Osa artikkelisarjaa
Helluntaiheratys
Tausta Kristinusko Protestantismi Uskonpuhdistus Metodismi Restorationismi Pyhitysliike Keswick-liike
Historia Bethelin raamattukoulu Walesin heratys Azusa-kadun heratys Charles Fox Parham William J. Seymour
Kirkot ja organisaatiot Apostolinen kirkko Assemblies of God Church of God in Christ Church of God The Foursquare Church International Pentecostal Holiness Church United Pentecostal Church International Maailman helluntaiyhteiso Euroopan helluntaiyhteiso Pingst FFS Suomen Helluntaikirkko Finlands svenska pingstsamfund Luettelo Suomen helluntaiseurakunnista
Maittain Alankomaat Islanti Norja Ruotsi Suomi Tanska Venaja Viro Yhdistynyt kuningaskunta
Henkilot Allen Avila Barratt Babalola Branham Cho Coe Court Farrow Frey Gee Hinn Humbard Jeffreys Kuhlman Mangun Mason McPherson Nordquelle Parham Pethrus Plessis Roberts P. Robertson I. Robinson Seymour Tomlinson Wigglesworth Woodworth-Etter Yli-Vainio
Lisaa aiheesta Karismaattinen liike Evankelikalismi Uuskarismaattisuus
n k m

Suomalaiseen helluntaiheratykseen laskettiin vuoden 2019 lopussa kuuluvan yhteensa 275 suomen- ja ruotsinkielista helluntaiseurakuntaa . Vuoden 2020 lopussa seurakuntien yhteenlaskettu jasenmaara oli 44 371 henkiloa. ^[1] Vuonna 2002 perustettuun Suomen Helluntaikirkko -nimiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan naista kuului 82 jasenseurakuntaa. Suomessa helluntaiseurakunnat ovat varjelleet itsenaisyyttaan, eivatka kaikki ole jarjestaytyneet kansalliseen kirkkokuntaan . ^[2]

Helluntaiheratys saapui Suomeen norjalaisen metodistipastori Thomas Ball Barrattin ansiosta. Barratt vieraili Suomessa ensimmaisen kerran vuonna 1911. ^[3]

Suomen suurin helluntaiseurakunta on Helsingin Saalem , johon kuuluu noin 3 500 jasenta. Yhteensa Suur-Helsingin helluntaiseurakuntiin kuuluu noin 7 000 jasenta. Muita suuria helluntaiseurakuntia ovat muun muassa Tampereen , Turun , Jyvaskylan , Seinajoen , Lahden , Oulun ja Kuopion seurakunnat. ^[4]

Suomen helluntaiheratys tekee laajaa lahetystyota ja toimii 47 maassa Euroopassa , Aasiassa ja Ita-Afrikassa . Lahetystyosta vastaa Fida International , joka tekee lisaksi myos humanitaarista apua ja kehitysyhteistyota . ^[5] Suomalaisen helluntaiheratyksen lehtia ovat muun muassa Ristin Voitto ja Hyva Sanoma . Aikaisemmin liike on julkaissut myos Maailman Aaret - lehtea. ^[4] Helluntaiheratyksen tunnetuin tapahtuma on kesaisin Keuruulla jarjestettava Juhannuskonferenssi . Suomen helluntaiheratys vastaa myos Iso Kirja -kansanopiston toiminnasta.

Suomen ruotsinkielisilla seurakunnilla on lapi historian olleet tiiviit yhteydet Ruotsiin . Vuosien varrella monet seurakuntien johtajista ovat olleet Ruotsista ja saarnaajat ovat toimineet molempiin suuntiin. Kirjakustantamo Taborforlaget toimi vuosien ajan myos yhdyssiteena Ruotsin ja Suomen valilla. ^[6]

Helluntaiheratyksen alkaessa vaikuttaa Suomessa tavoitteena oli tuoda (tai palauttaa) liikkeelle ominainen nakemys alkukristillisyydesta kaikkiin kristillisiin kirkkokuntiin, mutta usein tallainen ajatus kohtasi vastustusta. Siksi helluntaiheratys paatyi perustamaan itsenaisia paikallisseurakuntia , jotka toimivat yhdistyspohjalta . Seurakuntien taustalla toimii uskonnollisia yhdistyksia, jotka vastaavat seurakuntien hallinnollisista ja taloudellisista asioista osana paikallisseurakunnan seurakuntarakennetta.

