Harkova
(
ukr.
Харк?в
,
H’arkiv
) on
Ukrainan
toiseksi suurin kaupunki ja Koillis-Ukrainassa sijaitsevan
Harkovan alueen
hallintokaupunki.
[2]
Vuoden 2022 alussa Harkovan kaupungin vakiluvuksi arvioitiin 1 421 125 asukasta.
[1]
Harkova on yksi Ukrainan tarkeimmista rautatie- ja tieliikennekeskuksista. Kaupunki on myos merkittava teollisuuskeskus.
[3]
Alueella sijaitsee esimerkiksi
puolustusvalineteollisuutta
, ja siella valmistetaan muun muassa panssarivaunuja ja lentokoneita. Harkova on myos yksi Ukrainan kulttuurin ja koulutuksen keskuksista.
[4]
Harkovan kaupunki perustettiin vuosien 1654?1655 valisena aikana, kun ukrainalaiset
kasakat
rakensivat linnoituksen
Lopan
- ja
H’arkiv
-jokien viereiselle tasangolle. Linnake oli venalaisten alaisuudessa, mutta kasakoilla oli laaja itsehallinto-oikeus.
[5]
Seuraavan vuosisadan aikana viljavalle ja hedelmalliselle paikalle perustettu kaupunki kasvoi nopeasti ja siita tuli alueen virallinen keskus vuonna 1732.
[3]
Pienesta puolustuslinnakkeesta kasvoi kaupan keskus ja tarkea liikenteen solmukohta.
[5]
Harkovan yliopisto perustettiin vuonna 1805. Kaupunki kasvoi 1800-luvun lopulla
Donetskin
hiilikenttien ja
Kryvyi Rihin
rautamalmin ansiosta raskaan teollisuuden keskukseksi.
[4]
[6]
Siita tuli myos yksi alueen merkittavimmista koulutus- ja yliopistokaupungeista.
[5]
Harkova oli itsenaisen
Ukrainan kansantasavallan
paakaupunki vuosina 1917?1921 ja Neuvostoliiton alkuaikoina
Ukrainan sosialistisen neuvostotasavallan
paakaupunki vuosina 1921?1934.
[6]
1920-luvulta lahtien alueella noudatettiin ukrainisaatiopolitiikkaa, ja keskushallinto edisti ukrainalaisten muuttamista alueelle. Aiemmin monikulttuurisesta kaupungista tuli vaestorakenteeltaan vahitellen yha ukrainalaisempi.
[5]
Ukrainisaatio paattyi
Stalinin vainojen
aikaan 1930-luvun alussa. Vuosina 1932?1933 Stalinin ajan politiikkaa seurannut
holodomor
-nalanhata ajoi ihmisia maaseudulta kaupunkiin, mutta monet myos menehtyivat. Harkovaa pyrittiin venalaistamaan, ja vuonna 1934 Kiovasta tehtiin Ukrainan sosialistisen neuvostotasavallan paakaupunki Harkovan sijasta.
[5]
[7]
Toisessa maailmansodassa
natsi-Saksa
valloitti kaupungin
ensimmaisessa Harkovan taistelussa
lokakuussa 1941. Kaupunki oli saksalaisten hallussa 22 kuukautta.
Toinen Harkovan taistelu
oli
puna-armeijan
yritys valloittaa se takaisin helmikuussa 1943, mutta saksalaiset ottivat sen jalleen itselleen kevaalla (
kolmas Harkovan taistelu
), kunnes puna-armeija valloitti kaupungin lopullisesti
neljannessa Harkovan taistelussa
23. elokuuta
1943
. On arvioitu, etta pelkastaan saksalaisten hallintoaikana tapettiin 100 000 kaupungin asukasta ja 60 000 harkovalaista siirrettiin pakkotoihin Saksaan.
[5]
Harkovan hallinnasta on kayty tuhoisaa taistelua Venajan ja Ukrainan asevoimien valilla sen jalkeen, kun
Venaja hyokkasi Ukrainaan
24. helmikuuta 2022.
[8]
[9]
[10]
[11]
Kevalla 2024 Venaja lisasi jallen ohjus-,
liitopommi-
ja rajahdelennokki-iskujaan Harkovaa kohtaan. Ajatushautomo ISW:n mukaan Venaja pyrkisi siviilikohteisiin tekemilla sotilaallisilla tasmaaseiskuillaan ajamaan asukkaita pois suurkaupungista.
