Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut
, virallisesti
Pohjoismaisten hiihtolajien maailmanmestaruuskilpailut
jarjestetaan ratkaistaessa
maastohiihdon
,
makihypyn
ja
yhdistetyn
maailmanmestaruudet
. Nykyisin kilpailut kaydaan kahden vuoden valein. Ensimmaiset
talviolympialaisista
erilliset MM-hiihdot olivat
Janske Lazn?ssa
1925
[1]
. Vuosina 1924?1980 talviolympialaisten pohjoismaisten hiihtolajien kilpailuilla oli myos MM-arvo, eika siten erillisia MM-kilpailuja jarjestetty olympiatalvina.
[1]
Ennen toista maailmansotaa kilpailut jarjestettiin joka vuosi (1924?1939).
[1]
Sodan jalkeen kilpailuja jarjestettiin vain parillisina vuosina 1948?1984 siten, etta olympialaiset ja MM-kilpailut vuorottelivat keskenaan. Taten erillisia MM-kilpailuja oli vain joka neljas vuosi. Kun MM-kilpailuja alettiin pitaa parittomina vuosina 1985 alkaen, siirryttiin nykyiseen jarjestelmaan, jossa neljan vuoden arvokisajakso (
olympiadi
) kulkee syklissa:
[1]
MM-kilpailut, valivuosi, MM-kilpailut, olympialaiset.
Viestihiihto tuli ohjelmaan vuonna 1933 ja naiset paasivat mukaan vuonna 1954. Kilpailujen lajivalikoima pysyi konservatiivisena vuoteen 1987 asti, jolloin perinteinen ja vapaa hiihtotapa jakautuivat. Sprinttihiihto tuli MM-ohjelmaan vuonna 2001.
[1]
Vuosien 1925?1927 kilpailuja kutsuttiin kongressikisoiksi, ja vuosien 1928?1935 kilpailuja FIS-kisoiksi. Naille kisoille annettiin takautuvasti MM-arvo vuonna 1965.
[1]
Suomessa
hiihdon MM-kilpailut on jarjestetty seitseman kertaa
Lahdessa
: 1926, 1938, 1958, 1978, 1989, 2001 ja 2017.
[1]
Lisaksi Suomi jarjesti
Rovaniemella
vuonna 1984 yhdistetyn joukkue-MM-kilpailun, silla kyseinen kilpailu ei kuulunut
vuoden 1984 olympialaisten
ohjelmaan. Samana vuonna
Engelberg
jarjesti vastaavasti makihypyn joukkue-MM-kilpailun.
[1]
= olympiakisojen yhteydessa
Paivitetty vuoden 2023 MM-kisojen jalkeen.