Harald Godwininpoika

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Harald Godwininpoika
Englannin kuningas
Valtakausi 6. tammikuuta ? 14. elokuuta 1066
Kruunajaiset 6. tammikuuta 1066
Edeltaja Edvard Tunnustaja
Seuraaja Edgar Atheling
Syntynyt n. 1022
Wessex , Englanti
Kuollut 14. lokakuuta 1066
Sussex , Englanti
Puoliso Edith Joutsenkaula
Aldith
Lapset Godwin
Edmund
Magnus
Gunhild
Gytha
Harold
Ulf
Suku Godwin
Isa Godwin
Aiti Gytha Thorkelsdottir

Harald Godwininpoika (tai Harald II , engl. Harold Godwinson , noin 1022 ? 14. lokakuuta 1066 ) oli viimeinen kruunattu anglosaksinen Englannin kuningas . Harald hallitsi 6. tammikuuta ? 14. lokakuuta 1066, jolloin han sai surmansa Hastingsin taistelussa [1] .

Lapsuus ja nuoruus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Haraldin isa oli Godwin , vaikutusvaltainen Wessexin jaarli. [1] Godwin itse oli mahdollisesti Sussexin thegnin Wulfnoth Cildin poika ja vanhan Wessex-suvun sivuhaaraa.

Godwinin vaimo oli Gytha Torkkelintytar (Gytha Thorkelsdottir), jonka veli Ulf oli Tanskan kuninkaan Knuut Suuren lanko. Pariskunnalla oli useita lapsia, joista merkittavimmat olivat pojat Svein Godwininpoika , Harald ja Tostig Godwininpoika seka tytar Edith . Edith avioitui kuningas Edvard Tunnustajan kanssa [1] .

Edithin naidessa kuninkaan seurauksena oli, etta Haraldista tuli East Anglian jaarli vuonna 1045. Harald seurasi isaansa maanpakoon vuonna 1051, mutta auttoi hanta palaamaan seuraavana vuonna Englantiin . Kun Godwin kuoli vuonna 1053, Harald seurasi hanta Wessexin jaarlina. Tama teki hanesta maan toiseksi vaikutusvaltaisimman henkilon kuninkaan jalkeen.

Vaikutusvaltaisena aatelisena [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 1058 Haraldista tuli myos Herefordin jaarli ja han alkoi yha enemman keskittya isansa lailla vastustamaan kasvavaa normannivaikutusta Englannissa. Normannivaikutteet juontuivat istuvasta kuninkaasta Edvard Tunnustajasta, joka oli elanyt yli neljanneksen elamastaan maanpaossa Normandiassa .

Harald kasvatti mainettaan johtaessaan useita taisteluita Gwyneddin hallitsijaa Gruffydd ap Llywelynia vastaan vuosina 1062?1063. Tama oli valloittanut koko Walesin . Tapahtumat paattyivat Gruffyddin tappioon ja kuolemaan omien joukkojen kasissa vuonna 1063.

Vuonna 1064 Harald haaksirikkoutui Ponthieussa ja kohtasi Normandian herttuan Vilhelmin. Vilhelm piti itseaan lapsettoman Edvard Tunnustajan mahdollisena seuraajana, ja han sai Haraldin vannomaan valan, jolla han tulisi kannattamaan Vilhelmia tulevaksi Englannin kuninkaaksi.

Vuonna 1065 Harald kannatti Northumbrian kapinallisia, jotka nousivat hanen veljeaan Tostigia vastaan taman perusteettoman verotuksen vuoksi. Harald korvasi Tostigin Morcarilla Northumbrian jaarlina. Tama vahvisti Haraldin asemaa mahdollisena Edvardin jatkajana, mutta jakoi hanen oman perheensa Tostigin liittoutuessa norjalaisen Harald Ankaran kanssa. Tostig karkotettiin Englannista, mutta han vannoi kostavansa veljelleen [1] .

Avioliitot ja lapset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Harald oli naimisissa noin kaksikymmenta vuotta tanskalaisen Edith Joutsenkaulan (Ealdgyth Swan-neck) kanssa ja he saivat ainakin kuusi lasta. Papisto piti Edithia Haraldin rakastajattarena eika aviopuolisona ja heidan lapsiaan ei pidetty laillisina perillisina. Lapsien joukossa oli Gytha, josta tuli myohemmin Venajan ruhtinaan Vladimir Monomahin vaimo. Taman anglosaksis-venalaisen liiton kautta Harald on sukua myohemmille Englannin kuninkaille.

Tammikuun 1066 aikoihin Harald meni naimisiin Mercian jaarlin Ælfgarin tyttaren Aldithin (tai Aldgythin) kanssa. Tama oli Gruffydd ap Llywelynin leski. Aldithilla ja Haraldilla oli kaksi poikaa ? mahdollisesti kaksoset ? nimeltaan Harold ja Ulf. He syntyivat arviolta marraskuussa 1066. He sailyivat hengissa aikuisikaan asti ja luultavasti asuivat maanpaossa. Aviopuolisonsa kuoleman jalkeen Aldithin sanotaan hakeneen turvapaikkaa veljiensa Edvinin (Mercian jaarli) ja Morcarin luota, jotka molemmat tekivat rauhan Vilhelm Valloittajan kanssa. He nousivat myohemmin vastarintaan ja menettivat asemansa ja maansa. Aldith on saattanut lahtea ulkomaille.

