Suomi on ihmiskaupan uhrien lapikulku-, kohde- ja pienilta osin lahdemaa
[1]
miehille ja naisille, jotka joutuvat
pakkoavioliiton
,
pakkotyon
,
seksityon
(
parituksen
) tai muunlaisen
ihmiskaupan
kohteiksi.
Kansalaisjarjestot
ja valtio tekevat yhteistyota auttaakseen ihmiskaupan uhreja Suomessa. Vaikka apujarjestelmassa on ennatyksellinen maara asiakkaita, Suomessa ihmiskauppa on silti harvinaista, mutta kasvussa.
Suomen lainsaadannon ja monien kansainvalisten sopimuksien mukaan ihmiskauppa on vakava
rikos
, jossa loukataan ihmisen perusoikeuksia, maaraamisoikeutta ja ihmisarvoa. Suomessa uhriksi joutunut on usein Suomessa laillisesti esimerkiksi perhesiteen perusteella, EU-kansalaisena tai tyoperusteisella oleskeluluvalla.
Ihmiskauppa ilmenee jatkuvasti muuttuvissa ja erilaisissa muodoissa. Useimmin ihmiskauppa liittyy seksuaaliseen hyvaksikayttoon tai pakkotyohon. Myos elinkauppa taloudellisessa hyotymistarkoituksessa, pakkoavioliitto, pakkoadoptio, rikokseen pakottaminen tai kerjaamiseen pakottaminen ovat ihmiskaupan muotoja. Ihmiskaupassa uhrin liikkumisenvapautta, valinnanmahdollisuutta seka oikeutta asioida ja toimia itsenaisesti on todennakoisesti rajoitettu vakivallalla uhkaamalla, hapaisemalla, alistamisella, velkaannuttamisella taikka painostamisella. Uhka voi koskea myos uhrin lahipiiria. Usein ihmiskauppa on vahvasti siirtolaisuuteen, pakolaisuuteen ja ihmissalakuljetukseen liittyvaa jarjestaytynytta rikollisuutta. Aina kuitenkaan ei ole kyse jarjestaytyneesta rikollisuudesta, silla tunnetaan monia ihmiskaupan uhreja, jotka ovat oleskelleet maassa laillisesti, ja tehneet tyota luvallisesti.
[1]
Noin 80 % ihmiskaupan uhreista on naisia ja tyttoja.
[2]
Henkilon tunnistaminen ihmiskaupan uhriksi on todella vaikeaa. Euroopan unionin direktiivin (2011/36/EU) mukaan "tunnistetulla uhrilla" tarkoitetaan henkiloita, jotka asianomaiset viranomaiset ovat virallisesti tunnistaneet ihmiskaupan uhriksi. Kasitetta "oletettu uhri" kaytetaan kun uhri on tayttanyt direktiivin mukaiset kriteerit, mutta asianomaiset viranomaiset eivat ole tunnistaneet uhria, taikka uhria, joka on itse kiistanyt olevansa ihmiskaupan uhri.
[3]
Vuonna 2019 ihmiskaupan uhreiksi mahdollisesti joutuneita henkiloita otettiin auttamisjarjestelman asiakkaiksi 229, mika on huomattavasti enemman kuin aikaisempina vuosina. Kaiken kaikkiaan Suomessa auttamisjarjestelman asiakkaita on talla hetkella 521 henkiloa (2019), joka on enemman kuin koskaan aikaisemmin. Asiakkaista 201 (39 %) on miehia ja 320 (61 %) naisia.
[4]
Vuonna 2019 ihmiskaupan uhrien auttamijarjestelmaan ohjattujen uusien asiakkaiden yleisimmat kansallisuudet jakautuivat seuraavasti:
Somalia
(36),
Irak
(34),
Afganistan
(29),
Nigeria
(29),
Kamerun
(11),
Iran
(8),
Romania
(6),
Suomi
(6),
Ukraina
(6),
Gambia
(5),
Nepal
(5).
Vuonna 2019 Suomessa ihmiskaupan uhrien auttamisjarjestelmaan ohjautui kymmenia henkiloita, joiden epaillaan joutuneen pakkotyon uhriksi. Pakkotyohon joudutaan erityisesti ravintolatyossa, siivousalalla ja rakennusalalla. Myos maatiloilla ja yksityisten kotiapulaisten keskuudessa on havaittu pakkotyon piirteita. Useimmiten pakkotyon uhriksi joutuu ulkomaan kansalainen, mutta myos Suomen kansalaisia loytyy esimerkiksi tyonantajapuolelta.
