Graffiti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kasittelee graffitia nykytaiteessa. Muista merkityksista, katso tasmennyssivu .
Graffitissa on yleensa tyyliteltyja kirjaimia, koristekuvioita ja kirkkaita vareja. Berliinilainen graffiti.

Graffiti on seinaan tehty teksti tai kuva . [1] Nykyaikainen graffiti on nuorisokulttuuriin liittyva taideliike , jonka erityisena aiheena on kaupunkien rakennusten ja rakennelmien pintaan tehty nimikirjoitus . [2] Nykymuodossaan graffiti syntyi 1970-luvun alussa New Yorkissa . Eurooppaan se levisi 1980-luvulla . Graffitit tehdaan yleensa tussilla tai spraymaalilla . Graffiti voi olla suurikokoinen varikas maalaus tai mihin tahansa julkiseen pintaan tehty pieni yksivarinen nimikirjoitus nimimerkin muodossa. Usein graffiti tehdaan ilman lupaa, mutta joissakin kaupungeissa on myos laillisia graffitin maalauspaikkoja.

Asenteet graffiteja kohtaan vaihtelevat: Jotkut kannattavat nollatoleranssia , toisten mielesta graffitit ovat osa kaupunkikulttuuria. Graffitien tekeminen ilman lupaa on laitonta useimmissa maissa, myos Suomessa. Suomen rikoslain mukaan luvaton graffitien tekeminen on rangaistavaa vahingontekona . Luvatonta graffitia on arvosteltu itsekeskeisesta ympariston kuvallisesta ja aineellisesta pilaamisesta. Graffitimaalaus on aiheuttanut paljon VOC-paastoja ja se saastuttaa ymparistoa mikromuovilla . Graffitien poistaminen maksaa vuosittain useita miljardeja.

Sana graffiti on johdos italian verbista graffiare ’raaputtaa’, joka edelleen on laina kreikan verbista γραφειν ( graphein ) ’kirjoittaa’.

Graffiti alakulttuurina [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Graffitintekijat muodostavat oman alakulttuurinsa , joka muodostaa tukea antavan joskin kilpailullisen sosiaalisen verkoston. Graffitintekijoiden tavoitteena on tyylillinen ja muodollinen innovointi, aakkosten perinteisten muotojen muuttaminen. Graffitintekijat suuntaavat teoksensa lahinna toisilleen ja kayvat nain vuoropuhelua keskenaan. Nimimerkin kirjoittaminen kaupungin seiniin antaa tekijalleen samanaikaisesti tunnettuutta ja arvostusta mutta myos anonymiteettia. [3]

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ihmiset ovat kirjoittaneet ja maalanneet kallioihin ja seiniin koko ihmiskunnan historian ajan. Entisaikojen seinamaalauksilla oli usein maaginen tai uskonnollinen merkitys. [4]

Nykymuotoinen graffititaide syntyi 1960-luvun puolivalissa Philadelphiassa . Kaupungin alakulttuureissa syntyi kisailua siita, kuka saisi kirjoitettua nimensa tussilla mahdollisimman moneen paikkaan. Tunnetuimmat nimikirjoitustensa eli tagien kirjoittajia Philadelphiassa tuolloin olivat nimimerkit Cornbread ja Cool Earl. [5]

Liike levisi nopeasti New Yorkiin , missa tageja alkoi pian nakya joka puolella. Tunnetuimpia tagien kirjoittajia kaupungissa 1970-luvun alussa oli Manhattanin Washington Heightsilla asunut TAKI 183 . ’Taki’ oli hanen lempinimensa ja ’183'’ hanen kotikatunsa numero. Taki 183 oli ensimmainen, joka kirjoitti taginsa metroon ja sai sen siten nakyviin alakulttuurin ulkopuolella. Han myos loi kirjoituksillaan tagityylin. [5]

Kun New Yorkin tagit olivat levinneet seinista metroon, alkoi kaupunginosien valinen kilpailu siita, kuka kirjoitti eniten tagejaan juniin. Ensin tageista tayttyivat junat ja metroasemat, ja niiden jalkeen myos vaunuvarikot ja ratapihat, joissa metrojunia sailytettiin. Junia oli helpointa ”tagata” juuri vaunuvarikoilla lyhyessa ajassa ja ilman kiinnijaamisen riskia. [6]

Graffitit loysivat paikkansa 1970-luvun alun New Yorkissa metrojunien kyljissa, silla niissa maalaukset saivat hyvin nakyvyytta. Kuvassa newyorkilainen metrojuna kevaalla 1973.

