Finavia Oyj
Tunnuslause	For Smooth Travelling
Yritysmuoto	julkinen osakeyhtio
Perustettu	1991 (Ilmailulaitos)
Toimitusjohtaja	Kimmo Maki [1]
Puheenjohtaja	Kati Levoranta
Kotipaikka	Vantaa , Suomi
Toiminta-alue	Suomi
Toimiala	ilmailu
Tuotteet	lentoasemapalvelut, lentoliikenteen palvelut
Liikevaihto	145,4 milj. € (2021) [2]
Liikevoitto	-130,7 milj. € (2021) [2]
Henkilosto	1 398 htv (2021) [2]
Omistaja	Suomen valtio 100 %
Kotisivu	finavia.fi
Infobox OK Virheellinen NIMI-arvo

Finavia Oyj on lentoasemayhtio, joka johtaa ja kehittaa koko Suomen kattavaa lentoasemaverkostoa . Siihen kuuluu Helsinki-Vantaan lentoaseman lisaksi 19 alueellista lentokenttaa. Finavian liikevaihto muodostuu lentoliikenteen tuotoista, kiinteistotuotoista ja pysakointituotoista.

Finavian paakonttori sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasemalla Vantaalla . Tammikuusta 2018 alkaen yhtion toimitusjohtajana on toiminut Kimmo Maki.

Vuonna 2022 Finavian lentoasemien kautta matkusti noin 15,4 miljoonaa matkustajaa. ^[3] Helsinki-Vantaan lentoasema on Pohjois-Euroopan keskeinen kaukoliikenteen lentoasema ja tarkea lentoliikenteen solmukohta Euroopan ja Aasian valilla. Vuonna 2022 Helsinki-Vantaalla oli yhteensa 12,9 miljoonaa matkustajaa, joista 87 prosenttia oli kansainvalisen liikenteen matkustajia ja 13 prosenttia kotimaan liikenteen matkustajia.

Finavian asiakkaita ovat lentoyhtiot, ja Finavia palvelee myos lentomatkustajia. Liiketoiminta-alueet ovat Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentoasemaverkosto ja tytaryhtio Airpro Oy. ^[4]

Finavian tuottamat keskeisimmat palvelut:

• Finavian vastuulla ovat muun muassa lentoasematerminaalien, kiitoteiden ja asematasopalveluiden kehittaminen ja yllapito seka lentoasemien asiakaskokemuksen kehittaminen.
• Airpro tuottaa muun muassa lentoliikenteen maapalveluita ja turvatarkastuspalveluita.

Finavia on Suomen valtion omistama julkinen osakeyhtio eli valtionyhtio. Sen omistajaohjauksesta vastaa Valtioneuvoston kanslia. ^[5]

Finavian hallitus: ^[6]

• Kati Levoranta, oikeustieteen kandidaatti, P2X Solutions. Hallituksen puheenjohtaja 18.3.2022 alkaen, jasen 29.3.2021 alkaen.
• Esko Pyykkonen, kauppatieteiden maisteri, valtioneuvoston kanslia, omistajaohjausosasto, neuvotteleva virkamies, Hallituksen jasen 19.3.2018 alkaen
• Kaisa Vuorio, diplomi-insinoori, Propdea Oy:n toimitusjohtaja. Hallituksen jasen 18.3.2022 alkaen
• Pekka Vahahyyppa, kauppatieteiden maisteri, Stockmann Oyj Abp:n, talousjohtaja. Hallituksen jasen 18.3.2022 alkaen.
• Mikko Tainio, KTM. Hallituksen jasen 21.3.2023 alkaen.
• Jouko Sarkkinen, Finavia Oyj, Hallituksen jasen (henkiloston edustaja) 21.3.2023 alkaen.

Finavian toimitusjohtajana on toiminut Kimmo Maki 1.1.2018 alkaen.

Paaartikkeli: Suomen lentoasemat ja -paikat

Finavian yllapitama ja kehittama lentoasemaverkosto kasittaa 20 lentoasemaa Suomessa: 15 siviililentoasemaa, nelja yhteistoimintalentoasemaa ja kaksi sotilaslentoasemaa. Siviililentoasemia ovat Helsinki-Vantaa, Oulu, Turku, Vaasa, Kittila, Joensuu, Ivalo, Kokkola-Pietarsaari, Kuusamo, Kajaani, Kemi-Tornio, Maarianhamina, Pori ja Savonlinna. Yhteistoimintalentoasemia, joissa on seka siviili- etta sotilasliikennetta ovat Jyvaskyla, Kuopio, Rovaniemi ja Tampere-Pirkkala. Paaosin sotilaslentoasemia ovat Halli ja Utti.

