Tama artikkeli kasittelee saarta Englannin kanaalissa. Nimen Jersey muita merkityksia on lueteltu
tasmennyssivulla
.
Jersey
(virallisesti
engl.
Bailiwick of Jersey
ja
ransk.
Bailliage de Jersey
) on
Kanaalisaarten
saari
Ranskan
edustalla. Jersey on
brittilaiseen imperiumiin
vuodesta 1064 kuulunut
kruununalusmaa
(
engl.
Crown Dependency
), eika se ole osa
Yhdistynytta kuningaskuntaa
[1]
. Jerseyyn kuuluvat myos asumattomat saariryhmat
Minquiers ja Ecrehous
.
Mont Orgueilin linna ja Goreyn satama
St. Martinissa
Jerseyssa.
Jersey on Kanaalisaarten suurin ja etelaisin saari. Se sijaitsee 19 kilometria Ranskan
Cotentinin
niemimaasta lanteen. Saari on noin 16 kilometria levea ita?lansisuuntaisesti ja 8 kilometria pohjois?etelasuuntaisesti. Saari on enimmakseen
lossin
peittamaa tasankoa, jota pohjois?etelasuuntaiset laaksot halkovat. Pohjoisrannikolla on 148 metrin korkeuteen yltavat rantakalliot. Muilla rannikoilla on hiekkaisia lahtia, dyyneja, laguuneja ja riuttoja.
[2]
Jerseyn vuotuinen keskilampotila on 11 astetta. Pakkanen on harvinaista. Laheiseen
Guernseyyn
verrattuna Jerseyn ilmasto on vahemman merellinen ja aurinkoisempi.
[2]
Jerseyn asukasluku oli vuoden 2011 vaestonlaskennassa 97 857.
[3]
Vuoden 2016 asukaslukuarvio on 102 000.
[2]
Paakaupunki
Saint Helierissa
on noin 33 500 asukasta.
[3]
Jersey jakautuu 12 kuntaan:
[3]
Jerseyn kunnat
| Kunta
|
Asukasluku (2011)
|
| Grouville
|
4 866
|
| Saint Brelade
|
10 568
|
| Saint Clement
|
9 221
|
| Saint Helier
|
33 522
|
| Saint John
|
2 911
|
| Saint Lawrence
|
5 418
|
| Saint Martin
|
3 763
|
| Saint Mary
|
1 752
|
| Saint Ouen
|
4 097
|
| Saint Peter
|
5 003
|
| Saint Saviour
|
13 580
|
| Trinity
|
3 156
|
Jerseyn viralliset kielet ovat
englanti
ja
ranska
, ja pieni vahemmisto puhuu
jerriaisin
kielta. Puolet asukkaista on syntynyt Jerseyssa (2011). Asukkaista noin 44 prosenttia kuuluu
anglikaaniseen kirkkoon
(2000). Muita kristittyja on 42 prosenttia ja uskonnottomia 13 prosenttia.
[2]
Kaupungeissa asuu 31,4 prosenttia vaesta ja maaseudulla 68,6 prosenttia (2014).
[2]
Miesten
elinajanodote
on 80 vuotta ja naisten 85 vuotta (2013).
[2]
Jerseyssa on asuttu jo
paleoliittisella
kaudella.
Neoliittiselta
ajalta ja
pronssikaudelta
on loydetty jo runsaasti jalkia asutuksesta.
Antiikin roomalaiset
tunsivat saaren nimella Caesarea.
[2]
1000-luvulla Jerseyssa oli dokumenttien mukaan 10 kirkonkylaa.
Normannimaanomistajat
hallitsivat saarta 1100-luvulla, ja se oli jaettu kolmeen osaan kuningas-herttuan verojen keraamista varten. Jersey erosi
Normandiasta
vuonna 1204. Saari sailytti normannilain ja paikalliset tavat, mutta se sai kuninkaan sijaishallitsijaksi valvojan tai lordin. Jerseylla oli 1400-luvun loppuun mennessa oma kapteeni, josta tuli myohemmin kuvernoori. Vuonna 1617 laki- ja siviilioikeusasiat siirrettiin voudille (
bailiff
). 1600-luvulla saarta hallitsivat
St. Ouenin
feodaalilordit. 1700- ja 1800-luvulla saarta jakoivat kahden tarkeimman puolueen valiset kiistat. Kuvernoorin virka lakkautettiin 1854, ja kuvernoorin vastuut siirrettiin varakuvernoorille.
[2]
Saksan miehitysjoukkoja Jerseyssa.
Saksa
miehitti Jerseya
toisen maailmansodan aikana 1940?1945. Saksalaiset rakensivat saarelle satoja bunkkereita, tunneleita ja muita linnoitusrakenteita.
[4]
Jerseyn tarkeita vientituotteita ovat
Jersey-rodun
nautakarjasta saadut tuotteet seka kukat.
[5]
Turismi on tarkea elinkeino.
[2]
Jerseyn suhdetta
Euroopan unioniin
maarittelee
Brexitin
jalkeen EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa- ja yhteistyosopimus, jossa Jerseyn osuuteen kuuluvat tavarakauppa seka sen
aluevesien
kalastusoikeudet. Jersey ei kuulunut missaan vaihessa EU:hun, mutta se oli aiemmin osa
sen tulliliittoa
ja sen
sisamarkkinoita
.
[6]
Jersey on maailman suosituimpia veroparatiiseja. Saaren tuloista puolet tuli vuonna 2005 rahoitusalalta, ja silla on maailman neljanneksi korkein bruttokansantuote asukasta kohti.
[7]
Veroparatiiseihin kuuluvat lumeyhtiot aiheuttavat tilastoharhoja, ja Jersey onkin tilastojen mukaan muun muassa Britannian suurin banaanintuoja.
[8]
[9]