Kun tussikirjoittajien maara kasvoi 1970-luvun alkupuolella, pelkka tikkukirjaiminen nimi kehittyi kalligrafisemmiksi muodoiksi. Tussin rinnalla alettiin kayttaa spraypurkkeja , ja junien kyljissa alettiin nahda suuria variteoksia. Ensimmaisena tallaisen teoksen tekijana pidetaan nimimerkkia Friendly Freddie. Graffitien tekijat, ”wraitterit”, kehittivat omat tyylinsa erottuakseen muiden nimien joukosta, ja nain tageista tuli yksilollisempia ja ainutlaatuisempia. [7] Wraitterit alkoivat lisailla tageihinsa koristekuvioita ja symboleja, joilla saattoi joskus olla merkityksia. Nuolia maalattiin esittamaan liiketta ja alleviivausta esittamaan tarkeytta. Myos kysymysmerkit ja huutomerkit tulivat oleellisiksi elementeiksi. [8]

Graffitit ja tagit muuttuivat edelleen suuremmiksi ja nayttavammiksi, kun Super Kool 223 keksi tavan saada spraymaalipurkista leveampaa maalijalkea. [7] Super Kool 223 maalasi ensimmaisena niin sanotun ’piissin’ (englannin kielen sanasta masterpiece , ’mestariteos’). Piissit ovat suurempia, luovempia ja monimutkaisempia teoksia kuin tagit. [8] Kirjaimet saivat paksuutta ja aariviivoja, ja kirjainten sisapuolia alettiin koristella erilaisilla muotoiluilla. Nimimerkkien Tp Cat ja Phase 2 kehittamat kirjaintyylit ovat toimineet monen uudemman tyylin perustana. Nimimerkkien AJ 161 ja Silver Tips toiden maisemat, kuvat ja piirretyt hahmot loivat perustan koko junan kattaville maalauksille, muraaleille . [7]

Graffitit olivat New Yorkissa huipussaan vuosina 1975?1977, jolloin suuret ja varikkaat maalaukset tayttivat metrojunanvaunujen kyljet. Koyhtyneella kaupungilla ei viela tuolloin ollut rahaa maalausten tehokkaaseen puhdistamiseen tai estamiseen. Vuoden 1977 jalkeen New Yorkin viranomaiset ryhtyivat taistelemaan tehokkaasti graffiteja vastaan. 1980-luvun alkupuolella suositut maalauspaikat oli jo aidattu, rangaistuksia maalauksista kovennettu ja spraymaalien myynti alaikaisille kielletty. Tama vahensi wraittereiden maaraa selvasti. Samalla graffitista alettiin julkaista elokuvia, dokumentteja, kirjoja ja lehtia. [9]

Graffiti levisi Yhdysvalloista muualle maailmaan 1980-luvulla hip hop -alakulttuurin myota, kun New Yorkin katukulttuuria alkoi nakya musiikkivideoilla ja elokuvissa. Aluksi eurooppalaiset tekijat kopioivat amerikkalaisia tyyleja, sitten he alkoivat kehittamaan niita eteenpain. Siina kun Amerikassa graffiteja tehtiin juniin, eurooppalaiset tekivat graffitejaan seiniin. Eurooppalaisia tekijoita kavi Amerikassa maalaamassa ja amerikkalaisia Euroopassa. [10] Myos Suomeen graffitit rantautuivat 1980-luvun alussa. [9]

Los Angelesin kaupungin tyontekija maalaamassa graffitia piiloon.

Vuonna 1989 New Yorkin julkisen liikenteen viranomainen MTA julisti voittaneensa graffitit. Laiton maalaaminen oli siirtynyt metrovaunuista talojen, siltojen ja melumuurien seiniin. Graffiteja tehtiin nyt myos esikaupunkialueille, ja tekemisessa olivat mukana kaikkien etnisten ryhmien nuoret. Graffitiongelman jatkuessa viranomaiset kovensivat otteitaan entisestaan. Yhdysvaltain osavaltioihin perustettiin puhelinkuumalinjoja ja rangaistuksia kovennettiin. Chicagossa spraymaalit laitettiin kokonaan myyntikieltoon. Kaikkialla graffitit pyrittiin poistamaan heti kun sellaisia havaittiin. Samalla graffitintekijat kehittivat uudenlaisia menetelmia, joiden ansiosta graffiteja oli aiempaa vaikeampi poistaa. Viranomaiset eivat olekaan yrityksista huolimatta kyenneet saamaan graffiteja katoamaan seinista. [11]