Suomessa pakkotyon uhrien rekrytoiminen tapahtuu yleensa valittajan, sukulaisen tai tuttavan kautta. Uhrille saatetaan aiheuttaa valtavat velat tyopaikan ja koulutuksen hankkimisessa, minka seurauksena uhrin kaikki tulot menevat velkojen maksuun. Tyypillisesti suomalaisessa ihmiskauppatapauksessa uhri on kielitaidoton ja yhteiskuntaa tuntematon henkilo, joka on taloudellisesti ja henkisesti riippuvainen tyonantajastaan. Tekija toimii usein uhrin tulkkina ja hoitaa hanen pankki- ja viranomaisasiansa, pitaen huolen siita, etta kaikki nayttaa olevan kunnossa. Uhri todennakoisesti asuu tyonantajan osoittamassa paikassa esimerkiksi tyopaikalla ja maksaa velkojaan tyonteolla. Uhrin pakenemista estetaan uhkailemalla esimerkiksi hanen perhettaan, seksuaalisesti hyvaksikayttamalla taikka uhataan vaikeuksilla, jotka alkavat ulkopuolisista kontakteista.
[1]
Pakkoavioliitto on Suomessa rikos ja siita annetaan tuomio ihmiskauppana, torkeana ihmiskauppana tai pakottamisena.
Viimevuosina pakkoavioliitot ovat olleet Suomessa kasvussa. Vuonna 2019 Ihmiskaupan uhrien auttamisjarjestelmaan otettiin asiakkaaksi 52 henkiloa, joiden arvioidaan joutuneen pakkoavioliiton uhriksi. Moni liitto solmittiin toisen puolisoista ollessa alaikainen. Yleensa liito on solmittu Suomen ulkopuolella ja sita on jatkettu Suomessa. Joissakin tapauksissa liitto on solmittu Suomessa tai liiton solmimista on vaadittu Suomessa olevalta henkilolta. Pakkoavioliitto tapahtuu etenevissa maarin siten, etta Suomessa oleva maahanmuuttajataustainen tytto lahetetaan ulkomaille naitettavaksi ulkomaiselle miehelle.
[5]
Pakkoavioliittoja tai sen kaltaista pakottamista voi tapahtua myos Suomen sisalla, joten kyse ei ole pelkastaan maahanmuuttoon.
[5]
Vuonna 2019 seksuaalisen hyvaksikayton (
parituksen
) liittyvan ihmiskaupan uhreiksi joutuneita otettiin auttamispalveluun asiakkaiksi yksitoista, joka on edellisvuotta huomattavasti vahemman. Seksuaaliseen hyvaksikayttoon liittyva ihmiskauppn uhrin tilanne on usein erityisen vaikea: tilanteessa on hyvin kokonaisvaltaista hyvaksikayttoa ja kontrolloimista, vakivaltaa, hapean ja arvottomuuden tunteita seka toivottomuutta. Seksuaaliseen hyvaksikayttoon liittyvissa tarkoituksissa Suomeen tullaan etenkin
Venajalta
ja
Virosta
seka
Latviasta
ja
Liettuasta
. Suomeen saapuvien seksityontekijoiden maaraa on mahdoton arvioida, koska heita kulkee rajan yli paivittain suuria maaria.
[2]
Suomi on lapsikaupan lapikulkumaa. Lapsikaupan uhreja saapuu erityisesti Ita-Aasiasta, ja se suuntautuu Suomesta muualle Eurooppaan. Alaikaiset turvapaikanhakijat ovat myos lapsikaupan riskiryhma.
[2]
Ihmiskaupan uhri on saadosten mukaan oikeutettu saamaan apua ja suojelua riippumatta siita onko han Suomessa asuva vai ei. Ihmiskaupan uhreille on olemassa Maahanmuuttoviraston yhteydessa toimiva
Ihmiskaupan uhrien auttamisjarjestelma
. Etenkin heikossa asemassa olevat, suomalaista yhteiskuntaa huonosti tuntevat seka traumatisoituneet uhrit voivat tarvita kaytannonlaheista apua.
[6]
Ihmiskaupan ehkaisytoimessa toimii runsaasti kansalaisjarjestoja, joiden tarkoitus on tarjota tukea ja apua ihmiskaupan uhreille.
[7]
Valtioneuvoston ihmiskauppaa ehkaisevassa ohjelmassa pyritaan takaamaan ihmiskaupan uhreille turvallinen paikka asua, jos heilla ei ole niin sanottua kuntapaikkaa.
Vuonna 2005 valtioneuvosto hyvaksyi ensimmaisen kansallisen ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman, jossa esitetaan monia toimenpiteita aina uhrien auttamisesta syyllisen vastuuseen saattamiseen. Ihmiskaupan uhrien tunnistaminen, auttaminen, tiedon ja tietoisuuden lisaaminen on toimintasuunnitelman tarkeita piirteita. Toimintasuunnitelmassa pyritaan painottamaan uhrien yksilollisia tarpeita.
Sosiaali- ja terveysalan tyontekijat ovat avainasemassa tunnistettaessa ihmiskaupan uhreja. Suomessa ihmiskauppaa ehkaisevaa toimintaa tekee yhteistyossa muun muassa
maahanmuuttovirasto
,
poliisi
,
keskusrikospoliisi
,
rajavartiolaitos
, tyo- ja elinkeinoministerio ja yhdenvertaisuusvaltuutettu.
