Hakusana ”GUI” ohjaa tanne. GUI on myos
Guinean
maatunnus urheilukilpailuissa.
Graafinen kayttoliittyma
(
engl.
graphical user interface
,
GUI
), tarkoittaa
tekstiin
,
kuviin
ja kayttoliittymaelementteihin perustuvaa tapaa kayttaa
tietokonetta
tai tietokoneohjattua laitetta.
Graafinen kayttoliittyma koostuu
kayttoliittymakomponenteista
(kuten
ikkunoista
,
valikoista
,
valintanapeista
,
valintaruuduista
ja
kuvakkeista
), joita kaytetaan nappaimiston lisaksi
osoitinlaitteella
(kuten
hiirella
,
kosketuslevylla
tai
trackballilla
). Komponentit saadaan useimmiten kayttoon
kayttoliittymakirjastosta
. Naita graafisen kayttoliittyman osia voidaan korostaa kayttamalla nimitysta
WIMP
, joka tarkoittaa ikkunoita, kuvakkeita, valikkoja ja osoitinlaitetta (lyhenne sanoista
Windows, Icons, Menus, Pointer
[1]
).
Kammentietokoneiden
ilmestyminen johti niin sanottuun
Post-WIMP
-kayttoliittymasuunnitteluun.
[2]
Kayttoliittymissa voidaan soveltaa
tyopoyta-metaforaa
tai
paperi-metaforaa
.
[3]
[4]
Nykyaikaisen tietokoneen kayttoliittyma koostuu yleensa
tyopoytaymparistosta
ja sen kautta kaytettavista graafisista
ohjelmista
.
Stanfordin tutkimusinstituutissa
toimineen
Douglas Engelbartin
essee
Augmenting Human Intellect
julkaistiin vuonna 1962.
[5]
Esseessa Engelbart antoi teoreettisena esimerkkina kayttokohteesta
arkkitehdin
rakennussuunnittelua
CAD
-ohjelmaa vastaavalla ohjelmalla.
[5]
[6]
Vuonna 1968 Engelbart esitteli
interaktiivista
graafista jarjestelmaa nimelta
oN-Line System
(NLS).
[5]
[7]
NLS pystyi nayttamaan
vektorigrafiikkaa
, tekstia ja videokuvaa.
[7]
[8]
Demossa esiteltiin useita konsepteja kuten
hyperlinkit
,
pikaviestintaa
ja
videoneuvottelua
.
[7]
[8]
Englebartin demon jalkeen
Xerox PARCin
tutkijat kehittivat
Xerox Alto
-
minitietokoneen
, jossa useita konsepteja kehitettiin edelleen.
[9]
Alan Kay
kehitti kayttoliittymamallin
Doing With Images makes Symbols
(
suom.
Tekeminen Kuvilla tuottaa Symboleja
), jossa "tekeminen" on hiiren kayttamista, "kuvat" ovat kuvakkeita (ikoneja)
tietokonenaytolla
ja "symbolit" olivat
Smalltalk
-kieli.
[10]
Useimmat yleiskayttoiset graafiset kayttoliittymat on johdettu tasta jarjestelmasta. Tasta syysta tata kayttoliittymatyyppia voidaan nimittaa englannin kielessa myos nimella
P
ARC
U
ser
I
nterface
(PUI).
lahde?
Muun muassa
Steve Jobs
vieraili
Xeroxin
tutkimuskeskuksessa ja naki Xerox Alton graafisen kayttoliittyman.
[11]
Apple Lisan
kehitys oli alkanut tekstipohjaisella kayttoliittymalla mutta suunnitelma muuttui vierailun jalkeen.
[11]
Vuonna 1979
SIGGRAPH
-tapahtumassa esiteltiin
PERQ
-tyoasema, jonka kehitykseen Xerox Alto vaikutti.
[12]
Xerox Alton tekniikkaa kaupallistettiin vuonna 1981 julkaistussa
Xerox Star
(Xerox 8010) -tietokoneessa.
[9]
Starin kayttoliittymaa kasitelleen artikkelin mukaan siina on kaikki toiminnot nakyvilla, joka helpottaa kuormaa ihmisen lyhytaikaiselle muistille toimimalla "visuaalisena valimuistina".
[13]
Kayttajan toimille on myos aina seurattava jokin palaute, vahintaan virheilmoitus: kayttajan mallille on haitallista kun jarjestelma ei tee mitaan vastineena kayttajan toimelle.
[13]
Xeroxin kayttoliittyma kaytti
bittikarttagrafiikkaa
ja kuvakkeita, joilla pystyi tekemaan toimintoja kuten tulostamaan siirtamalla dokumentin kuvakkeen tulostimen kuvakkeen paalle.
[13]
1980-luvun alussa tehokkaiden tyoasemien myota laitteiston hinta laski ja kasiteltavan informaation arvo ylitti laitteiston kustannukset, jonka johdosta aiemmat menetelmat tietojenkasittelyresurssien hallintaan eivat enaa olleet sopivia.
