Ise-jing?
伊勢神宮
Naik?, sisin pyhakko
Perustiedot
Sijainti	Japani
Rakennustyyppi	Pyhakko
Uskonnollinen kaytto	?intolaisuus
Infobox OK Nimi-testi OK

Ise-jing? ( jap. 伊勢神宮 ), virallisesti vain Jing? ^[1] ( jap. 神宮 ), on ?intolainen pyhakkokompleksi Isen kaupungissa Mien maakunnassa Japanissa . Pyhakkokompleksiin kuuluu kaksi tarkeaa pyhakkoa, jotka sijaitsevat kuuden kilometrin paassa toisistaan: Naik? eli sisin pyhakko ja Gek? eli ulkoinen pyhakko. Naiden lisaksi alueeseen kuuluu noin 120 apupyhakkoa. Isen pyhakko on pyhitetty auringonjumalatar Amaterasulle . Se on Japanin tarkein ?intolaispyhakko. ^[2]

Isen pyhakoissa toimii nykyisin noin sata pappia, joista ylimmainen on keisari Akihiton sisar, prinsessa Atsuko Ikeda . Isen keskeisia riitteja ovat lokakuun uuden riisisadon kiitosjuhla kannamesai , runsaan sadon saamisen rukousjuhla toshigoi-no-matsuri , seka kesa- ja joulukuinen tsukinamisai . ^[3]

Sisin ja ulkoinen pyhakko on rakennettu pystypaalujen valiin, ja niiden arkkitehtuuri edustaa hyvin vanhaa tyylia ajalta ennen buddhalaisuuden tuloa Japaniin. Sisin pyhakko on rakennettu japaninsypressista shinmei -tyylilla. Ulkoinen pyhakko on samankaltainen, joskin niiden kattorakenteissa on hiukan eroja. ^[4] Sisimman pyhakon ymparilla on nelja aitaa. Vierailijat paasevat ainoastaan ensimmaisen aidan sisapuolelle, ja vain ylipappi paasee pyhakon sisalle. ^[5]

Sisimmassa pyhakossa sailytetaan vanhaa peilia, joka periytyy legendan mukaan auringonjumalatar Amaterasulta yli 2000 vuoden takaa. Peilia ja sen sailytysarkkua ei tiettavasti ole nahnyt kukaan sitten keisari Meijin 1800-luvulla. ^[6]

Kahden paapyhakon lisaksi alueella on esimerkiksi toriita , riisinsailytysvarasto ja tanssipaviljonki, jota kaytetaan avioliiton vahvistamisseremonioissa. ^[7]

Kaksi paapyhakkoa ja neljatoista apupyhakkoa puretaan ja rakennetaan uudelleen joka kahdeskymmenes vuosi, viimeksi 2013. Uusi pyhakko rakennetaan aina edellisen viereen tyhjalle tontille. Pyhakot uusitaan osin rituaalisen puhtauden vaatimuksista, uuden aikakauden merkiksi, ja osin esteettisista syista, silla maalaamaton puu tummenee ajan myota. ^[8]

Isen pyhakot pystytettiin alun perin Japanin keisarien kunniaksi ja vallan symboleiksi. 1400-luvun lopulla pyhakon kunnioitus oli suurimmillaan, ja pyhakon apupapit kiertelivat maakuntia keraamassa varoja pyhakon yllapitoon kehotellen ihmisia tekemaan pyhiinvaelluksen Iseen. Ennen vuotta 1467 pyhakot eivat olleet avoinna tavalliselle vaelle, mutta keisarin vallan vahettya kaikki paastettiin sisaan, buddhalaismunkkeja ja -nunnia lukuun ottamatta. Hekin paasivat pyhakoihin vuoden 1868 jalkeen. ^[9]

• Vesterinen, Ilmari:  Shintolaisuus: Japanin kansallisuskonto . Helsinki: Gaudeamus, 2012. ISBN 978-952-495-238-5 .

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Isen pyhakot Wikimedia Commonsissa