Enontekion lentoasema siirtyi Enontekion kunnalle heinakuussa 2021.

Lappeenrannan lentoasema siirtyi Saimaan lentoasemasaatiolle vuoden 2016 alussa.

Finavian 20 lentoaseman kautta lensi 15,4 miljoonaa matkustajaa vuonna 2022 (+187 % vuoteen 2021 verrattuna). Helsinki-Vantaalla oli yhteensa 12,9 miljoonaa matkustajaa, joista 87 prosenttia oli kansainvalisen liikenteen matkustajia ja 13 prosenttia kotimaan liikenteen matkustajia. Finavian verkostolentoasemien kautta lensi vuonna 2022 noin 2,5 miljoonaa matkustajaa.

Aiemmin Tie- ja vesirakennushallituksen alaisuudessa ollut Suomen ilmailuhallinto keskitettiin perustamalla lailla liikenneministerion alainen Ilmailuhallitus 1. maaliskuuta 1972 alkaen. Sen paajohtajina ehtivat toimia Kaarlo J. Temmes 1972?1983 ja Carl-Eric Calas 1983?1991 ^[7] . Virasto muutettiin Ilmailulaitos -nimiseksi (lyhenne ILL ^[8] ) valtion liikelaitokseksi vuoden 1991 alusta. Sen paajohtajana toimi Mikko Talvitie 1991?2005, ja 2005 alkaen Samuli Haapasalo . ^[9] Ilmailuhallitus sai ensimmaisen oman toimirakennuksen Helsinki-Vantaan lentoaseman alueelle 1977.

Vuoden 2005 loppuun saakka Ilmailulaitoksen yhteydessa toimi myos Lentoturvallisuushallinto Suomen kansallisena ilmailuviranomaisena. Viranomaistehtavissaan Lentoturvallisuushallinto teki paatokset itsenaisesti Ilmailulaitoksen liiketoiminnasta ja Ilmailulaitoksen johdosta riippumatta. Tasta huolimatta Ilmailulaitoksen kaksoisrooli yhtaalta ilmailualan liiketoimintaa harjoittavana laitoksena ja toisaalta ilmailualaa valvovana viranomaisena heratti ajoittain keskustelua. Ilmailulainsaadannon kokonaisuudistukseen liittyen vuoden 2006 alussa perustettiinkin uusi ilmailuviranomainen, Ilmailuhallinto , jolle ilmailun viranomaistehtavat siirrettiin. ^[10]

Vuoden 2009 loppuun asti Finavia toimi valtion liikelaitoksena nimella Ilmailulaitos Finavia (ruots. Luftfartsverket Finavia). Ilmailulaitos Finavia muutettiin kokonaan valtion omistamaksi osakeyhtioksi 1.1.2010 alkaen, ja yhtion nimeksi tuli Finavia Oyj. ^[11] Toimitusjohtajan toimi vuoteen 2012 asti Samuli Haapasalo, vuosina 2012-2017 Kari Savolainen ja vuodesta 2018 alkaen nykyinen Finavian toimitusjohtaja Kimmo Maki.

Maaliskuun 2017 loppuun saakka Finavia vastasi myos Suomen ilmatilan kayton hallinnasta seka lentoreitti- ja lennonvarmistuspalveluista Finavian lentoasemilla, mutta huhtikuun 2017 alussa nama tehtavat siirtyivat Air Navigation Services Finlandille . ^{[12] [13]}

Huhtikuussa 2020 lentomatkustamisessa nahtiin maailmanlaajuisesti ennennakematon pysahdys, kun koronavirusepidemia alkoi rajoittaa matkustamista. Suomen lentoliikenteesta iso osuus tulee kansainvalisesta liikenteesta, minka vuoksi matkustajamaara putosi merkittavasti. Suomessa taudin leviamisen ehkaisemiseksi toteutetut matkustusrajoitukset kaytannossa hiljensivat Finavian lentoasemat. Matkustajamaarat pysyivat matalina huhtikuusta 2020 alkaen ainakin vuoden 2021 kesaan asti. Lentoyhteyksien ja matkustajamaarien palautumisen uskotaan kestavan muutamia vuosia.