Vuonna 2016 valtioneuvosto julkaisi uuden version ihmiskaupan vastaisesta toimintaohjelmasta. Uudessa ohjelmassa pyritaan tehostamaan uhreja etsivaa tyota, tunnistamista ja auttamista. Tavoitteena on kehittaa luottamuksen kasvattamista uhrin ja viranomaisten valilla, jotta uhrien olisi helpompaa hakeutua apuun. Keskeisessa osassa on myos sosiaali- ja terveysviranomaisille annettava koulutus uhrien tunnistamisesta ja saattamisesta avun piiriin. Etenkin alaikaisten turvapaikanhakijoiden keskuudesta pyritaan uhrit tunnistamaan mahdollisimman nopeasti.
[8]
Suomi on ratifioinut vuoden 1926 orjuussopimuksen, jossa kasitellaan orjuutta seka YK:n vuoden 1949 Yleissopimuksen ihmiskaupan ja seksityon hyvaksikayton ehkaisemisesta. Ihmiskauppaa ja seksityota koskeva laki perustuu pitkalti naiden sopimuksien vaatimuksiin.
[9]
Rikoslain luku 25 kasittelee Vapauteen kohdistuvia rikoksia ja naista osa suoraan ihmiskauppaa. Ihmiskauppaa kasittelevat kohdat ovat §25:3 ja §25:3a (2.7.2004/650). Naissa kahdessa kohdassa maaritellaan, etta ihmiskauppa tai sen yritys on Suomessa rangaistava rikos.
[10]
Nykyinen ihmiskauppaa koskeva lainsaadanto astui voimaan 1.8.2004. Ennen tata tapaukset kasiteltiin paritus ja tyopaikkasyrjintaa koskevien lakien avulla.
Ihmiskauppa on vakava rikos. Rikoksentekija voidaan tuomita ankaraan vankeusrangaistukseen vahintaan neljaksi kuukaudeksi, mutta enintaan kuudeksi vuodeksi. Jos rikos on torkea, on rangaistus on vahintaan kaksi, mutta enintaan kymmenen vuotta.
[11]
Syy vuoden 2004 lakimuutokseen oli muun muassa kansainvalinen paine, koska siihen asti Suomessa ei ole ollut aktiivista ihmiskaupan torjuntaa, joka tuli ilmi muun muassa ihmiskaupparaportissa.
[12]
Rikoslaissa ihmiskaupan maaritelma on tiukka.
[1]
Ihmiskaupan kriteerien tayttymiseksi on tarkeaa, etta uhria on petetty taikka etta uhrin riippuvaista taikka heikkoa asemaa on hyvaksikaytetty. Kaikkien kriteerien tulee todistettavasti tayttya, jotta rikoksentekija voidaan tuomita ihmiskaupasta.
Ihmiskauppa maariteltyna Suomen rikoslaissa:
[13]
Joka
- kayttamalla hyvaksi toisen riippuvaista asemaa tai turvatonta tilaa taikka toista painostamalla,
- erehdyttamalla toista tai taman erehdysta hyvaksi kayttamalla,
- maksamalla korvauksen toista maaraysvallassaan pitavalle henkilolle tai
- ottamalla vastaan sellaisen korvauksen
ottaa toisen maaraysvaltaansa, varvaa toisen taikka luovuttaa, kuljettaa, vastaanottaa tai majoittaa toisen hanen saattamisekseen 20 luvun 9 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun tai siihen rinnastettavan seksuaalisen hyvaksikayton kohteeksi, pakkotyohon tai muihin ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin taikka elimien tai kudoksien poistamiseksi, on tuomittava ihmiskaupasta vankeuteen vahintaan neljaksi kuukaudeksi ja enintaan kuudeksi vuodeksi.
(19.12.2014/1177)
Ihmiskaupasta tuomitaan myos se, joka ottaa maaraysvaltaansa kahdeksaatoista vuotta nuoremman henkilon taikka varvaa, luovuttaa, kuljettaa, vastaanottaa tai majoittaa taman 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa, vaikka mitaan 1 momentin 1-4 kohdassa tarkoitettua keinoa ei olisi kaytetty.
Yritys on rangaistava.
Jos ihmiskaupassa
- kaytetaan 3§:ssa tarkoitettujen keinojen sijasta tai lisaksi vakivaltaa, uhkausta tai kavaluutta,
- aiheutetaan tahallisesti tai torkealla huolimattomuudella toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila taikka naihin rinnastettavaa erityisen tuntuvaa karsimysta,
- rikos kohdistuu kahdeksaatoista vuotta nuorempaan lapseen tai henkiloon, jonka kyky puolustaa itseaan on olennaisesti heikentynyt, tai
- rikos tehdaan osana 6 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun jarjestaytyneen rikollisryhman toimintaa (8.5.2015/564)
ja rikos on kokonaisuutena arvostellen torkea, rikoksentekija on tuomittava torkeasta ihmiskaupasta vankeuteen vahintaan kahdeksi ja enintaan kymmeneksi vuodeksi.
Torkeasta ihmiskaupasta tuomitaan myos se, joka alistaa toisen orjuuteen tai pitaa toista orjuudessa, kuljettaa orjia tai kay kauppaa orjilla, jos teko kokonaisuutena arvostellen on torkea.
Yritys on rangaistava.