Nimikirjoitukseen perustuneen graffitin rinnalle julkisena, lyhytaikaisena ja laittomana taidemuotona on 1980-luvun jalkeen noussut taidemuoto, jota on kutsuttu esimerkiksi jalkigraffitiksi (engl. post-graffiti ), uusgraffitiksi ( neo-graffiti ), kaupunkimaalaukseksi ( urban painting ) tai katutaiteeksi ( street art ). Se hyodyntaa graffitia monipuolisemmin erilaisia aiheita ja tekotapoja. Teokset keskittyvat esittaviin ihmishahmohin, abstrakteihin kuviin ja symboleihin, ja niissa on joskus poliittinen sanoma. Uuden katutaiteen tekijat ovat graffitien tekijoita keskimaarin vanhempia ja heissa on enemman naisia. Moni heista aloitti uransa graffitintekijoina mutta halusi sitten laajentaa ilmaisuaan, minka vuoksi suuntausta kutsutaan joskus jalkigraffitiksi. [12]

Tyyleja ja termeja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tagi on graffitimaalaajan allekirjoitusta ja kasialaa kuvaava tyyli ja graffitin vanhin muoto. Alkuvuosina tagit olivat yksinkertaisia tikkukirjaimisia nimia, mutta nykyisin tagit ovat tyylikkaampia ja kekseliaampia. [13] Tagissa on nelja peruselementtia: wraitterin nimimerkin kirjaimet, nuolet, koristekuviot ja symbolit. [14] Wraitteri kirjoittelee tagejaan mahdollisimman moneen paikkaan, tarkoituksenaan tehda itselleen nimea graffitipiireissa. Yhdella wraitterilla voi olla tyylillisista tai turvallisuuteen liittyvista syista useita erilaisia nimimerkkeja ja tageja. [15]

Throw-up on nopeasti maalattuja pulleita kirjaimia, joissa on aariviivat. Kirjaimet jaljittelevat usein pilven muotoja tai kuplia. [13]

Piissi (engl. piece , sanasta masterpiece , ’mestariteos’) on suurikokoinen, varikas, huoliteltu ja taidokas graffitimaalaus. Piisseissa on monia kirkkaita vareja ja luovasti muotoiltujen kirjainten lisaksi joskus myos esimerkiksi ihmishahmoja. Piissin tekeminen vaatii aikaa mutta tuo tekijalleen erityisen paljon arvostusta muilta wraittereilta. Tekija yleensa suunnittelee piissin ensin paperilla. Han voi pohjustaa seinan seinamaalilla, jotta spraymaali imeytyisi paremmin ja jotta piississa olisi yksivarinen tausta. [16]

Simple style viittaa perusmuotoiseen tyyliin, jota kaytetaan yleensa pitkien tekstin kirjoittamiseen. [13]

Blockbuster style tarkoittaa kehittyneempaa tyylia, jossa helposti luettevia kirjaimia on maalattu suorakulmion muotoiselle alueelle. Tyylia kaytetaan paljon kokonaisten junien maalaamisessa. [13]

Wildstyle on monimutkainen mutta yha luettavissa oleva tyyli. Kirjaimet voivat sekoittua toisiinsa eri tavoin. Tyylissa on paljon koristelukuvioita, vastapainoa ja nuolia. [13]

Semi wildstyle on nopea, dynaaminen ja luettava tyyli. [13]

Complex style -tyylissa kirjaimet ovat enaa hadin tuskin tulkittavissa kirjaimiksi, silla niissa on runsaasti koristekuvioita, nuolia, linkkeja, lasiefekteja ja sekoituksia. Muodoltaan kirjaimet voivat olla hyvin loyhasti muotoiltuja, tai ne voivat esittaa jotain. [13]

3D on Euroopassa kehitetty tyyli, jossa ei ole perinteisia aariviivoja ja jaot tasojen valissa on tehty varjoilla. [13]