Finavia sai lokakuussa 2013 Suomen valtiolta 200 miljoonan euron paaomituksen, joka mahdollistaa laajan, noin miljardin euron, kehittamisohjelman kaynnistamisen Helsinki-Vantaalla. Investointien tavoitteena on varmistaa Helsinki-Vantaan vahva kilpailuasema Euroopan ja Aasian valisessa vaihtoliikenteessa. Kehittamisohjelma kaynnistyi tammikuussa 2014 ja ulottuu vuoteen 2023 asti. Kehitysohjelman ensimmainen merkittava etappi saavutettiin heinakuussa 2017, kun etelasiipi avattiin matkustajaliikenteen kayttoon. ^[14] Joulukuussa 2021 avattiin uuden terminaali 2:n paasisaankaynti, tulo- ja lahtoaulat ja liikennemuodot yhdistava matkakeskus. Lisaksi otettiin kayttoon uudet pysakointi- ja liikennejarjestelyt. Kehittamisohjelman tyollisyysvaikutus on arviolta 16 600 henkilotyovuotta.

Finavia toteutti vuosien 2018?2019 aikana mittavan 55 miljoonan euron kehitysohjelman Kittilan, Rovaniemen ja Ivalon lentoasemilla. Finavian suurinvestointi mahdollistaa Lapin matkailun kasvun ja edistaa Suomen saavutettavuutta ja kilpailukykya. Finavian tavoitteena on parantaa Lapin lentoasemien asiakaskokemusta, nostaa palvelutasoa ja kapasiteettia seka varmistaa turvallinen liikennointi lentojen ja matkustajamaarien kasvaessa.

Investointiohjelman myota Lapin lentoasemat pystyvat palvelemaan vuosittain kahta miljoonaa matkustajaa. ^[15]

Halpalentoyhtio Ryanair ilmoitti joulukuussa 2012 vahentavansa lentojaan Tampereelta. Yhtio lakkauttaa reitit Tampereelta Edinburghiin, Roomaan seka Trapaniin ja vahentaa vuoroja Bremenin ja Budapestin reiteilla. Syyksi Ryanair ilmoitti, etta Suomen valtio oli korottanut lentoliikenteen valvontamaksuja. Lakkautettujen reittien maara oli neljasosa yhtion kahdestatoista Suomen-reitista. Yhtion mukaan muutos ei johda henkilostovahennyksiin, vaan matkustamohenkilokunta siirretaan muille reiteille. Ryanair ilmoitti aiemmin syksylla lopettavansa Turun reittien liikennoinnin. Ryanair kertoi Turun ja Tampereen vahentamisen syyksi Finavian toimet ja palauttavansa liiketoiminnan ennalleen, kun Finavia poistaa liikenteen korotetut valvontamaksut Finnairin kilpailijoiden osalta. ^[16] Finavian mukaan valvontamaksun suuruus lentoa kohden oli noin 150 euroa ja etta suomalaismaksut olivat kansainvalisesti vertaillen kilpailukykyiset. Yhtio myos ilmoitti, etta Suomesta on hyvat lentoyhteydet Aasiaan ja Eurooppaan. ^[17]

Finavian toimitusjohtaja Samuli Haapasalo irtisanottiin elokuussa 2011. Yhtion valiaikaiseksi toimitusjohtajaksi nimettiin lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen. ^[18]

Finavian hallituksen puheenjohtaja Soili Suonojan mukaan toimitusjohtaja Samuli Haapasalo oli tehnyt hyvaa tyota. Ilta-Sanomien mukaan potkujen salattuna syyna oli se, etta liikenne- ja viestintaministerion neuvotteleva virkamies Mika Makila ei tullut toimeen Haapasalon kanssa ja Haapasalo pyrki sopimaan puolustusministerion maksut samoilla saannoilla kuin muiden. Helsingin Sanomat kummasteli ministerion toimintaa ja salailua, joka mahdollistaa piilotetut vaikutussuhteet ja tavoitteet. ^[19] Mika Makila kiisti nama vaitteet. Hanen mukaansa Haapasalon irtisanominen oli taysin Finavian hallituksen ratkaisu. ^[20]

Talouselama-lehden entinen paatoimittaja Pertti Monto kirjoitti, etta Finavia pitaisi siirtaa pikaisesti liikenneministeriosta omistajaohjausyksikkoon, koska nykyisellaan valtio rikkoo raikeasti omaa ohjeistustaan omistajaohjauksesta, vaikka ohjeistus on yksiselitteisesti OECD:n suositteleman hyvan hallintotavan takana. Monton mukaan liikenneministeri Merja Kyllonen (vas) oli puuttunut Finavian johtamiseen, vaikkakin kansliapaallikko Harri Pursiainen ja neuvotteleva virkamies Mika Makila kiistivat sen. Hyvan hallintotavan mukaan heidan tuli pysya erossa asioista, jotka ovat toimitusjohtajan tai hallituksen vastuulla. Finavia oli muun muassa subventoinut puolustusvoimien toimintaa, vaikka puolustusmenot tulisi varata avoimesti budjettivaroista. ^[21]