Opillisesti Suomen Helluntaiheratys on lahinna yksi haara maailmalla vallitsevista suuntauksista. Pohjois-Amerikassa vaikuttava Assemblies of God on neljan suurimman haaran joukkoon kuuluva ja on opillisesti lahinna Suomen Helluntaiheratysta. ^lahde? Suomessa Helluntaiheratyksen opin on usein kuvailtu sisaltavan uskosta vanhurskauttamisen luterilaisilta , pyhityksen metodisteilta , kastekasityksen baptisteilta ja omanaan opin Pyhasta Hengesta . ^lahde? Jos kuitenkin luterilainen uskosta vanhurskauttaminen maaritellaan Tunnustuskirjojen ja Martti Lutherin mukaan, helluntailainen uskosta vanhurskauttamisen oppi eroaa monella tavalla luterilaisesta, koska usko kasitetaan naissa opinsuunnissa eri tavalla. ^lahde?

Helluntailiikkeen teologian mukaan jokaisella ihmisella voi ja tulee olla henkilokohtainen suhde Jumalaan . Se syntyy, kun uskoo Jeesukseen ja hanen sovituskuolemaansa , mita helluntaiseurakunnissa kutsutaan uskoontuloksi. Uskoontulo voi olla tiettyna hetkena tapahtunut kokemus tai pitkaaikainen prosessi. ^[7]

Helluntailiikkeen opin mukaan uskoontullut ihminen kastetaan seurakunnassa upottamalla , ja han liittyy samalla paikallisen seurakunnan jaseneksi. Helluntaiheratyksessa nahdaan tarkeaksi, etta jokainen uskova saa kokea myos Pyhan Hengen kasteen henkilokohtaisesti. Se on yleensa tunnepitoinen kokemus, johon liittyy usein kielillapuhumisen armolahjan saaminen. ^[7]

Paaartikkeli: Suomen Helluntaiheratyksen historia

Mielenkiinto helluntailaisuutta kohtaan herasi Suomessa, kun Kotimaa -lehti julkaisi raportteja Barrattin Tukholman kokouksista. ^[8] Barratt piti kokoussarjan Suomessa, helluntaiheratyksen "aidiksi" kutsutun Hanna Castrenin kotona vuonna 1911. Pekka Brofeldt raportoi kokouksista Kotimaa -lehdessa ja alkuvaiheessa hanesta muodostui liikkeen "isahahmo". Ensimmainen helluntaiseurakunta perustettiin Helsingissa vuonna 1915. Vuonna 1920 vakiintunutta seurakuntajarjestysta kannattaneesta helluntaiheratyksesta jakautui vapaata jarjestaytymista ja avointa ehtoollisyhteytta kannattanut Helluntaiystavat . Vuonna 1960 paaliikkeesta erkani Vapaa helluntaiheratys , joka palasi liikkeeseen vuonna 1980. ^[9]

Helluntaiheratyksen Suomeen tuonut Thomas Ball Barratt oli alkuun lapsikasteen kannalla. Niin sanottu uskovien kaste vakiintui pohjoismaalaiseen helluntaiheratyksen oppiin Tukholman Filadelfia-seurakunnan pastori Lewi Pethruksen kautta, joka toi heratykseen selvemmin baptistisen vaikutuksen. ^[3]

1940- ja 1950-luvut olivat helluntailiikkeen kasvun aikaa. Voimakas julistus ja hengellinen sanoma vetosivat vakavien sota-aikojen jalkeen. Neuvostoliiton varjossa elaminen vaikutti seurakuntien ilmapiiriin ja pyhityskasitys vahvistui. Samalla seurakuntien tavoittavuus ulospain heikkeni. ^[10]

1970- ja 1980-luvun vaihde oli helluntaiheratyksessa ylivainiolaisen heratyksen aikaa ja heratys kasvoi voimakkaasti. Kasvun johtohahmo oli karismaattinen saarnamies Niilo Yli-Vainio . Evankeliumia julistettiin myonteisesti ja saarnoissa tuotiin rohkaisua ja toivoa. Yli-Vainion toiminnan seuraksena jasenmaara on tasta lahdin lisaantynyt ja julistustoiminta vaikutti koko liikkeeseen positiivisesti. Yli-Vainion heratyksen perintona rakennettiin useita uusia rukoushuoneita . ^{[9] [10]}

1980-luvulta lahtien vaesto alkoi Suomessa kaupungistua ja samalla heratysliikkeen painopiste siirtyi maakuntakeskuksiin . Tama vaikutti samalla merkittavasti seurakuntakulttuuriin ja uusien ihmisten tavoittamiseen. Vuosituhannen vaihteessa seurakuntien julistustyo muuttui ammattimaisemmaksi ja liikkeessa on korostettu entista enemman teologian merkitysta. 2000-luvulla myos seurakunnat ovat panostaneet ammattimaiseen johtajuuteen ja ulospain suuntautumiseen. ^[10]

