Turismi on tarkea elinkeino.
[2]
Jerseyn suhdetta
Euroopan unioniin
maarittelee
Brexitin
jalkeen EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa- ja yhteistyosopimus, jossa Jerseyn osuuteen kuuluvat tavarakauppa seka sen
aluevesien
kalastusoikeudet. Jersey ei kuulunut missaan vaihessa EU:hun, mutta se oli aiemmin osa
sen tulliliittoa
ja sen
sisamarkkinoita
.
[6]
Jersey on maailman suosituimpia veroparatiiseja. Saaren tuloista puolet tuli vuonna 2005 rahoitusalalta, ja silla on maailman neljanneksi korkein bruttokansantuote asukasta kohti.
[7]
Veroparatiiseihin kuuluvat lumeyhtiot aiheuttavat tilastoharhoja, ja Jersey onkin tilastojen mukaan muun muassa Britannian suurin banaanintuoja.
[8]
[9]