Osa artikkelisarjaa
Euroopan unionin politiikka
Jasenvaltiot   Alankomaat   Belgia   Bulgaria   Espanja   Irlanti   Italia   Itavalta   Kreikka   Kroatia   Kypros   Latvia   Liettua   Luxemburg   Malta   Portugali   Puola   Ranska   Romania   Ruotsi   Saksa   Slovakia   Slovenia   Suomi   Tanska   T?ekki   Unkari   Viro Jasenehdokkaat   Albania   Bosnia ja Hertsegovina   Georgia   Kosovo   Moldova   Montenegro   Pohjois-Makedonia   Serbia   Turkki   Ukraina Erityisalueet EU3 Koopenhaminan kriteerit
Perussopimukset ja julistukset Schumanin julistus (1950) Pariisin sopimus (1951) Euroopan julistus (1951) Rooman sopimus (1957) Euratom-sopimus (1957) Brysselin sopimus (1965) Solemnin julistus (1983) Euroopan yhtenaisasiakirja (1986) Maastrichtin sopimus (1992) Amsterdamin sopimus (1997) Nizzan sopimus (2001) Berliinin julistus (2007) Lissabonin sopimus (2007) Muut sopimukset Schengenin sopimus (1985) Sopimus Euroopan talousalueesta (1992) Koopenhaminan kriteerit Hylatyt sopimukset Sopimus Euroopan perustuslaista (2004)
Toimeenpanovalta Eurooppa-neuvosto Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Luettelo kokouksista Euroopan komissio Von der Leyenin komissio Puheenjohtaja Varapuheenjohtajat Komissaarineuvosto Virkamiehet Paasihteeri
Lainsaadantovalta Lainsaadantoprosessi Euroopan unionin neuvosto Puheenjohtajuus Neuvostot AGRIFISH KIKY ECOFIN Euroryhma ENVI TSTK EYCS UAN YAN OSA TTE Sihteeristo Paasihteeri Coreper Euroopan parlamentti Puhemies Varapuhemies Parlamenttiryhmat EPP S&D Euroopan parlamentin jasen Valiokunnat
Tuomiovalta Euroopan unionin tuomioistuin Unionin tuomioistuin Unionin yleinen tuomioistuin
Tarkastusvalta Euroopan tilintarkastustuomioistuin Euroopan komission tilintarkastuspalvelu ECOFIN Euroopan parlamentin budjettikurikomitea Euroopan petostentorjuntavirasto Euroopan syyttajanvirasto
Euroopan keskuspankki Paajohtaja EKPJ EMU Eurosetelit Eurokolikot
Muut toimielimet Euroopan investointipankki Euroopan investointirahasto Euroopan vakausmekanismi Euroopan yliopistoinstituutti Erillisvirastot Euroopan teknologiainstituutti Euroopan syyttajanvirasto Euroopan tietosuojavaltuutettu Euroopan oikeusasiamies Neuvoa-antavat Euroopan alueiden komitea Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Euroopan unionin sotilaskomitea Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea Sisaiset Euroopan unionin julkaisutoimisto Euroopan ulkosuhdehallinto Euroopan unionin henkilostovalintatoimisto Euroopan hallintokoulu
Vaalit 1979 , 1984 , 1989 , 1994 , 1999 , 2004 , 2009 , 2014 , 2019 , 2024 Europuolueet Luettelo kansanaanestyksista
Oikeus Acquis Ensisijaisuus Laheisyys Asetus Direktiivi Paatos Suositus Euroopan unionin perusoikeuskirja
Politiikka Budjetti Tulliliitto Vapaakauppasopimukset Sisamarkkinat VTO-alue Politiikka Maatalous Energia Kalastus Alue- ja rakennepolitiikka Kansalaisuus EU-myonteisyys EU-kriittisyys Euroopan pankkiunioni Paaomamarkkinaunioni Yhdentyminen Euroopan yhdysvallat Kansalaisaloite Avoimuusrekisteri
Ulkosuhteet Korkea edustaja Euroopan ulkosuhdehallinto Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikka G7 G20 Frontex
Entiset toimielimet Euroopan yhteisot (1958?1993) Euroopan hiili- ja terasyhteiso Euroopan talousyhteiso Lansi-Euroopan unioni
n k m

