Jepuan kirkko
Jepua
(
ruots.
Jeppo
) on
Pohjanmaalla
sijainnut entinen
Suomen
kunta. Jepuan kunta liitettiin 1975
Uuteenkaarlepyyhyn
. Jepualla on vuonna 1861 valmistunut
Jepuan puukirkko
. Kunta oli kaksikielinen: asukkaista 84,5 % oli ruotsinkielisia ja 15,4 % suomenkielisia vuonna 1970. Syy suomenkielisten suurehkoon osuuteen loytyi silloisista kuntarajoista Alaharman kanssa: ne eivat noudattaneet asutuksen kielirajoja, vaan osa suomenkielisesta asutuksesta jai Jepuan puolelle. Myohemmin kuntarajat on oikaistu noudattamaan kieliolosuhteita
[3]
.
Jepuan naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista
Alaharma
,
Kortesjarvi
,
Munsala
,
Purmo
ja
Uudenkaarlepyyn maalaiskunta
.
Jepuan rautatieasema
on Suomen rautateiden liikennepaikka.
Jepua sijaitsee
Lapuanjoen
alajuoksun varrella. Maasto on tasaista ja korkeimmat maet ulottuvat vain noin 25 metria merenpinnan ylapuolelle. Parin kilometrin paassa Alaharman (nykyisin osa
Kauhavaa
) joki jakautuu kahteen haaraan, joista pohjoisempi on nimeltaan Jungara, etelaisempi Finskasa. Niiden valiin jaa noin kuusi kilometria pitka kapea saari, Holm. Jokilaaksossa vallitsevina maalajeina ovat hiekka ja hiesu. Laaksosta kauempana on moreenimaita, jotka ovat suureksi osaksi soistuneet.
[4]
Jepua oli suurimman osan esihistoriallisesta ajasta veden peitossa, ja varhaisimmat jaanteet asutuksesta ovat peraisin
rautakaudelta
. Ensimmaiset pysyvat asukkaat tulivat alueelle 1100-luvulla
Satakunnasta
, mutta
Ruotsin
silloisen asutuspolitiikan vuoksi Pohjanlahden lansipuolelta saapui runsaasti uusia asukkaita 1300-luvulla, jolloin harvalukuinen suomalaisvaesto siirtyi kauemmaksi sisamaahan.
[4]
Jepua kuului 1500-luvuna alusta lahtien kylakuntana Pietarsaaren pitajaan, ja kun Uudenkaarlepyyn kirkkoherrakunta vuonna 1607 perustettiin, Jepua tuli sen alaiseksi. Vuonna 1859 Jepuasta tuli rukoushuonekunta ja vuonna 1867 kappeliseurakunta, ja vuonna 1906 Jepua itsenaistyi omaksi seurakunnakseen.
[4]
Suomen sodan
aikana Jepua joutui sotanayttamoksi. Sotamarsalkka
Wilhelm Mauritz Klingsporin
johtamat joukot valtasivat Uudenkaarlepyyn juhannuksen alla 1808, ja seuraavina paivina ne ottivat haltuunsa myos Jepuan. Klingspor piti paamajaansa Jepualla heinakuun lopulle saakka, jolloin venalaiset joukot tyonsivat ruotsalaiset pohjoiseen ja Jepua jai pysyvasti venalaisten haltuun. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Jepualta suuntautui voimakas muuttoliike Amerikkaan, ja vuosien 1900 ja 1920 valilla Jepuan vakiluku laski liki 500 hengella. 1960-luvulla poismuutto voimistui jalleen, ja paakohteena oli nyt Ruotsi.
[4]
Jepua oli perinteisesti vahva maatalouspitaja, mutta 1960-luvulla tarkeaksi uudeksi elinkeinoksi tuli
turkistarhaus
.
[4]
Jepuan kautta kulkevat valtatiet
8
ja
19
, jotka risteavat Ytterjeppossa, seka Suomen paaratoihin kuuluva
Seinajoki?Oulu-rata
.
Alajepua (Ytterjeppo), Jepua (Jeppo), Jungar, Kepoo (Keppo), Lassila, Ylijepua (Overjeppo)
Vuosien 1960 ja 1970 taajamarajauksissa Jepuan ainoa taajama oli
asemanseutu
, jossa oli 616 asukasta vuonna 1960 ja 674 asukasta vuonna 1970.
[5]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Jepuan vaestonkehitys kymmenen vuoden valein vuosina 1880?1970.
Jepuan vaestonkehitys 1880?1970
|
Vuosi
|
|
| Asukkaita
|
|
1880
|
|
2 261
|
1890
|
|
2 413
|
1900
|
|
2 420
|
1910
|
|
2 143
|
1920
|
|
1 925
|
1930
|
|
1 895
|
1940
|
|
1 733
|
1950
|
|
1 838
|
1960
|
|
1 698
|
1970
|
|
1 478
|
Lahde: Tilastokeskus.
[6]
|
|
---|
| | | Historia
| | |
---|
| Kylat ja kaupunginosat
| |
---|
| Luonto
| |
---|
| Talous
| |
---|
| Kulttuuri
| |
---|
| Seurakunnat
| |
---|
| Urheilu ja liikunta
| Urheiluseurat
| |
---|
| Liikuntapaikat
| |
---|
|
---|
| Koulutus
| |
---|
| Liikenne
| |
---|
| Muuta
| |
---|
|
|
---|
| Nykyiset kunnat
| |
---|
| Entiset kunnat
| |
---|
|