Jaroslav I Viisas ( ven. Ярослав Владимирович Мудрый , Jaroslav Vladimirovit? Mudryi ); ( 978 ? 1054 ) oli Rostovin ja Novgorodin ruhtinas ja Kiovan suuriruhtinas vuodesta 1019. Han oli Vladimir Suuren poika, joka nousi valtaan syrjayttamalla kaikki veljensa. ^[1]

Jaroslav laajensi Kiovan Rusin ulottumaan Laatokasta ja Itameresta Kaukasukselle ja Mustaanmereen seka perusti Tarton . Jaroslavin tekojen seurauksena Kiovasta tuli lopullisesti kristitty valtio. ^[1] Han yhdisti ruhtinaskunnat veljiensa kustannuksella. Kiovaan syntyi Jaroslavin hallitusaikana noin 400 kirkkoa, ja se oli merkittava talouden keskus.

Jaroslav pyrki sivistystason nostamiseen. Han laaditutti myos kirkkolakeja ja Kiovan Rusin Russkaja pravda -lakikokoelman. ^[1] Koska han kehitti rauhanomaisesti ja varsin merkittavasti valta­kuntansa kulttuuria ja hallintoa, kronikoitsijat antoivat hanelle kunnia­nimen Uusi Salomo . ^[1]

Jaroslav Viisaan aikana Kiovan Rusin ulkopolitiikka oli aktiivista: han muodosti suhteita Bysanttiin ja avioliittopolitiikkansa kautta myos Lansi-Eurooppaan. Pojat menivat naimisiin Saksan ja Puolan prinsessojen kanssa, ja nelja tytartaan han naittoi eri maiden kuninkaallisille.

Avioliitot, lapset ja dynastioiden suhteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Jaroslavin ensimmainen puoliso vuoteen 1018 asti oli ilmeisesti norjalainen Anna. Puolalaisen kuninkaan Boleslaus I Rohkean sotajoukot veivat hanet seka Jaroslavin sisaret mukanaan Puolaan. ^[2] Jaroslavin toinen puoliso vuodesta 1019 lahtien oli Ruotsin prinsessa Ingegerd . ^[3]

Pojat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Ilja
• Novgorodin ruhtinas Vladimir Jaroslavit?
• Kiovan ruhtinas Izjaslav I
• Kiovan ruhtinas Svjatoslav II
• Kiovan ruhtinas Vsevolod I
• Vladimirin ruhtinas Igor Jaroslavit?
• Smolenskin ruhtinas Vjat?eslav Jaroslavit? ^[3]

Tyttaret [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Anastasia , Unkarin kuninkaan Andreas I:n vaimo ^[3]
• Elisabet , Norjan kuninkaan Harald Ankaran vaimo ^[3]
• Anna , Ranskan kuninkaan Henrik I:n vaimo ^{[3] [4]}
• Agatha, mahdollisesti Englannin prinssi Edvard Maanpakolaisen vaimo (tieto kiistanalainen)

Avioliitot kertoivat lannen tuntemasta arvostuksesta ruhtinasta kohtaan, ja lopulta Kiovan Rus tunnustettiinkin eurooppalaiseksi valtioksi.

Historiallinen merkitys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Jaroslav perusti Jurjevin, nykyisen Tarton vuonna 1030 Emajoen rannalle paikkaan, jossa oli sijainnut aiemmin virolainen muinaislinna, ^[5] Jaroslavlin Volgan varrelle, Bila Tserkvan ja Novhorod-Siverskyin Ukrainaan seka Jarosławin Puolaan.

Merseburgin piispan Thietmar Merseburgilaisen mielesta Kiova oli mahtava kaupunki, jossa oli lahes 400 kirkkoa ja kahdeksan toria. Toinen lantinen historioitsija Adam Bremenilainen , nimitti Kiovaa Konstantinopolin kilpailijaksi, "kiiltavaksi koruksi".

Jaroslavin aikana perustettiin ensimmaiset luostarit Kiovan Rusiin. Vuonna 1030 han perusti Pyhan suurmarttyyri Georgios Voittajan kunniaksi eri luostareita, Novgorodiin Jurjevin luostarin, Kiovan luolaluostarin , seka otti kayttoon uuden ortodoksisen pyhapaivan Jurjevin paivan, 26.11. (9.12 gregoriaaninen kalenteri). Jaroslav painatti kirkkojarjestyksen, jossa maariteltiin kirkon ja valtion suhde toisiinsa seka Russkaja pravda lakikirjan, joka oli Kiovan Rusin feodaalioikeus. Vuonna 1051 han kokosi arkkipiispat yhteen ja nimitti itse metropoliitaksi Ilarionin. Kokous suoritettiin ensimmaista kertaa ilman Konstantinopolin patriarkkaa . Ilarionista tuli ensimmainen venalainen metropoliitta. Han aloitti suuren tyon bysanttilaisten ja muiden kirkkoslaavilla kirjoitettujen kirjojen kaantamiseksi muinaisvenajan kielelle. Vuonna 1028 Novgorodiin perustettiin ensimmainen iso koulu, jonne tuli lahes 300 pappien ja kylapaallikoiden poikalasta opiskelemaan. ^{[6] [7]}

Tahan aikaan ilmestyivat myos ensimmaiset rahat tekstilla Jaroslavin hopea . Rahan toisella puolella oli Jeesus Kristus ja toisella puolella Pyha Yrjo , Jaroslavin suojeluspyhimys. Pohjoisten alueiden rauhan yllapitoa varten Jaroslav lahetti vuosittain varjageille 300 riunaa hopeaa. Tama oli pieni ja symbolinen maksu rauhan yllapidosta varjagien kanssa seka pohjoisten alueiden suojelusta.

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Nestorin kronikka . (Povest’ vremennyh let.) Dmitri Sergejevit? Lihat?ovin venajankielisesta tulkinnasta suomentanut Marja-Leena Jaakkola. Kuvittanut Mjud Met?ev. Helsinki: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19828-5 .
• Lars O. Lagerqvist:  Sverige och dess regenter under 1.000 ar" . Albert Bonniers Forlag, 1982. ISBN 91-0-075007-7 . (ruotsiksi)

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Novgorod
• Eymundin saaga
• Jaroslav Viisas (englanniksi)
• Austr i Gorðum: tulkintoja viikinkiajalta (venajaksi)

Edeltaja: Svjatopolk I

Kiovan ruhtinas 1019 ? 1054

Seuraaja: Izjaslav I

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Saksa Israel Yhdysvallat Ruotsi T?ekki Alankomaat Puola Henkilot Deutsche Biographie Muut Internet Encyclopedia of Ukraine IdRef