Harald kuninkaana [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Edvard Tunnustajan kuoltua tammikuun alussa 1066 Harald vaitti, etta Edvard oli luvannut hanelle kruunun kuolinvuoteellaan. Harald oli tuolloin maan vaikutusvaltaisin mies [1] . Witenagemot hyvaksyi hanet seuraavaksi kuninkaaksi [1] . Witenagemontin paatos oli odotettu [1] . Seuraavana paivana suoritettiin ensimmaiset Westminster Abbeyssa pidetyt kruunajaiset. Ne pidettiin heti Edvardin hautajaisten jalkeen [1] .

Haraldin hallitsema maa oli kuitenkin vallattu, ja valloittajina olivat Harald Ankara ja Vilhelm Valloittaja. Vilhelm vaitti seka Edvardin [1] (luultavasti vuonna 1052) etta Haraldin [1] (Normandiassa 1064 tai 1065) luvanneen hanelle Englannin kruunun. Harald tarjosi veljelleen Tostigille kolmannesta kuningaskunnasta ja Tostig kysyi, mita tama olisi valmis antamaan Norjan kuninkaalle. Henry Huntingdonilaisen mukaan Harald vastasi tahan: "kuusi jalkaa maata tai sen verran enemman kuin han tarvitsee, silla han on pidempi kuin useimmat miehet".

Vilhelm kokosi kesalla 1066 Normandiaan maihinnousuarmeijan, suurimman sitten roomalaisten paivien. Harald Godwininpoika tiesi kuitenkin odottaa hyokkaysta. Elokuun puolivalissa kaksi valtavaa armeijaa seisoi Englannin kanaalin vastakkaisilla rannoilla odottaen. Wilhelm laivoineen odotti etelatuulta, jota ei kuulunut. Puolestaan Harald odotti Wilhelmia, joka ei tullut. Viikkojen odottelun jalkeen Haraldin joukot alkoivat kayda levottomaksi ja kuninkaan oli vapautettava osa nostovaesta. [1]

20. syyskuuta 1066 Tostig ja Harald Ankara loivat Mercian jaarlin Edvinin ja Northumbrian jaarlin Morcarin Fulfordin taistelussa lahella Yorkia . Harald Godwininpojan armeija puolestaan loi Tostigin ja Harald Ankaran joukot perusteellisesti viisi paivaa myohemmin Stamford Bridgen taistelussa . Tata pidetaan usein viikinkiajan paattymisena Englannissa [2] . Tostig ja Harald Ankara saivat surmansa [2] .

Harald pakotti nyt armeijansa marssimaan 240 mailia eli 386 kilometria ja kohtaamaan Vilhelmin, joka nousi maihin noin 7 000 miehen voimin Sussexissa 28. syyskuuta. Harald asetti armeijansa asemiin lahelle Hastingsia. Haraldin ja Vilhelmin armeijat kohtasivat Hastingsin taistelussa, joka kaytiin lahella nykyista Battlen kaupunkia 14. lokakuuta. [3] Kiivaassa taistelussa surmansa saivat Harald seka taman kaksi veljea Gyrth ja Leofwine . Ei tiedeta varmasti, miten Harald kuoli, mutta legendan mukaan han sai surmansa silmaan ammutusta nuolesta. Bayeux'n seinavaatteessa taman kohtalon kokenut uhri on nimeton. Haraldin puolisoa Edith Joutsenkaulaa pyydettiin tunnistamaan taman ruumis. Vaikka eraan normannilahteen mukaan Haraldin ruumis haudattiin rannikolla olevaan luolaan, luultavimmin hanet haudattiin Waltham Holy Crossin kirkkoon Essexissa. On myos esitetty hanen ruumiinsa olevan Boshamissa olevassa kirkossa. lahde?

Haraldin jalkeen witenagemot ehti julistaa Edgar Athelingin kuninkaaksi, mutta tata ei koskaan kruunattu.

Legenda ja perinto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Haraldin tytar meni naimisiin Kiovan rusien hallitsijan Vladimir Monomahin kanssa ja ortodoksikirkko onkin tunnustanut Haraldin marttyyriksi, jonka muistopaiva on 14. lokakuuta. Haraldin ymparille muodostui palvonta-sankarikultti ja 1100-luvulle tultaessa oli syntynyt legenda, jonka mukaan Harald selvisi taistelusta hengissa viettaen kaksi vuotta Wichesterissa parannellen haavojaan. Sitten han matkusti Saksaan, jossa han vietti vuosia pyhiinvaeltajana. Vanhana miehena han palasi Englantiin ja asui erakkona luolassa lahella Doveria. Kuolinvuoteellaan han tunnusti olevansa Harold Godwininpoika. Keskiajalla legendasta syntyi useita eri versioita, mutta niille on hyvin vahan historiallisia todisteita. Vastaavanlaisia legendoja on eri aikoina syntynyt myos muista hallitsijoista, esimerkiksi Venajan Aleksanteri I:sta . lahde?

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Edeltaja:
Edvard Tunnustaja 		Englannin kuningas
1066 		Seuraaja:
Edgar Atheling
Kansainvaliset
Kansalliset
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Harald_Godwininpoika&oldid=22001661 ”