Vuonna 2003 helluntailaisuuden piirissa oli kastetut jasenet ja perhekunnat mukaan lukien yli 100 000 ihmista. Vuonna 2003 osa helluntaiseurakunnista jarjestaytyi Suomen Helluntaikirkko -nimiseksi yhdyskunnaksi. Valtaosa helluntaiseurakunnista eivat ole kuitenkaan liittyneet mukaan jarjestoon. ^[9] 2000- ja 2010-luvulla seurakuntakulttuuria on edelleen uudistettu ja pyritty tarkoituksenmukaistamaan seurakuntien toiminta- ja johtajuuskulttuuria. Tallaisista helluntailaisia tai helluntailaistaustaisia seurakuntia ovat muun muassa Station Jokela , Tampereen helluntaiseurakunta , Fila Church Helsinki , Seinajoen helluntaiseurakunta ja Houm Church . ^[11]

Paaartikkeli: Suomen helluntaikirkko

Vuonna 2002 Suomen uskonnonvapauslain uudistuksen ohella perustettiin Suomen Helluntaikirkko (uskonnollinen yhdyskunta.) Yhdyskuntamalli toimii Suomen Helluntaiheratyksessa helluntaiseurakuntien yhdistysten rinnalla, joten osa helluntailaisista kuuluu Helluntaikirkkoon (jasenia vuoden 2014 syyskuussa 8011) ja osa helluntaiseurakuntien jasenyhdistyksiin (jasenia vuoden 2014 syyskuussa 38 389). Helluntaikirkko ja sen seurakunnat ovat osa Suomen Helluntaiheratysta, kuten muutkin siina itsenaisesti toimivat helluntaiseurakunnat. Suomessa on noin 250 helluntaiseurakuntaa. Lisaksi suomenkielisia helluntaiseurakuntia loytyy muun muassa Yhdysvalloista , Australiasta , Espanjasta , Kanadasta ja Ruotsista .

Helluntaikirkon muodostuminen on aiheuttanut Suomen Helluntaiheratyksen sisalla pitkaaikaista kiistaa ja jakaantumista. Uuden uskonnollisen yhdyskunnan syntymisen johdosta Suomen Helluntaiheratys muodostuu tata nykya kolmesta eri seurakuntasuuntauksesta, joiden raja kulkee seurakuntatasolla. Suuntaukset ovat ”helluntaikirkkolaisuus”, ”helluntaikansalaisuus” ja ”Suomen Helluntaiheratyksen helluntaiseurakunnat”. Kovimmat ristiriidat ja jakaantumiset ovat muodostuneet kirkollisesti jarjestaytyneen Helluntaikirkon ja vanhoillisempaa helluntailaisuutta edustavan Helluntaikansan valilla.

Helluntaikansan ja Suomen Helluntaiheratyksen helluntaiseurakunnat jarjestaytyvat ja toimivat itsenaisina ja tasavertaisina paikallisseurakuntina helluntailiikkeessa. Helluntaikirkon seurakunnat jarjestaytyvat sille maaritetyn yhdyskuntamallin- ja jarjestyksen mukaisesti omana yhteisona Suomen Helluntaiheratyksessa. Vaikka Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisussa Muutosten keskella - Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2000?2003 todetaan Helluntaikirkon olevan uudelleenorganisoitunut helluntaiheratys, ei tata nakemysta ole hyvaksytty Helluntaikansan eika Suomen Helluntaiheratyksen helluntaiseurakuntien keskuudessa. Nain ollen Helluntaikirkosta ei ole muodostunut toiminnallisesti, rakenteellisesti eika hallinnollisesti synonyymia Suomen Helluntaiheratykselle. Suomen Helluntaiheratys jatkaa toimintaansa edelleen protestanttisena historialtaan yhtenaisena liikkeena Suomessa, johon kuuluvat kaikki kolme edella mainittua seurakuntasuuntausta toistaiseksi.

Suomalaisen helluntaiheratyksen sisalla toimivat HYRY-yhteisot ovat koko heratyksen yhteisiksi toimijoiksi hyvaksyttyja rekisteroityja yhteisoja. ^[12] HYRY-yhteisoiksi hyvaksyttyja yhteisoja ovat Aikamedia , Avainmedia , Elama ja Valo , Evankelistakoti , Fida International , Finlands svenska pingstmission , Helluntaiseurakuntien musiikki , Helluntaiseurakuntien tyontekijat HELP , Hyva Sanoma , Iso Kirja ja Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityo . ^[13]

Suomalaiset helluntailaiset ovat aktiivisia lahetystyossa. Lahetystyon keskusjarjestona toimii Fida International . Fida on lahettimaaraltaan Suomen suurin lahetys- ja kehitysyhteistyojarjesto. Se on myos Euroopan suurin helluntaiheratykseen pohjautuva lahetysjarjesto. ^[14]