[12]
[13]
[14]
-
Ukrainan suurimpiin kirjapainoihin kuulunut harkovalainen Faktor-Druk tuhottiin ohjusiskuilla 23. toukokuuta 2024. 7 tyontekijaa kuoli ja 21 loukkaantui.
[12]
-
Venajan ilmaiskussa 25. toukokuuta 2024 tuhouttu Epitsentr, suuri rautakauppa. Kahdella liitopommilla tehdyssa pommituksessa menehtyi 19 ihmista - joista kaksi lasta - ja loukkaantui 54 noin 200:sta suurmyymalassa olleesta.
[15]
[16]
[14]
[13]
Oheinen taulukko kuvaa Harkovan kaupungin asukasluvun kehitysta virallisten vaestonlaskentojen tai muiden tilastojen (1840, 2013, 2022) perusteella.
Vuosi
|
1811
[17]
|
1840
[18]
|
1863
[17]
|
1897
[19]
|
1914
[17]
|
1931
[20]
|
1959
[21]
|
1970
[22]
|
1979
[23]
|
1989
[24]
|
2001
[25]
(pyoristetty)
|
2013
[26]
(arvio)
|
2022
[1]
(arvio)
|
Vakiluku
|
&&&&&&&&&&010400.&&&&00
10 400
|
&&&&&&&&&&023612.&&&&00
23 612
|
&&&&&&&&&&052000.&&&&00
52 000
|
&&&&&&&&&0173989.&&&&00
173 989
|
&&&&&&&&&0244700.&&&&00
244 700
|
&&&&&&&&&0521501.&&&&00
521 501
|
&&&&&&&&&0934136.&&&&00
934 136
|
&&&&&&&&01222852.&&&&00
1 222 852
|
&&&&&&&&01443754.&&&&00
1 443 754
|
&&&&&&&&01609959.&&&&00
1 609 959
|
&&&&&&&&01470900.&&&&00
1 470 900
|
&&&&&&&&01451028.&&&&00
1 451 028
|
&&&&&&&&01421125.&&&&00
1 421 125
|
Harkovan kaupunki jakautuu yhdeksaan kaupunkipiiriin.
[27]
[28]
Vuonna 2016 useamman piirin nimi muutettiin osana Ukrainan pyrkimysta luopua kommunismiin viittaavista paikannimista. Venajan hyokkayssodan aikana, toukokuussa 2022 aiempi Moskovan piiri uudelleennimettiin Saltivkan piiriksi.
[29]
Harkova on Kiovan ohella Ukrainan tarkein koulutuskeskus.
[5]
Tunnettuja Harkovassa sijaitsevia kansallisia yliopistoja ovat muun muassa
Harkovan kansallinen yliopisto
,
Harkovan polytekninen instituutti
,
Harkovan kansallinen laaketieteellinen yliopisto
,
Harkovan kansallinen radioelektroniikan yliopisto
ja kansallinen yliopisto "Jaroslav Viisaan oikeustieteellinen akatemia" seka
Harkovan kansallinen kasvatustieteellinen yliopisto
.
[30]
Harkovasta tuli jo Neuvostoliiton aikana Ukrainan merkittavin teollisuuskeskus. Vuonna 2001 teollisuus tyollisti noin 600 000 asukasta. Kaupungissa valmistetaan esimerkiksi traktoreita, ilmastointilaitteita, televisioita, polynimureita ja kameroita, mutta myos esimerkiksi ydinteollisuudessa ja energiatuotannossa tarvittavia turbiineja. Kaupungissa on myos merkittavaa puolustus- ja lentokoneteollisuutta.
[5]
Kaupungissa on yli 450 erilaista teollisuusyritysta, joista merkittavimpia ovat yli 2,5 miljoonaa traktoria valmistanut
Harkovan traktoritehdas
(toiminta hiipunut 2010-luvulla),
Maly?evin tehdas
, jossa on valmistettu esimerkiksi vetureita ja panssarivaunuja,
Harkovan lentokonetehdas
ja Turboatomin turbiinitehdas, jossa valmistetaan ydinvoimaloiden osia.
