Eurajoki Euraaminne
vaakuna	sijainti
Eurajoen kirkko .
Sijainti	61°12′05″N , 021°43′50″E
Maakunta	Satakunnan maakunta
Seutukunta	Rauman seutukunta
Kuntanumero	051
Hallinnollinen keskus	Eurajoen kirkonkyla
Perustettu	1869 [1]
Kuntaliitokset	Luvia (2017)
Pinta-ala ilman merialueita	520,91 km² 185:nneksi suurin 2022
Kokonaispinta-ala	1 504,96 km² 72:nneksi suurin 2022   [2]
? maa	515,00 km²
? sisavesi	5,91 km²
? meri	984,05 km²
Vakiluku	9 143 106:nneksi suurin 31.12.2023   [3]
? vaestotiheys	17,75 as./km²  (31.12.2023)
Ikajakauma	2020  [4]
? 0–14-v.	17,1 %
? 15–64-v.	56,7 %
? yli 64-v.	26,2 %
Aidinkieli	2023  [5]
? suomenkielisia	95,9 %
? ruotsinkielisia	0,3 %
? muut	3,7 %
Kunnallisvero	5,40 % 305:nneksi suurin 2024   [6]
Tyottomyysaste	5,6 %  (2018) [7]
Kunnanjohtaja	Vesa Lakaniemi [8]
Hallituksen puheenjohtaja	Marja Vaitomaa
Kunnanvaltuusto	35 paikkaa
? puheenjohtaja	Ilona Sjoman
2021?2025 [9]  ? Kesk.  ? SDP  ? Kok.  ? PS  ? KD.	13 10 6 5 1
www.eurajoki.fi
Infobox OK Nimi-testi OK

Eurajoki ( ruots. Euraaminne ) on Suomen kunta , joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa . Eurajoen vakiluku on 9 143 henkiloa ^[3] . Eurajoen pinta-ala on 1 504,96 km², josta 5,91 km² on sisavesia ja 984,05 km² merialueita. ^[2] Vaestotiheys on 17,8 asukasta/km². Vuoden 2016 lopussa, ennen vuodenvaihteessa tapahtunutta kuntaliitosta Luvian kanssa, Eurajoen vakiluku oli 6 070 henkiloa, pinta-ala 643,78 km² ja vaestotiheys 17,56 asukasta/km². ^{[10] [11]}

Luvian kunta liitettiin Eurajokeen valtioneuvoston paatoksella vuoden 2017 alussa. ^[12] Eurajoen kunnanjohtajana on helmikuusta 2017 lahtien toiminut Vesa Lakaniemi . ^[8]

Eurajoen naapurikunnat ovat Eura , Nakkila , Pori ja Rauma . Eurajoen kirkonkylasta on matkaa lahimpaan kaupunkiin, Raumalle , 15 kilometria ja Poriin 35 kilometria. ^[13] Kunnan halki kulkevat valtatie 8 seka Kokemaen ja Rauman valinen rautatie . Parhaillaan Olkiluotoon rakennetaan kolmatta ydinvoimalaa, joka oli alun perin tarkoitus ottaa kayttoon vuonna 2009. Eurajoelle oli suunnitteilla myos neljas ydinvoimala, mutta voimalaitosyhtio luopui hankkeesta vuonna 2015 ^[14] .

Eurajoen tunnettu nahtavyys on Teollisuuden Voiman omistama Olkiluodon ydinvoimalaitos vierailukeskuksineen. ^[15] Voimalan kolmannen voimalaitosyksikon kayttoonotto oli meneillaan vuonna 2022, ja laitoksen kayttoonoton on arvioitu tapahtuvan talvella 2022-2023. ^[16] Olkiluodon vierailukeskuksessa on vuosittain 13 000 ? 15 000 kavijaa. ^[17]

Vuonna 1985 rakennetussa Eurajoen vesitornissa on 40-metrinen Foucault'n heiluri . Opetustarkoituksensa lisaksi se on matkailukohde jonne jarjestetaan opastettuja kierroksia. Lisaksi vesitornilla on nakoalatasanne josta nakyy hyvin muun muassa Olkiluodon ydinvoimalaitos ja Vuojoen kartano . ^[18] Eurajoella on myos vuonna 1964 rakennettu radio- ja televisiolahetin, Pinkjarven retkeilyalue Eurajoen ja Luvian rajalla. ^lahde?