Vuonna 1950 Suomen helluntaiheratykseen kuului 15 300 jasenta ja jasenmaara kasvoi 29 600 jaseneen 1970-luvun alkuun mennessa. Vuonna 1985 seurakuntia oli yhteensa 191 ja jasenia 42 500. Seurakuntien maara on kasvanut Suomessa jatkuvasti. Vuonna 2020 suomen- ja ruotsinkielisia helluntaiseurakuntia oli kaikkiaan 265 ja jasenia 44 371. ^{[2] [1]}

Helluntaiheratyksen jasenten joukosta noussut myos eraita julkisuuden henkiloita, kuten Mika Poutala , Toimi Kankaanniemi , Sari Essayah , Keijo Leppanen , Mika Niikko seka McLaren -formulatallin laakarina toiminut Aki Hintsa ja hanen tyttarensa, vuoden 2013 Miss Suomi Lotta Hintsa . ^{[15] [16]} Julkisuuteen on liikkeen saarnaajista ja julistajista noussut varsinkin Niilo Yli-Vainio (1920?1981).

Paaartikkeli: Luettelo Suomen helluntaiseurakunnista

Suomen suurimpia helluntaiseurakuntia ovat

• Helsingin Saalem-seurakunta ? 3 381 jasenta (2012) ^[17]
• Tampereen helluntaiseurakunta ? n. 2 200 jasenta (2007) ^[18]
• Jyvaskylan helluntaiseurakunta ? 2 040 jasenta (2019) ^[19]
• Turun helluntaiseurakunta ? n. 1 600 jasenta (2012) ^[20]
• Seinajoen helluntaiseurakunta ? 1 425 (2015) ^[21]
• Oulun helluntaiseurakunta ? n. 1 250 (2009) ^lahde?
• Lahden helluntaiseurakunta ? 1 140 (2011) ^[22]
• Kuopion helluntaiseurakunta ? n. 1 100 (2007) ^[23]

Suurimpia ruotsinkielisia tai suomenruotsalaisia helluntaiseurakuntia ovat: ^[24]

• Helsingin Filadelfia-seurakunta
• Vaasan Sion-seurakunta
• Pietarsaaren Elim-seurakunta
• Narpion Filadelfia-seurakunta
• Tammisaaren Betesda-seurakunta

Helluntailaisille yhteisoille on ollut luonteenomaista karismaattisuus , kokoontumisten vapaamuotoisuus ja pyrkimys helppotajuisuuteen. Musiikki on perinteisesti ollut laulettua ja ymmarretty evankeliumin julistusvalineeksi. ^[25]

Aluksi helluntaiheratyksen kokouksissa kaytettiin muiden kristillisten yhteisojen laulukirjoja. Ensimmainen helluntailaisten laulukirja oli vuonna 1911 julkaistu Maran ata ? Herra tulee , jonka yhdeksan laulua oli valikoitu Norjan helluntailaisten laulukirjasta. Helluntaiheratyksen omaksi laulukokoelmaksi muodostui vuonna 1927 ilmestynyt Herramme tulee ^[26] .

Helluntaiheratyksen musiikkitoiminta laajeni ja monipuolistui Suomessa toisen maailmansodan jalkeisina vuosikymmenina. Tyypillisena ilmiona tulivat mukaan kitarakuorot. Helluntaiheratyksen piirissa ovat olleet esilla myos lukuisat viihdemusiikin alalla ansioituneet laulajat. 2000-luvulla myos taidemusiikin asema ja merkitys on noussut seurakuntatyossa. ^[25]

Helluntaiheratyksella on Juhannuskonferenssi -nimiset kesajuhlat juhannuksena Keuruun Ison Kirjan alueella. Iso Kirja on Suomen helluntaiheratyksen raamattukoulu ja kristillinen kansanopisto . Opistolla voi suorittaa seka lyhyita kursseja etta pitempia useamman vuoden opintokokonaisuuksia.

Helluntaikansa ry:lla on vuosittain kesakonferenssi Mertiorannassa Jamijarvella . ^[27]

• Ahonen, Lauri K.:  Suomen helluntaiheratyksen historia . Vapaan teologisen seuran julkaisuja. Hameenlinna: Paiva, 1994. ISBN 951-622-603-5 .
• Herberts, Arne:  Ett folk pa vag . Den Finlandssvenska pingstrorelsen under 75 ar. Helsinki: Taborforlaget, 1995. ISBN 951-95278-4-2 . (ruotsiksi)
• Pajamo, Reijo:  Kirkkomusiikki . Suomen musiikin historia. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27707-X .