[5]
Raskaan koneteollisuuden lisaksi Harkovassa on myos elektroniikka-, laake-, muovi-, kemikaali- ja kosmetiikkateollisuutta seka rakennus-, painoala- ja elintarviketeollisuutta.
[5]
Kaupunki on Ita-Ukrainan liikenteellisia keskuksia. Junayhteydet
Harkovan rautatieasemalta
Kiovaan
ja muualle Ukrainaan, lantiseen Eurooppaan ja
Venajalle
ovat hyvat.
[2]
Kaupungin kautta kulkee Kiovasta
Venajan
Rostovin alueen
rajalle jatkuva valtatie M03 (osa
eurooppatieta
E40
). Pohjoisesta Venajan rajalta saapuu puolestaan valtatie
M18
ja tama
eurooppatie
E105
jatkaa etelaan
Dnepropetrovskin
kautta
Krimin niemimaan
Sevastopoliin
valtatiena M18. Kaupunkia ja Harkovan aluetta palvelee myos kansainvalinen
Harkovan lentoasema
.
[31]
Harkovan metroverkon
pituus on 35 kilometria ja siina on 28 asemaa. Kaupungin sisaista liikennetta valittavat myos
raitiovaunut
.
[5]
- ↑
a
b
c
Marija Timoninoji & Olena Vy?nevska (editors):
T?yselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sit?nja 2022 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2022
(pdf)
(Ukrainan paikkakuntien viralliset vakilukuarviot 1.1.2022) 2022. Kiova: Der?avna slu?ba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua.
Arkistoitu
6.10.2022. Viitattu 26.5.2024.
(ukrainaksi)
,
(englanniksi)
- ↑
a
b
Atlas ?eleznyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva
. Venajan ja IVY-maiden rautatiekartasto. Omsk: FGUP "Omskaja kartografit?eskaja fabrika", 2010.
ISBN 978-5-95230323-3
.
(venajaksi)
- ↑
a
b
Kharkiv | Ukraine | Britannica
www.britannica.com
. Viitattu 24.2.2022.
(englanniksi)
- ↑
a
b
Harkov
(Slovar sovremennih geografit?eskih nazvanii 2006 ja muut teokset 2001, 2008)
Geografit?eskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio
. Viitattu 3.3.2014.
(venajaksi)
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
Kharkiv
www.encyclopediaofukraine.com
. Viitattu 24.2.2022.
(englanniksi)
- ↑
a
b
Otavan Suuri Ensyklopedia, Hakemisto-osa 1. Otava 1982, s. 8523
- ↑
Famine-Genocide of 1932?3
www.encyclopediaofukraine.com
. Viitattu 24.2.2022.
(englanniksi)
- ↑
Harkovan asukas Ylelle: Venaja ajatteli ottavansa Harkovan paivassa muttei ole onnistunut viikossakaan
Yle Uutiset
. 4.3.2022. Viitattu 17.3.2022.
- ↑
Venajan joukkojen hyokkays Harkovaan yltyy ? pommituksissa on kuollut kymmenia, tanaan tulivat laskuvarjojoukot
Yle Uutiset
. 2.3.2022. Viitattu 17.3.2022.
- ↑
Venajan hyokkays | Paikallisjohtaja: Harkova on taas taysin Ukrainan hallinnassa ? HS seurasi rajalla, kuinka raketinheittimet tulittivat kohti Ukrainaa
Helsingin Sanomat
. 26.2.2022. Viitattu 17.3.2022.
- ↑
Venaja on kiihdyttamassa sodan uuteen brutaaliin vaiheeseen
Suomenkuvalehti.fi
. 2.3.2022. Viitattu 17.3.2022.
- ↑
a
b
Zelensky visits Kharkiv printing house destroyed by Russians
24.5.2024. ukrinform.net.
(englanniksi)
- ↑
a
b
Riley Bailey, Christina Harward, Angelica Evans, Grace Mappes & Frederick W. Kagan:
Russian Offensive Campaign Assessment, May 25, 2024
25.5.2024. ISW, understandingwar.org.
(englanniksi)
- ↑
a
b
Death toll in Russian airstrike on hardware store in Kharkiv rises to 11
26.5.2024. ukrinform.net.
(englanniksi)
- ↑
Bodies of all 19 victims of Epicenter attack identified in Kharkiv - search operations completed
29.5.2024. ukrinform.net.
