Jaakiekon maailmanmestaruuskilpailut 1982
pelattiin
Suomessa
. Kisakaupunkeja olivat
Helsinki
ja
Tampere
.
[1]
Neuvostoliiton jaakiekkomaajoukkue
voitti odotetusti kultaa. Kovimman vastuksen Neuvostoliitolle tarjosi
Kanadan maajoukkue
, joka kuitenkin jai kolmannelle sijalle Neuvostoliiton ja
T?ekkoslovakian maajoukkueen
pelatessa mitalisarjan keskinaisen kohtaamisensa 0?0-tasapelin. Peli oli ilmeisesti
sopupeli
, jonka ansiosta hopea meni T?ekkoslovakian joukkueelle. Loukkaantumisista karsinyt
Ruotsi
tuli neljanneksi, ja isantamaa
Suomi
jai niukasti mitalisarjan ulkopuolelle.
Pelaajista suurimman huomion kerasi Kanadan joukkueen nuori tahti
Wayne Gretzky
, joka saapui kisoihin samalla tilauslennolla ketjukaverinsa, Suomen
Jari Kurrin
kanssa. Heidan
Edmonton Oilers
-joukkueensa oli pudonnut yllattaen
NHL:n
pudotuspeleissa, joten he pystyivat ottamaan osaa kisoihin. NHL:n pudotuspeleissa koettiin tuona kevaana useita muitakin yllatyksia, joten nimekkaat NHL-joukkueet saattoivat luovuttaa pelaajiaan maailmanmestaruuskilpailuihin. Eniten tasta hyotyi Kanadan maajoukkue.
Turnauksen sarjajarjestelmaa oli muutettu edellisen vuoden turnauksesta siten, ettei kaytossa ollut enaa kahta alkulohkoa. Nain ollen kaikki kahdeksan osanottajamaata kohtasivat toisensa runkosarjassa.
Suomi sai kiitosta kisojen jarjestelyista ja yleison kaytoksesta.
Suomen maajoukkue kohtasi ensimmaisessa ottelussaan Kanadan, joka tiedettiin jo ennalta tavallistakin kovemmaksi vastukseksi. Joukkueeseen kuuluivat Gretzkyn lisaksi muun muassa
Darryl Sittlier
ja
Bill Barber
. Ottelu oli vaikea Suomelle, silla jo 9 minuutin pelin jalkeen Kanada johti sita maalein 0?6. Alkusarjassa
jaakiekon suurmaista
Suomi voitti kuitenkin
Yhdysvallat
maalein 4?2.
[1]
Jatkopeleihin paastakseen Suomi olisi tarvinnut voiton Ruotsista, mutta ottelu paattyi 3?3-tasapeliin. Jari Kurri pelasi hyvan turnauksen, ja erityisen hyva han oli ottelussa Ruotsia vastaan. Turnauksen jalkeen Suomen valmentaja
Kalevi Numminen
ei enaa jatkanut maajoukkueen paavalmentajana.
[2]
Kulisseissa hanen tilalleen olikin valittu jo uusi valmentaja,
Alpo Suhonen
.
[3]
Alkusarjan pisteet laskettiin mukaan loppusarjaan.
Euroopan-mestaruuskisojen sarjataulukko laskettiin alkusarjan eurooppalaisten joukkueiden keskinaisten otteluiden perusteella.
B-sarja pelattiin Itavallan
Klagenfurtissa
.
Ita-Saksa nousi A-sarjaan. Kiina ja Alankomaat putosivat C-sarjaan.
C-sarjaa isannoi Espanjan
Jaca
.
Japani ja Jugoslavia nousivat B-sarjaan.
- ↑
a
b
Honkavaara, Aarne ym.:
Kaukalon leijonat
, s. 122. US-Mediat Oy, 1989.
- ↑
Honkavaara, Aarne ym.:
Kaukalon leijonat
, s. 123. US-Mediat Oy, 1989.
- ↑
Honkavaara, Aarne ym.:
Kaukalon leijonat
, s. 123?124. US-Mediat Oy, 1989.
|
---|
| 1920?1939
| |
---|
| 1940?1959
| |
---|
| 1960?1979
| |
---|
| 1980?1999
| |
---|
| 2000?2019
| |
---|
| 2020?2029
| |
---|
| Huomioitavaa
| Vuosina 1920?1928 maailmanmestaruuskilpailuja jarjestettiin vain olympiaturnausten yhteydessa.
Vuosina 1932?1968 olympiaturnauksissa ratkaistiin myos kyseisen vuoden maailmanmestaruus.
Vuosina 1940?1946 maailmanmestaruuskilpailuja ei pelattu
2. maailmansodan
vuoksi.
Vuodesta 1972 lahtien olympiaturnauksilla ei ole ollut maailmanmestaruuskilpailujen arvoa.
Vuosina 1972?1976 olympiavuosina jarjestettiin erilliset maailmanmestaruuskilpailut.
Vuosina 1980?1988 olympiavuosina ei jarjestetty erillisia maailmanmestaruuskilpailuja.
Vuodesta 1992 lahtien olympiavuosina on jarjestetty erillinen maailmanmestaruusturnaus.
Vuonna 2020 maailmanmestaruuskilpailuja ei pelattu
koronaviruspandemian
vuoksi.
|
---|
|
|
---|
| Maailmanmestaruuskilpailut
| |
---|
| Miesten maajoukkueet
| A-sarjataso
| |
---|
| | |
---|
| | |
---|
| | |
---|
| | |
---|
| Muut IIHF:n
maajoukkueet
| |
---|
| Muut IIHF:n
jasenvaltiot
| |
---|
| IIHF:n ulkopuoliset
maajoukkueet
| |
---|
|
---|
| Naisten maajoukkueet
| | | IIHF:n ulkopuoliset
naisten maajoukkueet
| |
---|
|
---|
| Entiset joukkueet
| | | Entiset
naisten maajoukkueet
| |
---|
|
---|
| Muut arvokisat
| |
---|
| Muut IIHF:n maajoukkueturnaukset
| |
---|
| Muuta
| |
---|
|