Graffitien kirjaimissa toistuvia tehokeinoja ovat esimerkiksi paallekaisyys, venytykset, koristekuviot, yhdistavat viivat, paateviivat , irtileikatut palat, katkokohdat ja tietokonefonttiefektit. Kolmiulotteisissa kirjaimissa kaytetaan perspektiivia ja varjostuksia. [17] Kirkkaat ja kontrastiset varit ovat tarkea elementti, joka tuo graffitiin energiaa, toimintaa ja jannitysta. [18] Yleisia symboleja ovat esimerkiksi kruunut, nuolet, sydamet ja tahdet. Piissiin voi maalata taustakuvan, tai sen voi jattaa ilman taustaa. Graffitintekijat pyrkivat pitamaan piissin kirjaimet aina paaosassa. [19]

Graffitikulttuuriin kuuluvat myos sapluunat , stickerit ja kaakelit. Sapluunat eli stencilit ovat esimerkiksi pahvisia muotteja, jotka painetaan seinaa vasten ja joiden lapi kuva maalataan spraymaalilla. Stickerit ovat tarroja , joihin on kirjoitettu omia tageja tusseilla, tai jokin hahmo/iskulause. Kaakeleihin voi myos tehda kuvia tai piirroksia, jotka liimataan seinaan kiinni.

Laillinen graffiti [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tero Karvinen, Samuli Kivinummi, muita, Tulinen virta , 2011.

Bruggen kaupunki Belgiassa on luvallistanut graffitien toteuttamisen joillekin paikoille. Luvallisesta graffitista on tullut ulkotilataiteen laji, jonka tuloksia esitellaan myos verkkoymparistoissa.

Keskustelu tohrimisesta seka siita langetetut vahingonkorvaukset ja tuomiot ovat herattaneet kysymyksen ilmaisuvapaudesta seka siita, onko osa graffiteista katsottava ilkivallaksi kiinteistoja vastaan vai ilmaisuvapauden ilmentymaksi ja nuorisotaiteeksi . Joillain paikoilla on pyritty muodostamaan valittava nakokulma ja sallimaan graffiteja paikoille, jossa se ei heikenna maiseman laatua tai loukkaa kiinteistonomistajien oikeuksia. Joissakin paikoissa ? esimerkiksi alikulkutunneleiden betonisiin seiniin ? on saanut maalata graffiteja luvallisesti ja ohjatusti.

Graffititaiteella on nykyaan myos jonkin verran kaupallista kysyntaa. Salon seudun Kristillisdemokraatit tilasivat Teemu Kyynaraiselta (”Kynsa”) graffiti-tyyppiset vaalimainokset jokaiselle vuoden 2008 kunnallisvaalien ehdokkaalle. [20] Vuonna 2011 Tampereen sahkolaitos puolestaan tilasi Tero Karvisen johtamalta ryhmalta graffititaidetta Tammerkosken yli johtavan Frenckellin patosillan tyomaa-aitaan. Tuloksena oli kalevalahenkinen Tulinen virta -teos. [21]

Kritiikki [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Graffitintekija Marko Saarelainen on sanonut, etta graffiti on itsekeskeinen laji, joka perustuu oman nimen maalaamiseen yha uudestaan. Graffiti perustuu luvattomuuteen ja tekijat hankkivat maineensa luvattomilla teoksilla. [22] Maalaajaryhmien nimet kertovat graffitin asemasta alakulttuurina: esimerkiksi We Spray You Pay, The Law Breakers, Weed Smokers United. [23]

Elokuvaohjaaja David Lynch on sanonut, etta graffiti pilaa maailman. Taidekriitikko Jonathan Jones kommentoi The Guardian -lehdessa 2015, etta Lynch on oikeassa. Hanen mukaansa suurin osa graffitista on rumaa, typeraa ja uhkavaa. Samat tylsat ja teennaiset alakulttuurin tuotokset toistuvat paikasta toiseen. Graffiti on Jonesin mukaan aggressiivista ja ilmaisee ylenkatsetta yhteisoa, ystavallisyytta ja heikkoja kohtaan. [24]

Yhdysvaltalainen poliittinen kommentaattori Heather Mac Donald on sanonut, etta graffitien ylistajien tulisi kysya itseltaan, sallisivatko he omien kotiensa luvattoman tohrimisen. Rikkinaisten ikkunoiden teorian mukaan tohriminen altistaa ympariston myos muille rikoksille. Mac Donaldin mukaan tagit osoittavat, etta aluetta hallitsevat vandaalit. Jos tohriminen on sallittua, tilaa on muillekin rikoksille. [25]