Eurajoella on seitseman koulua, lukio , kaksi paivakotia (Majakka keskustassa ja Metsatahti Lapijoella), vanhainkoti, kirjasto, Lavilan makasiini, jaahalli, Eurajoen kristillinen opisto ja kolme nuortentaloa: Lapijoella, Irjanteella seka Eurajoen keskustassa. Keskustassa on Walkers-nuorisoillanviettokahvila, jaahalli ja keilahalli. Eurajoen keskustassa on kaksi ruokakauppaa, S-market ja K-Supermarket (Eurajoen portti) seka liikekeskus, jossa on useita liikkeita. Teollisuusalueita on kaksi, Koykalla ja Kuusimakelassa. Teollisuusalueet ovat laajentuneet kovaa tahtia Lapijoelle pain ja Kuusimakela myos Lapin suuntaan. Eurajoki on tunnettu kunnan monenlaisista virkistysalueista. Kunnassa on muun muassa Lahdenperan virkistysalue, Pinkjarven virkistysalue ja Verkkokarin virkistysalue. ^{[19] [20] [21]}

Eurajoella toimii kesa-heinakuussa Kuivalahden kesateatteri, jossa suurin osa nayttelijoista on eurajokisia. Elokuussa jarjestetaan Eurajoen markkinat. Markkinoilla valitaan joka vuosi kartanoherra ja kartanorouva. Eurajoen markkinoita jarjestettiin 28 vuotta aivan kunnan keskustassa, minka jalkeen markkinat siirrettiin ahtauden vuoksi hiukan sivummalle.

• 
  Eurajoen vesitorni .
• 
  Eurajoki virtaa Eurajoen keskustan lapi.

Eurajoen keskustassa on yli 5 kilometria valaistua kuntorataa, luontopolku ja kiintorastiverkosto. Kunnassa on myos jaahalli, hiekkatekonurmikentta, urheilukentta, paikallisravirata, autoilumoottorirata seka tenniskenttia. ^lahde?

Eurajoella on seitseman urheiluseuraa, joissa on jasenia yhteensa yli 2 000. Eurajoen Veikot , joka on seuroista suurin, on keskittynyt yleisurheiluun, suunnistukseen, pesapalloon ja hiihtoon. Joukkuelajien seuroista vahvimpia on Eurajoen Latka , jolla on useita juniorijoukkueita. Jaakiekkoa on mahdollista harrastaa myos HC Eurajoen miesten IV-divisioona joukkueessa tai HC Eurajoen naisten harrastejoukkueessa. FC Eurajoki pyorittaa myos laajaa juniorijalkapallotoimintaa. Lentopalloa voi pelata Eurajoen Kisassa muun muassa keskustassa, Huhdan koululla ja Lapijoella seka Eurajoen Pallossa. Keilailua voi harrastaa Eurajoen Ydinkeilaajissa. Eurajoen Voimistelijoilla on sisaliikuntaa muun muassa nuorisotaloissa ja koulujen liikuntatiloissa. Kuntokeskus Flamingossa voi harrastaa kuntosaliharjoittelua ja sisapyorailya. Eurajoen autoilumoottoriradalla Koivuniemella jarjestetaan kaksi kertaa vuodessa jokamiesluokan autokilpailut. Moottoriautoradalla jarjestetaan myos harjoittelukilpailuja. Eurajoella on oma ravirata jossa pidetaan harjoitus- ja paikallisravikilpailuja. ^lahde?

Lahella Eurajoen suuta ovat Liinmaan linnoituksen eli Vregdenborchin linnan vallit. Linnoituksen rakennutti Albrekt Mecklenburgilainen 1360-luvulla. Sielta kyettiin hallitsemaan Lapin- ja Eurajokien laaksoa seka laheista meriliikennetta. Linnoituksen oletetaan tuhoutuneen 1400-luvulla. ^[22]