Auto, tekniikka ja kuljetus -lehtikin arvosteli liikenneministerion toimintaa ja osaamista jatkoi, etta kun liikenneministerion keskusvirastot osoittivat mielipiteensa ministeriosta, kansliapaallikko Harri Pursiainen pyrki ostamaan alaistensa kunnioituksen kirjaamalla keskusvirastojen tyosopimuksiin palkanlisan "kunnioittavasta suhtautumisesta" ministerioon ja suuremman palkanlisan " erityisen kunnioittavasti suhtautumisesta ". ^[22]

Valtiontalouden tarkastusvirasto teki vuonna 2013 Finaviassa tuloksellisuustarkastuksen, joka koski yhtion vuosina 2009?2011 tekemia johdannaissopimuksia . ^[23] Viraston mukaan yhtiossa ilmeni puutteita rahoitukseen liittyvassa riskienhallinnassa, raportoinnissa ja seurannassa. ^[24] Finavian hallituksen todettiin kuitenkin korjanneen riskienhallintaa. ^[24] Johdannaisista kertyi vuonna 2013 noin 9 miljoonan euron arvostustappio. ^[24] Kun johdannaissopimuksien tekeminen alkoi vuonna 2009, Finavia oli viela valtion liikelaitos. ^[11]

Tappioihin johtaneita johdannaissopimuksia tehtiin vuosina 2009?2011. ^[25] Kun sijoitusten tekeminen alkoi, Finavian hallituksen puheenjohtajana oli Jussi Jarventaus . ^[25] Vuoden 2010 alusta 28. kesakuuta 2011 asti hallituksen puheenjohtajana oli Seppo Paatelainen ja hanen jalkeensa 29. kesakuuta 2011 alkaen Soili Suonoja , joka oli ollut aikaisemmin hallituksen jasenena. ^[25] Muut hallituksen jasenet olivat Rita Linna, Erja Takala, Pirkko Juntti, Pauli Manninen, Antti Vehvilainen ja Harri Pynna. ^[25] Yhtion toimitusjohtaja oli Samuli Haapasalo 2011 elokuuhun saakka ja liikenneministerina oli Anu Vehvilainen . ^[25]

Finavian hallituksen puheenjohtaja Riitta Tiuraniemi erosi tehtavastaan 4. joulukuuta 2015 protestina sille, etta hallituksen syyskuussa 2015 tekemaa paatosta nostaa vahingonkorvauskanne yhtion aikaisempaa hallitusta ja johtoa vastaan ei voitu toteuttaa. ^[26] Liikenne- ja viestintaministerio edellytti ministerion kannan muodostamista asiassa ja Tiuraniemen mukaan ministerion kantaa ei saatu aikaiseksi ajoissa, koska kanneoikeus vanheni ensimmaisen vuoden johdannaissopimuksista vuoden 2015 lopussa. ^[26] Hanen eroonsa vaikutti myos se, etta hallitus paatti lopettaa oikeustoimet Finavian entista tilintarkastustoimistoa Deloitte & Touchea vastaan ^{lahde tarkemmin?} . ^[26] Oikeustoimet olivat alkaneet kesalla 2015 ja loppuivat yhtion ja tilintarkastustoimiston valiseen sopimukseen joulukuun 2015 alussa. ^[26] Tiuraniemen mukaan sopimusta ei olisi tullut tehda yhtiolle epaedullisen lopputuloksen takia. ^[26] Hanen mukaansa ministeri Berner oli puuttunut hallitustyoskentelyyn sopimattomalla tavalla. ^[26] Hallituksen jasen Pirkko Salminen erosi 16. joulukuuta 2015, Tiuraniemen tavoin han oli ollut erimielinen hallituksen enemmiston kanssa entisen hallituksen vastuukysymyksista paatettaessa. ^[27] Harkinta siita, nostaako Finavia kanteen entista hallitusta vastaan vai ei koski vuosina 2010?2011 tehtyja sopimuksia, vuoden 2009 sopimusten osalta kanneoikeutta ei enaa ollut. ^[25]

Yhtion hallitus paatti 18. joulukuuta 2015, etta se ei nosta kannetta yhtion entista hallitusta eika johtoa vastaan johdannaistappioiden takia. ^[28] Hallitus paatti kuitenkin pyytaa Finanssivalvontaa tutkimaan, ovatko yhtiolle aikanaan johdannaissopimuksia myyneet pankit toimineet asiallisesti. ^[29] Pankit eivat ole suostuneet tappiollisiksi osoittautuneiden sopimusten purkuun. ^[29]