Vuoden 2010 arvion mukaan graffitimaalaus tuottaa yksin Yhdysvalloissa arviolta 4862 tonnin VOC-paastot vuodessa. [26] Vuoden 2022 tutkimuksen mukaan graffitimaalit saastuttavat maaperaa tuottamalla siihen runsaasti mikromuovia . [27] Graffitien poistaminen maksaa vuosittain useita miljardeja. [26]

Kuvia graffiteista [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Graffititaiteilijoita [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Graffitikulttuuria kasittelevia elokuvia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Wild Style (1983)
  • Railrun (2005)
  • Bomb the System (2005)
  • Friendly Fire (2005)
  • Friendly Fire 2 (2006)
  • Steelsmash (2007)
  • Die Slow vol.1 (2007)
  • Die Slow vol.2 (2008)
  • Exit Through the Gift Shop (2010)
  • KCBR ? Live Life Like (2013)

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. graffiti. Kielitoimiston sanakirja . Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  2. Wacławek 2011, s. 12.
  3. Wacławek 2011, s. 13.
  4. Bogdanoff 2009, s. 13.
  5. a b Bogdanoff 2009, s. 14.
  6. Bogdanoff 2009, s. 16.
  7. a b c Bogdanoff 2009, s. 18?20.
  8. a b Martinez 2009, s. 8.
  9. a b Bogdanoff 2009, s. 21?25, 34.
  10. Martinez 2009, s. 9.
  11. Bogdanoff 2009, s. 25?27.
  12. Wacławek 2011, s. 28?32.
  13. a b c d e f g h Bogdanoff 2009, s. 50?51, 188?189.
  14. Martinez 2009, s. 19.
  15. Wacławek 2011, s. 14?16.
  16. Wacławek 2011, s. 18?19.
  17. Martinez 2009, s. 24?27.
  18. Martinez 2009, s. 28.
  19. Martinez 2009, s. 32?41.
  20. http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Salon+kristillisdemokraatit+mainostavat+graffiteilla/1135240419588 [ vanhentunut linkki ]
  21. http://www.palatsinraitinsilta.fi/tapahtumat/73 [ vanhentunut linkki ]
  22. a b Tamminen, Jari: Taiteen muukalaiset Voima . 7.12.2015. Viitattu 18.2.2024.
  23. ?Tietavainen, Antti: Graffiti kulkee kohti valtavirtaa Antroblogi . 5.6.2019. Viitattu 18.2.2024.
  24. Jones, Jonathan: Graffiti is ugly, stupid and threatening ? there’s more creativity in crochet The Guardian . 7.12.2015. Viitattu 18.2.2024. (englanniksi)
  25. Mac Donald, Heather: Graffiti Is Always Vandalism The New York Times . 7.12.2015. Viitattu 4.12.2014. (englanniksi)
  26. a b Leskys, Algirdas M.: Establishing Graffiti Emissions as a Nonpoint Source Sector (PDF) 2010. United States Environmental Protection Agency. Viitattu 18.2.2024. (englanniksi)
  27. New Study Links Graffiti to Soil Pollution 27.10.2022. Freie Universitat Berlin. Viitattu 18.2.2024. (englanniksi)
  28. http://www.acton1.com/about/ ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  29. Tamminen, Jari: Oy Graffiti Ab Voima . 27.3.2015.
  30. https://web.archive.org/web/20150728211258/https://www.londonstreetartdesign.co.uk/acton-hrc-graffiti-finland/

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Guerra, Nicola:  We want it all . Inside Art, 2020. Kirjan verkkoversio . (italiaksi)
  • Isomursu, Anne & Jaaskelainen, Tuomas: Helsinki graffiti (1998).
  • Jalava, Anna: Pro graffiti. Turkulaisten nuorten kasityksia nykygraffitien merkityksista . Kuvataidekasvatus, Lapin yliopisto, 2007.
  • Malinen, Piritta: Kannu vie ? kohti taidetta? Graffitikokemus seka graffitin ja kuvataideopetuksen vuorovaikutus . Acta Universitatis Lapponiensis 215. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus, 2011. ISBN 978-952-484-484-0 .
  • Saastamoinen, Ari: Raavitonta! Pompejilaisia graffiteja . Helsinki: Gaudeamus, 2020.
  • Syrjanen, Petri: Graffiti ei ole taidetta, se on rikos . Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto, 1999.
  • Tolonen, Jonna: Madridin katujen kasvot. Laiton graffiti osana Espanjan 15M-protesteja . Acta Universitatis Lapponiensis 329. Rovaniemi 2016. ISBN 978-952-93-7235-5 .

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Graffiti .