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikka eli koheesiopolitiikka on laaja-alaista toimintaa, jonka paatavoitteena on vahentaa EU:n jasenvaltioiden ja alueiden valisia kehityseroja, edistaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta seka parantaa kansalaisten elamanlaatua. ^{[1] [2]}

Koheesiopolitiikka tukee tyopaikkojen luomista, yritysten kilpailukykya, talouskasvua ja kestavaa kehitysta eri puolilla unionia. Sen toteutus tapahtuu useiden rahastojen kautta, joilla on omat erityistavoitteensa ja kohdealueensa. ^[2] Koheesiopolitiikkaan kohdennetut varat muodostavat noin kolmasosan Euroopan unionin budjetista. ^[1]

Euroopan unionin laajentuminen on tuonut mukanaan suurempia sosiaalisia ja taloudellisia eroja jasenvaltioiden valille, asettaen koheesiopolitiikalle uudenlaisia haasteita. Laajentumisen myota on korostunut tarve soveltaa entista tehokkaampia keinoja taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen eriarvoisuuden vahentamiseksi unionin sisalla. ^[3]

Koheesiopolitiikan toimintaa ohjataan ohjelmakausien kautta, joista jokainen kestaa useita vuosia. Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995, ja sen jalkeen on kaynnistetty viisi eri ohjelmakautta: 1995?1999, 2000?2006, 2007?2013, 2014?2020 ja parhaillaan kaynnissa oleva 2021?2027. ^[3]

Euroopan unioni on asettanut viisi kasvua tukevaa toimintapoliittista tavoitetta koheesiopolitiikalleen: ^[2]

1. Kilpailukykyisempi ja alykkaampi Eurooppa
2. Vihreampi, vahahiilinen siirtyminen kohti hiilineutraalia taloutta
3. Yhteenliitetympi Eurooppa lisaamalla liikkuvuutta
4. Sosiaalisempi ja osallistavampi Eurooppa
5. Lahempana kansalaisia oleva Eurooppa edistamalla kestavaa ja integroitua alueiden kehittamista

Paaartikkeli: Rakennerahasto

Alue- ja rakennepolitiikan keskeisia ohjauskeinoja ovat rakenne- ja investointirahastot . Merkittavimpia rahastoja ovat Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan sosiaalirahasto . Unionin alue- ja rakennepolitiikassa on suuri merkitys NUTS-alueluokituksella , joka kehitettiin alueellisen kehityksen tilastoinnin yhdenmukaistamiseksi. ^{[1] [2]}

• Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) keskittyy kaikkien EU:n alueiden ja kaupunkien sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen tukemiseen.
• Koheesiorahasto tukee ymparistoon ja liikenteeseen liittyvia investointeja vahemman vauraissa EU:n jasenvaltioissa.
• Euroopan sosiaalirahasto+ (ESR+) edistaa tyopaikkojen luomista ja sosiaalisesti osallistavaa yhteiskuntaa EU:n jasenvaltioissa.
• Oikeudenmukaisen siirtyman rahasto (JTF) auttaa alueita, jotka karsivat eniten siirtymisesta ilmastoneutraaliuteen.
• Koheesiota ja Euroopan alueita tukeva elpymisapu (REACT-EU-valine) lieventaa COVID-19-pandemian taloudellisia vaikutuksia.

Europpan unionin tuki jasenmaille kanavoidaan paaasiassa rakennerahastojen kautta. Jasenmaat valmistelevat ohjelmat ja ne toteutetaan maaraajaksi kunkin ohjelmakauden aikana. ^[3]

Suurin osa koheesiopolitiikan varoista ohjataan alueille, joiden bruttokansantuote (BKT) asukasta kohden on alle 75 prosenttia EU:n keskiarvosta, tunnustaen tarpeen keskittya eniten tukea tarvitseviin alueisiin. Rahoitus kohdentuu myos erityistarpeita omaaville alueille, kuten syrjaisimmille seuduille ja alueille, joilla on maantieteellisia tai vaestokehitykseen liittyvia haasteita. ^[2]

