Fasettipalatsi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Fasettipalatsi, Moskovan Kreml.

Fasettipalatsi ( ven. Грановитая палата , Granovitaja palata ) on 1400-luvun lopulla rakennettu italialaista renessanssiarkkitehtuuria edustava rakennus Moskovan Kremlissa Venajalla. Palatsissa sijaitsee Venajan tsaarien kayttama juhlasali. [1]

Palatsi on Moskovan vanhin sailynyt maallinen rakennus. Se sijaitsee Kremlin katedraaliaukiolla, Neitsyt Marian ilmestyksen katedraalin ja Uspenskin katedraalin valissa. Nykyisin se on Venajan federaation presidentin virka-asunnon virallisten seremonioiden sali eika avoinna yleisolle kuin vain rajoitetusti. [2]

Palatsi on saanut nimensa omaleimaisesta itaisesta julkisivustaan, jossa on vaakasuoria teravareunaisia kiviriveja, jotka ovat enaa jaljella suuremmasta valkoisesta kalkkikivesta tehdysta kuninkaallisesta palatsista. Vaikka julkisivusta katsottuna se nayttaa ulkopuolelta kolmikerroksiselta suorakaiteen muotoiselta rakennukselta, se on itse asiassa yksikerroksinen rakennus, jossa on matala kellarikerros. Lansipuolelta rakennus on suoraan yhteydessa Kremlin suuren palatsin keskirakennukseen. [2]

Fasettipalatsin holvattu paasali

Fasettipalatsin ensimmainen kerros koostuu paasalista ja sen vieressa olevasta pyhasta vestibyylista. Pyhan vestibyylin nimi johtuu siita, etta Moskovan patriarkka keskusteli taalla tsaarin kanssa ennen taman kruunajaisia. Molemmat tilat on koristeltu runsaasti freskoilla ja kullatuilla kaiverruksilla. Neljaa holvia kannattavassa keskuspilarissa [2] on kaksoiskotka vaakunoita, jotka ovat vanhimpia Venajalla sailyneita. Holvattu paasali on kooltaan 495 m² [2] ja oli valmistuessaan Moskovan suurin juhlatila. Holveihin ja seiniin on maalattu freskoja, jotka kuvaavat Venajan valtion ja Venajan ortodoksisen kirkon historiaa. Salia kaytettiin 1500- ja 1600-luvuilla tsaarien valtaistuinsalina ja juhlasalina, ja sita kaytetaan edelleen valtion virallisten vastaanottojen jarjestamiseen. Pietari I:n aikana tuhoutuneet maalaukset entistivat Palehista Ivanovin alueelta kotoisin olevat Belousovin ikonimaalariveljekset Simon U?akovin vuonna 1668 tekeman suunnittelman mukaisesti, Aleksanteri III :n kaskysta vuonna 1881. [1]

Pyha vestibyyli
Fasettipalatsi, oikealla Uspenskin katedraali
Aleksanteri III :n kruunajaiskulkue vuonna 1883 'Punaisella kuistilla', Ivan Makarovin maalaus

Palatsin etelaisella julkisivulla on 'Punainen kuisti', ulkoportaikko, joka on koristeltu tyylitellyilla leijonaveistos kaarilla. Tsaarit kulkivat tata portaikkoa pitkin Uspenskin katedraaliin kruunattaviksi. [1] Viimeinen tallainen kulkue oli Nikolai II :n kruunajaisissa vuonna 1896. Streltsi kapinassa vuonna 1682 monet tsaari Pietari I :n kapinalliset sukulaiset heitettiin alas pitkin tata portaikkoa Streltsi- kaartin keihaisiin. [1]

Josif Stalinin kaskysta 1930-luvun alussa portaat purettiin ja niiden tilalle rakennettiin vuonna 1934 Korkeimman neuvoston tyontekijoiden kaksikerroksinen ruokalarakennus. Ruokala purettiin vuonna 1993 ja portaikko rakennettiin arkkitehti Nikolai Muhinin johdolla uudelleen arkkitehtuurimuseossa sailyneiden ennen purkutyota tehtyjen piirustusten mukaiseksi. Suuret kustannukset aiheuttanut portaikko valmistui vuonna 1994. [2]

Vuonna 1487 suuriruhtinas Iivana III tilasi italialaisen renessanssiarkkitehti Marco Ruffon (Mark Friazin) ja lombardialaisen arkkitehti ja kuvanveistaja Antonio Pietro Solarion (Pjotr Friazin) rakentamaan kivipalatsin. Monet tulipalot olivat tuhonneet silloin paaosin puusta rakennetun Kremlin. Uusi palatsi valmistui vuonna 1492, ja se toimi tarkeimpana paikkana tsaarin virallisille vastaanotolle, kruunajaisille, juhlallisuuksille ja valtiollisille seremonioille. Tsaari Iivana IV Julma juhli Kazanin kaanikunnan valloitusta Fasettipalatsissa kolmen paivan ajan vuonna 1552. Samoin tsaari Pietari I kaytti palatsia juhliessaan vuonna 1709 voittoa Ruotsista Pultavan taistelussa ja suuren Pohjan sodan loppua vuonna 1721. Myos viimeinen zemski sobor pidettiin vuonna 1654 Fasettipalatsissa, mika johti Perejaslavin sopimukseen , joka liitti kasakkojen Ukrainan Moskovan Venajaan . [1]

Vuosisatojen aikana Fasettipalatsi on karsinyt toistuvasti suurista tulipaloista ja se rakennettiin uudelleen useita kertoja historiansa aikana. Sita on kaytetty valtion vastaanottoihin nykyaikanakin, kuten kuningatar Elisabet II :n valtiovierailun aikana vuonna 1994. Kesakuussa 2012 Fasettipalatsi avattiin laajan restauroinnin jalkeen uudelleen yleisolle, mutta sinne paasee vierailemaan vain ennakkoon tilatuilla opastetuilla kierroksilla. [2] [3]

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]