[14]
Stanfordin yliopistossa oli tutkimuskayttoon tarkoitettu V-kayttojarjestelma (V-System), jossa sovelluksia voitiin suorittaa
tietokoneverkon
valityksella.
[14]
Ensimmaisena laajemmin levinneena graafisena kayttojarjestelmana on pidetty
Apple Macintosh
-tietokoneiden kayttojarjestelmaa vuodelta 1984. Siita puuttuu kokonaan tekstipohjainen
komentoliittyma
ja tietokonetta on siis mahdollista kayttaa ainoastaan graafisen kayttoliittyman avulla, yleensa hiirella. Vuonna 1985 markkinoille tulleissa
Atari ST
:ssa ja
Amigassa
oli myos graafiset kayttoliittymat, mutta naissa tietokoneissa sai kaytettya tietokonetta myos komentoliittyman kautta.
Vuoden 1984 toukokuussa julkaistiin
MIT:n
ja
Digitalin
yhteistyon tuloksena
X Window System
.
[15]
Sita kaytti kuitenkin aluksi vain kourallinen yhtioita ja meni useampia vuosia, ennen kuin graafinen kayttojarjestelma yleistyi UNIXia kayttaneissa koneissa. X Window Systemin kanssa kilpaili muun muassa
Sun Microsystemsin
NeWS
(alkujaan nimella
SunDew
), joka perustui
PostScript
-kieleen.
[16]
[17]
[18]
X ja NeWS kayttivat verkkoprotokollaa sovellusten ja ikkunointijarjestelman valilla kun taas muut ratkaisut ovat kayttaneet joko suoria proseduurikutsuja ikkunointijarjestelmaan tai erikoistuneiden kayttojarjestelmatoimintojen kautta.
[19]
VisiCorp
julkaisi graafisen kayttoliittyman nimelta
VisiOn
vuonna 1983
IBM PC
:lle.
[20]
Tandy Computers
julkaisi
DeskMaten
vuonna 1984.
[20]
Vuonna 1985
Digital Research
julkaisi
GEM
-ikkunoinnin CP/M:lle ja Microsoft julkaisi
Windows 1.0
-kayttoliittyman MS-DOS:ille.
[20]
[21]
[22]
[23]
Microsoft oli lisensoinut Xeroxilta tekniikkaa Windowsiin.
[24]
Windowsin todellinen lapimurto tapahtui vasta 1990-luvun puolella 3.X -versioiden myota ja PC-tietokoneissa suosittiin pitkaan
MS-DOSia
tai muita tekstipohjaisia kayttojarjestelmia. Vuonna 1986 julkaistiin Berkeley Softworksin (myohemmin
GeoWorks
) toimesta
Commodore 64
:lle graafinen kayttoliittyma nimelta
GEOS
.
[20]
Kaytannossa 8-bittisia tietokoneita kuten Commodore 64:aa kaytettiin lahes aina tekstipohjaisin kayttoliittymin.
Graafisiin kayttoliittymiin tormasi 1980-luvulla todennakoisemmin kotimikroissa (Apple Macintosh, Amiga, Atari ST) kuin tyoelamassa.
IBM julkaisi vuonna 1987
Systems Application Architecture
-maarittelyn, joka kuvasi milta ohjelmistojen kayttoliittymien pitaisi nayttaa ja miten niiden pitaisi toimia. Tama vaikutti
OS/2
:n suunnitteluun, seka Microsoft Windowsiin, DOS:iin ja sovelluksiin.
[25]
[26]
1990-luvulla
NeXTin
Nextstep
-kayttojarjestelmassa oli
Display PostScriptiin
perustuva graafinen kayttoliittyma.
[27]
Vuonna 1990 Microsoft julkaisi Windowsin version 3.0, joka muodostui parissa vuodessa oletukseksi PC-koneisiin. Talloin tekstipohjainen MS-DOS -kayttojarjestelma oli yha tietokoneissa ja usein Windows piti kaynnistaa erikseen. MS-DOS -ohjelmat eivat yleensa toimineet Windows 3.X:ssa riittavan nopeasti. Windows 95:n (1995) myota MS-DOSista tuli pelkka Windowsin osa. IBM:n
OS/2
:n mukana oli
Presentation Manager
, mutta OS/2 ei levinnyt yhta yleisesti kuin Windows.
Kosketusnayttoon
perustuvissa
kammentietokoneissa
,
taulutietokoneissa
ja
alypuhelimissa
graafinen kayttoliittyma on ollut keskeinen lahestymistapa.
Kayttoliittymat ovat olleet useiden oikeuskiistojen aiheena, muun muassa 1980-luvulla:
- Apple haastoi Digital Researchin oikeuteen
[21]
- Apple haastoi Microsoftin oikeuteen
[24]
- Xerox haastoi Applen oikeuteen
[28]