• Rakennerahasto

n k m Artikkelit Euroopan unionista Historia Aikajana Ennen 1945 1945-57 1958-72 1973-93 1993-2004 2004 lahtien Edeltajat Aikajana Perustajat Euroopan hiili- ja terasyhteiso (1951-2002) Euroopan talousyhteiso (1958-1993/2009) Euroopan atomienergiayhteiso (1958-edelleen) Euroopan yhteisot (1967-1993/2009) Oikeus- ja Sisaasiat (1993-2009) Maantiede Alueet Erityisalueet Jasenvaltiot Kaupunkialueet Suurimmat kaupungit Maantiede Maantieteellinen keskus Rajat Suojelualueet Suurempi kaupunkialue Tilastot Vaesto Ymparisto Aarimmaiset kohdat Hallinto Toimielimet Eurooppa-neuvosto Euroopan komissio Euroopan parlamentti Valiokunnat Euroopan unionin neuvosto Euroopan unionin tuomioistuin Euroopan keskuspankki Keskuspankkijarjestelma Euroopan tilintarkastustuomioistuin Muut toimielimet Euroopan atomienergiayhteiso Euroopan investointipankki Euroopan investointirahasto Euroopan vakausmekanismi Yliopistollinen Eurooppa-instituutti Erillisvirastot Itsenaiset toimielimet Euroopan oikeusasiamies Euroopan tietosuojavaltuutettu Neuvoa-antavat toimielimet Euroopan alueiden komitea Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Euroopan unionin sotilaskomitea Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea Politiikka Kasitteet Eurosfaari Hallitustenvalisyys Monitahtisuus Neofunktionalismi Optimaalinen valuutta-alue Ylikansallinen unioni EU-kriittisyys Euromyytit Liittovaltiokehitys EU-myonteisyys Demokraattinen oikeutus Eriytynyt integraatio Etuoikeutettu kumppanuus Politiikat Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka Schengen-alue Euroopan oikeudellinen verkosto Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka Pysyva rakenteellinen yhteistyo Laajentuminen Naapuruuspolitiikka Globaalistrategia Talous- ja rahaliitto Euroalue Pankkiunioni Pankkivalvonta Yhteinen kriisinratkaisumekanismi Paaomamarkkinaunioni Finanssivalvontajarjestelma Sisamarkkinat Alue- ja rakennepolitiikka Avaruusohjelma Arvonlisaverotus Koulutuspolitiikka Kulttuuripolitiikka Energiapolitiikka Terveys Tulliliitto Tyontekijoiden vapaa liikkuvuus Urheilupolitiikka Ymparistopolitiikka Vihrean kehityksen ohjelma Yhteinen kalastuspolitiikka Yhteinen maatalouspolitiikka Tiiviimpi yhteistyo Politiikka Vaalit Vaalipiirit Puolueet Kansalliset puolueet kytkoksien mukaan Yhdentyminen Parlamenttiryhmat Eroaminen Euroopan unionista Brexit Nobelin rauhanpalkinto 2012 Laki Saannosto Perusoikeuskirja Kansalaisuus Passi Henkilokortti Ajokortti Kilpailulainsaadanto Tekijanoikeuslainsaadanto Direktiivi Kansalaisoikeudet Yhteistyo- ja seurakuntamekanismi Virallinen lehti Lainsaadantoprosessi Kansalaisaloite Asetus Perussopimukset Poikkeukset LGBT-oikeudet Ulkopolitiikka Mahdollinen supervalta Naapuruuspolitiikka Euroopan talousalue Talouskumppanuussopimus Assosiaatiosopimus Vakautus- ja assosiaatioprosessi Itainen kumppanuus Euronestin parlamentaarinen edustajakokous Etela-Kaukasiaa koskeva EU:n strategia Pohjoinen ulottuvuus Valimeren unioni Globaalistrategia Vapaakauppasopimus Laajentuminen Talous Budjetti Valuutat Yhteison etusija Julkiset hankinnat Euroalue Euro Euron kansainvalinen asema ja kaytto Eurojarjestelma Euroryhma Eurohuippukokous Liikenne TRACECA Minimipalkka Keskipalkka Tyollisyysaste Terveydenhuoltomenot Sairaanhoitokortti Ajokortti Yhteinen ilmailualue Rakennerahastot Kulttuuri Douzelage Euroopan historian talo Kulkulupa Kielet Lehdistonvapaus Juhlapaivat Uskonto Puhelinnumerot Symbolit Luettelot Direktiivit Kirjat Korkeimmat rakennukset Instituutioiden puheenjohtajat Rekisterikilvet Terrori-iskut Kasitteet, lyhenteet ja kieli

Auktoriteettitunnisteet : Kansalliset T?ekki