Jepua

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jepua
Jeppo
Entinen kunta ? nykyiset kunnat:
Uusikaarlepyy

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°24′37″N , 022°37′46″E
Laani Vaasan laani
Maakunta Pohjanmaa
Kuntanumero 166
Hallinnollinen keskus Jepuan asemanseutu
Perustettu
? emapitaja Uusikaarlepyy
Liitetty 1975
? liitoskunnat Uusikaarlepyy
Jepua
? syntynyt kunta Uusikaarlepyy
Pinta-ala  km²   [1]
(1.1.1974)
? maa 152,0 km²
Vakiluku 1 404   [2]
(31.12.1974)
? vaestotiheys 9,63 as./km²
Jepuan kirkko

Jepua ( ruots. Jeppo ) on Pohjanmaalla sijainnut entinen Suomen kunta. Jepuan kunta liitettiin 1975 Uuteenkaarlepyyhyn . Jepualla on vuonna 1861 valmistunut Jepuan puukirkko . Kunta oli kaksikielinen: asukkaista 84,5 % oli ruotsinkielisia ja 15,4 % suomenkielisia vuonna 1970. Syy suomenkielisten suurehkoon osuuteen loytyi silloisista kuntarajoista Alaharman kanssa: ne eivat noudattaneet asutuksen kielirajoja, vaan osa suomenkielisesta asutuksesta jai Jepuan puolelle. Myohemmin kuntarajat on oikaistu noudattamaan kieliolosuhteita [3] .

Jepuan naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Alaharma , Kortesjarvi , Munsala , Purmo ja Uudenkaarlepyyn maalaiskunta . Jepuan rautatieasema on Suomen rautateiden liikennepaikka.

Jepua sijaitsee Lapuanjoen alajuoksun varrella. Maasto on tasaista ja korkeimmat maet ulottuvat vain noin 25 metria merenpinnan ylapuolelle. Parin kilometrin paassa Alaharman (nykyisin osa Kauhavaa ) joki jakautuu kahteen haaraan, joista pohjoisempi on nimeltaan Jungara, etelaisempi Finskasa. Niiden valiin jaa noin kuusi kilometria pitka kapea saari, Holm. Jokilaaksossa vallitsevina maalajeina ovat hiekka ja hiesu. Laaksosta kauempana on moreenimaita, jotka ovat suureksi osaksi soistuneet. [4]

Jepua oli suurimman osan esihistoriallisesta ajasta veden peitossa, ja varhaisimmat jaanteet asutuksesta ovat peraisin rautakaudelta . Ensimmaiset pysyvat asukkaat tulivat alueelle 1100-luvulla Satakunnasta , mutta Ruotsin silloisen asutuspolitiikan vuoksi Pohjanlahden lansipuolelta saapui runsaasti uusia asukkaita 1300-luvulla, jolloin harvalukuinen suomalaisvaesto siirtyi kauemmaksi sisamaahan. [4]

Jepua kuului 1500-luvuna alusta lahtien kylakuntana Pietarsaaren pitajaan, ja kun Uudenkaarlepyyn kirkkoherrakunta vuonna 1607 perustettiin, Jepua tuli sen alaiseksi. Vuonna 1859 Jepuasta tuli rukoushuonekunta ja vuonna 1867 kappeliseurakunta, ja vuonna 1906 Jepua itsenaistyi omaksi seurakunnakseen. [4]

Suomen sodan aikana Jepua joutui sotanayttamoksi. Sotamarsalkka Wilhelm Mauritz Klingsporin johtamat joukot valtasivat Uudenkaarlepyyn juhannuksen alla 1808, ja seuraavina paivina ne ottivat haltuunsa myos Jepuan. Klingspor piti paamajaansa Jepualla heinakuun lopulle saakka, jolloin venalaiset joukot tyonsivat ruotsalaiset pohjoiseen ja Jepua jai pysyvasti venalaisten haltuun. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Jepualta suuntautui voimakas muuttoliike Amerikkaan, ja vuosien 1900 ja 1920 valilla Jepuan vakiluku laski liki 500 hengella. 1960-luvulla poismuutto voimistui jalleen, ja paakohteena oli nyt Ruotsi. [4]

Jepua oli perinteisesti vahva maatalouspitaja, mutta 1960-luvulla tarkeaksi uudeksi elinkeinoksi tuli turkistarhaus . [4]

Jepuan kautta kulkevat valtatiet 8 ja 19 , jotka risteavat Ytterjeppossa, seka Suomen paaratoihin kuuluva Seinajoki?Oulu-rata .

Etaisyyksia Jepualta

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Alajepua (Ytterjeppo), Jepua (Jeppo), Jungar, Kepoo (Keppo), Lassila, Ylijepua (Overjeppo)

Vuosien 1960 ja 1970 taajamarajauksissa Jepuan ainoa taajama oli asemanseutu , jossa oli 616 asukasta vuonna 1960 ja 674 asukasta vuonna 1970. [5]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Jepuan vaestonkehitys kymmenen vuoden valein vuosina 1880?1970.

Jepuan vaestonkehitys 1880?1970
Vuosi Asukkaita
1880
  
2 261
1890
  
2 413
1900
  
2 420
1910
  
2 143
1920
  
1 925
1930
  
1 895
1940
  
1 733
1950
  
1 838
1960
  
1 698
1970
  
1 478
Lahde: Tilastokeskus. [6]

Tunnettuja asukkaita

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. Suomen tilastollinen vuosikirja 1974 (PDF)  (sivu 32) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
  2. Vaestonmuutokset 1974 (PDF)  (sivut 34?35) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
  3. Kniivila, Kalle: Alaharmassa murretaan vuosisatoja vanhaa rajaa. Kansan Uutiset , 17.7.1994. Artikkelin verkkoversio . Viitattu 17.10.2019.
  4. a b c d e Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 2: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos , s. 299?302. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1968.
  5. Vaestolaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960?1970 . Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 10.4.2013).
  6. Vaeston elinkeino: Vaesto elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880?1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
Tama Suomeen liittyva artikkeli on tynka . Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.