Joulukuussa 2015 tarkastusvirasto paatti tehda laillisuustarkastuksen koskien Finavian nykyhallituksen ja liikenne- ja viestintaministerion toimintaa. ^[30] Virasto haluaa selvittaa, onko vuosina 2009?2011 toteutettujen johdannaiskauppojen selvittelyissa toimittu valtion eli veronmaksajien kokonaisedun mukaisesti. ^[30] Tarkastuspaatosta edelsi Finavian hallituksen puheenjohtajan Riitta Tiuraniemen ja jasenen Pirkko Salmisen ero yhtion hallituksesta joulukuussa 2015. ^[30] Johdannaissopimusten tappioksi kertyi kaikkiaan 34,3 miljoonaa euroa. ^[31]

• Finavia
• Laki Ilmailulaitoksesta 29.12.2005/1245
• Eurocontrol (englanniksi)
• Liikenne- ja viestintaministerion verkkopalvelu

n k m Suomen valtio-omisteiset yhtiot Erityistehtavat A-Kruunu Alko Business Finland Cinia (77,5 %) CSC ? Tieteen tietotekniikan keskus (70,0 %) DigiFinland (33,46 %) FinnHEMS Finnpilot Pilotage Finnvera FVR - Suomen rokotetutkimus (51,0 %) Gasonia Governia Hansel (65,0 %) HAUS kehittamiskeskus Hevosopisto (25,0 %) Ilmastorahasto Itarata (51,0 %) Kuntarahoitus (16,0 %) Liikenteenohjausyhtio Fintraffic Lansirata (51,0 %) Maakuntien tilakeskus OHY Arsenal Oppiva Invest Solidium STUK International Suomen Erillisverkot Suomen Ilmailuopisto (98 %) Suomen Malmijalostus Suomen Teollisuussijoitus Suomi-rata (51,0 %) Teknologian tutkimuskeskus VTT Teollisen yhteistyon rahasto (96,04 %) Tyokanava Veikkaus Yleisradio Strateginen intressi Arctia Boreal Kasvinjalostus (65,0 %) Finavia Fingrid (36,9 %) Gasgrid Finland Gasum Leijona Catering Motiva Neova (50,1 %) Patria (50,1 %) Posti Group Suomen Lauttaliikenne Suomen Siemenperunakeskus (22,0 %) Suomen Viljava Tapio VR-Yhtyma Sijoitusintressi Edita Group Finnair (55,8 %) Fortum (51,26 %) Kemijoki (50,1 %) Neste (44,22 %) SSAB (6,3 %) Suomen Rahapaja Solidium Anora Group (19,4 %) Elisa (10,0 %) Kemira (5,0 %) Konecranes (11,1 %) Mandatum (6,6 %) Metso (14,9 %) Nokia (5,8 %) Nokian Renkaat (10,10 %) Outokumpu (15,5 %) Sampo (6,6 %) Stora Enso (10,7 %) Tieto-Evry (10,9 %) Valmet (10,1 %) Paivitetty: 29. tammikuuta 2024

n k m Valtioneuvoston kanslia Ministerit Paaministeri Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Virkamiehet Valtiosihteeri Alivaltiosihteeri Ammattiministeri Osastot EU-asioiden osasto Omistajaohjausosasto Viestintaosasto Strategiaosasto Hallintoyksikko Hallinto Tehtavat Arvonimet Kansalliset merkkivuodet Kunniamerkit Puoluetuki Valtiolliset hautajaiset Virastot Valtioneuvoston oikeuskansleri Yhtiot ja liikelaitokset Arctia Oy Boreal Kasvinjalostus Oy Edita Group Oyj Finavia Oyj Finnair Oyj Finnpilot Pilotage Oy Fortum Oyj Gasonia Oy Gasum Oy Governia Oy Kemijoki Oy Leijona Catering Oy Motiva Oy Neova Oy Patria Oyj Posti Group Oyj Solidium Oy Suomen Erillisverkot Oy Suomen Ilmailuopisto Oy Suomen Lauttaliikenne Oy Suomen Malmijalostus Oy Suomen Rahapaja Oy Suomen Viljava Oy Tapio Oy Veikkaus Oy VR-Yhtyma Oyj Senaatti-kiinteistot Toimielimet Hallituksen iltakoulu Ministerivaliokunta Team Finland Valtioneuvoston tilannekeskus Toimitilat Valtioneuvoston linna Saatytalo Valtioneuvoston juhlahuoneisto Kesaranta Konigstedtin kartano Arppeanum Muuta Hallituksen esitys Valtioneuvoston periaatepaatos