Jaroslav I Viisas
(
ven.
Ярослав Владимирович Мудрый
,
Jaroslav Vladimirovit? Mudryi
); (
978
?
1054
) oli
Rostovin
ja
Novgorodin
ruhtinas ja
Kiovan
suuriruhtinas
vuodesta 1019. Han oli
Vladimir Suuren
poika, joka nousi valtaan syrjayttamalla kaikki veljensa.
[1]
Jaroslav laajensi
Kiovan Rusin
ulottumaan
Laatokasta
ja
Itameresta
Kaukasukselle
ja
Mustaanmereen
seka perusti
Tarton
. Jaroslavin tekojen seurauksena Kiovasta tuli lopullisesti kristitty valtio.
[1]
Han yhdisti ruhtinaskunnat veljiensa kustannuksella. Kiovaan syntyi Jaroslavin hallitusaikana noin 400 kirkkoa, ja se oli merkittava talouden keskus.
Jaroslav pyrki sivistystason nostamiseen. Han laaditutti myos kirkkolakeja ja Kiovan Rusin
Russkaja pravda
-lakikokoelman.
[1]
Koska han kehitti rauhanomaisesti ja varsin merkittavasti valtakuntansa kulttuuria ja hallintoa,
kronikoitsijat
antoivat hanelle kunnianimen Uusi
Salomo
.
[1]
Jaroslav Viisaan aikana Kiovan Rusin ulkopolitiikka oli aktiivista: han muodosti suhteita
Bysanttiin
ja avioliittopolitiikkansa kautta myos Lansi-Eurooppaan. Pojat menivat naimisiin
Saksan
ja
Puolan
prinsessojen kanssa, ja nelja tytartaan han naittoi eri maiden kuninkaallisille.
Jaroslavin ensimmainen puoliso vuoteen 1018 asti oli ilmeisesti norjalainen Anna. Puolalaisen kuninkaan
Boleslaus I Rohkean
sotajoukot veivat hanet seka Jaroslavin sisaret mukanaan Puolaan.
[2]
Jaroslavin toinen puoliso vuodesta 1019 lahtien oli
Ruotsin
prinsessa
Ingegerd
.
[3]
Avioliitot kertoivat lannen tuntemasta arvostuksesta ruhtinasta kohtaan, ja lopulta Kiovan Rus tunnustettiinkin eurooppalaiseksi valtioksi.
Jaroslav perusti Jurjevin, nykyisen
Tarton
vuonna
1030
Emajoen
rannalle paikkaan, jossa oli sijainnut aiemmin virolainen muinaislinna,
[5]
Jaroslavlin
Volgan varrelle,
Bila Tserkvan
ja
Novhorod-Siverskyin
Ukrainaan seka Jarosławin Puolaan.
Merseburgin piispan Thietmar Merseburgilaisen mielesta Kiova oli mahtava kaupunki, jossa oli lahes 400 kirkkoa ja kahdeksan toria. Toinen lantinen historioitsija
Adam Bremenilainen
, nimitti Kiovaa Konstantinopolin kilpailijaksi, "kiiltavaksi koruksi".
Jaroslavin aikana perustettiin ensimmaiset luostarit Kiovan Rusiin. Vuonna
1030
han perusti Pyhan suurmarttyyri Georgios Voittajan kunniaksi eri luostareita, Novgorodiin Jurjevin luostarin,
Kiovan luolaluostarin
, seka otti kayttoon uuden ortodoksisen pyhapaivan Jurjevin paivan, 26.11. (9.12 gregoriaaninen kalenteri). Jaroslav painatti kirkkojarjestyksen, jossa maariteltiin kirkon ja valtion suhde toisiinsa seka
Russkaja pravda
lakikirjan, joka oli Kiovan Rusin feodaalioikeus. Vuonna 1051 han kokosi arkkipiispat yhteen ja nimitti itse metropoliitaksi Ilarionin. Kokous suoritettiin ensimmaista kertaa ilman
Konstantinopolin patriarkkaa
. Ilarionista tuli ensimmainen venalainen metropoliitta. Han aloitti suuren tyon bysanttilaisten ja muiden kirkkoslaavilla kirjoitettujen kirjojen kaantamiseksi muinaisvenajan kielelle. Vuonna 1028 Novgorodiin perustettiin ensimmainen iso koulu, jonne tuli lahes 300 pappien ja kylapaallikoiden poikalasta opiskelemaan.
[6]
[7]
Tahan aikaan ilmestyivat myos ensimmaiset rahat tekstilla
Jaroslavin hopea
. Rahan toisella puolella oli
Jeesus Kristus
ja toisella puolella
Pyha Yrjo
, Jaroslavin suojeluspyhimys. Pohjoisten alueiden rauhan yllapitoa varten Jaroslav lahetti vuosittain varjageille 300
riunaa
hopeaa. Tama oli pieni ja symbolinen maksu rauhan yllapidosta varjagien kanssa seka pohjoisten alueiden suojelusta.
- Nestorin kronikka
. (Povest’ vremennyh let.) Dmitri Sergejevit? Lihat?ovin venajankielisesta tulkinnasta suomentanut Marja-Leena Jaakkola. Kuvittanut Mjud Met?ev. Helsinki: WSOY, 1994.
ISBN 951-0-19828-5
.
- Lars O. Lagerqvist:
Sverige och dess regenter under 1.000 ar"
. Albert Bonniers Forlag, 1982.
ISBN 91-0-075007-7
.
(ruotsiksi)
|
---|
| Ennen Rurikovit?ia
| |
---|
| Novgorodin ruhtinaat
| |
---|
| Kiovan ruhtinaat ja suuriruhtinaat
| |
---|
| Vladimirin ruhtinaat ja suuriruhtinaat
| |
---|
| Moskovan ruhtinaat ja suuriruhtinaat
| |
---|
| Venajan tsaarit
| |
---|
| Venajan keisarit
| | |
---|
| Skowro?ski -suku
| |
---|
| | |
---|
| Mecklenburg-Schwerin-suku
| |
---|
| Brunswick-Bevern-suku
| |
---|
| | |
---|
| Holstein-Gottorp-Romanov-suku
| |
---|
| | |
---|
| Holstein-Gottorp-Romanov-suku
| |
---|
|
---|
| Venajan paaministerit
| |
---|
| Neuvostoliiton johtajat
| |
---|
| Venajan presidentit
| |
---|
|
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
| Muut
| |
---|
|