(englanniksi)
- ↑
Death toll from Russia’s strike on Kharkiv's Epicenter rises to 16
26.5.2024. ukrinform.net.
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
Glava 3. Ob?t?aja harakteristika dinamiki t?islennosti gorodskogo naselenija za 1811-1913 gg
(Osa 3. (Venajan keisarikunnan) Kaupunkivaeston dynamiikan yleisia piirteita vuosina 1811-1913) istmat.info.
Arkistoitu
24.4.2015. Viitattu 19.8.2014.
(venajaksi)
- ↑
Statistit?eskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii
(Tilastotaulukoita Venajan keisarikunnan kaupungeista (1840). Harkova loytyy julkaisun sivulta 33/41 otsikon Harkovskaja gubernija yhteydesta)
dlib.rsl.ru
. 1840. Pietari. Viitattu 7.4.2014.
(venajaksi)
- ↑
Pervaja Vseob?t?aja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Harkovskaja gubernija
(Venajan keisarikunnan vaestonlaskenta 1897. Harkovan kuvernementti) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.4.2014.
(venajaksi)
- ↑
[istmat.info/files/uploads/17630/sssr_ad-ter_delenie_1931_ussr.pdf Administativno-territorialnoje delenije Sojuza SSR - rajony i goroda SSSR. (na 1 janvarja 1931 goda). Administativnoje delenije, territorija i nanselenije Sojuza SSR: II Ukrainskaja SSR] (T?entralnyi ispolnitelnyi komitet sojuza SSR. Vserossijski t?entralnyi ispolnitelnyi komitet, Ukrainan SNT:ta koskevat sivut 192?217 (pdf)) 1931. Moskova: pdf-kopio netissa:
http://istmat.info/node/17630
. Viitattu 7.4.2014.
(venajaksi)
- ↑
Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR)
(Koko Neuvostoliiton kattava vaestonlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venaja) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.4.2014.
(venajaksi)
- ↑
Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR)
(Koko Neuvostoliiton kattava vaestonlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venaja) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.4.2014.
(venajaksi)
- ↑
Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR)
(Koko Neuvostoliiton kattava vaestonlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venaja) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 12.5.2013.
(venajaksi)
- ↑
Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi
(Koko Neuvostoliiton kattava vaestonlaskenta 1989) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.4.2014.
(venajaksi)
- ↑
About number and composition population of Kharkiv region by data All-Ukrainian census of the population 2001
(Vaestonlaskennan 2001 aineiston mukainen kaupunkien vakiluku Harkovan alueella (pyoristetty)) State Statistics Committee of Ukraine, 2001.ukrcensus.gov.ua. Viitattu 7.4.2014.
(englanniksi)
- ↑
T?yselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sit?nja 2013 roku
(pdf)
(Der?avna slu?ba statystyky, Ukrajiny Ukrainan paikkakuntien viralliset vakilukuarviot 1.1.2013) 2013. Kiova: Der?avna slu?ba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua.
Arkistoitu
12.10.2013. Viitattu 3.3.2014.
(ukrainaksi)
- ↑
Kharkiv
(Albertan ja Toronton yliopistojen Ukraina-tutkimuksen Ukraina-tietosanakirjan artikkeli)
Internet Encyclopedia of Ukraine, IEU
. Artikkelia paivitetty 2006. Canadian Institute of Ukrainian Studies (CIUS, University of Alberta/University of Toronto), encyclopediaofukraine.com. Viitattu 17.7.2023.
(englanniksi)
- ↑
Райони м?ста
city.kharkov.ua
.
Arkistoitu
13.9.2009. Viitattu 17.7.2023.
(ukrainaksi)
- ↑
У Харков? перейменували Московський район ? три вулиц?
ukrinform.ua
. 11.5.2022. Viitattu 17.7.2023.
(ukrainaksi)
- ↑
Ranking web of universities - Ukraine
webometrics.info, viitattu 2.6.2014
(englanniksi)
- ↑
Je. L. Makarevit? (toim.):
Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova
1:500 000. Minsk, Valko-Venaja: Izdatelstvo Jansejan, 2005.
(venajaksi)
|
---|
| | | 1
Sijaitsee seka Euroopassa etta Aasiassa
|
|