Keskeinen vaikuttaja Eurajoen historiassa on ollut Vuojoen kartano , jonka nykyisen empiretyylisen paarakennuksen on suunnitellut Carl Ludvig Engel . ^[22] 1900-luvulle asti kartano muodosti suuren osan koko nykyisesta Eurajoesta kasittaneen yksityisen maaomaisuuden, johon kuului muun muassa vuosina 1912?1918 toiminnassa ollut Vuojoen metsarata . Vuonna 1933 kartano siirtyi Eurajoen kunnalle ja oli vuosina 1936?2003 vanhainkotina. ^[23] 2000-luvulla Eurajoen kunnan omistuksessa edelleen oleva kartano on restauroitu kokous-, koulutus- ja kulttuurikeskukseksi ja ravintolaksi ja siella on nykyaan myos majoitusmahdollisuutta ja Posiva Oyn:n toimitiloja. ^[24]

Eurajoen kirkko on rakennettu vuonna 1803 . Arkkitehtuuriltaan se edustaa uusklassismia. ^[22] Kirkkoa on korjattu 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa. Se tunnetaan myos nimella Kustaa II Aadolfin kirkko, ja sinne mahtuu noin tuhat henkea. Kivinen sakaristo on tata varhaisemmalta ajalta, todennakoisesti myohaiskeskiajalta ^[22] .

Irjanteen kylassa on vuodelta 1731 peraisin oleva pienempi puinen Irjanteen kirkko , ^[22] jonne mahtuu noin 200 henkea. Se on muodoltaan pitkakirkko, ja sen barokkityylinen kellotapuli on rakennettu vuonna 1758. Irjanteen kirkko on Satakunnan vanhin puukirkko. Irjanteen hautausmaalla on myos kappeli. ^lahde? Iljanteella jarjestetaan kerran kesassa motoristikirkkotapahtuma, joka keraa useita satoja osallistujia kirkkoon. ^lahde?

• 
  Vuojoen kartano .
• 
  Liinmaan linna .

Viime sotien jalkeen Eurajoelle asutettiin Raisalan siirtovakea. ^[25]

Apteekkimuseo sijaitsee Eurajoen kristillisen opiston tiloissa. ^[26]

Eurajoen Nuorisosoittokunta on perustettu vuonna 1972. Ensimmaisina kapellimestareina toimivat Esa Laihonen ja Markku Lehtihalme. ^lahde?

Eurajoen vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers , ja se vahvistettiin vuonna 1950 . ^[27]

Eurajoella jarjestetaan vuosittain Eurajoki Bel Canto klassisen laulun festivaali. Festivaali jarjestettiin ensimmaisen kerran vuonna 2014. ^[28]

Heinakuussa 2023 jarjestettiin Luvian Laitakarissa ensimmaista kertaa ihmisoikeustapahtuma Eurajoki Pride. ^[29]

Eurajoen pitajaruoiksi nimettiin 1980-luvulla perunoista ja suolasilakasta keitetty sualpualikka , voisoosi , hapanleipa, kirnupiima ja maripuuro . ^[30]

Eurajoen vakiluku on ollut 2000-luvulla tasaisen hienoisessa kasvussa. Eurajoella asuu myos paljon ulkomaalaisia kunnassa sijaitsevan Olkiluodon voimalaitostyomaan takia.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vuoden 2017 lopussa Eurajoella oli 9 521 asukasta, joista 6 148 asui taajamissa , 3 279 haja-asutusalueilla ja 94:n asuinpaikat eivat olleet tiedossa. Eurajoen taajama-aste on 65,2 %. ^[32] Eurajoen taajamavaesto jakaantuu kuuden eri taajaman kesken: ^[33]

#	Taajama	Vakiluku (31.12.2017)
1	Eurajoen kirkonkyla	2 679
2	Luvian kirkonkyla	1 930
3	Lapijoki	814
4	Irjanne	296
5	Olkiluoto	219
6	Kipuksenkulma	210

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Eurajoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: ^[34]

• Eurajoen seurakunta
  • Luvian kappeliseurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Eurajoen alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta . ^[35]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Eurajoen kunnan nykyisella alueella. ^[34]

• Luvian seurakunta (liitetty Eurajoen seurakuntaan 2017)

Eurajoen kunnassa sijaitsee Olkiluodon ydinvoimalaitos . Eurajoen kunnallisvero on 18,0 prosenttia vuonna 2018 ja kunta on kaytannossa velaton. Tyottomien tyontekijoiden osuus tyovoimasta toukokuussa 2018 oli 5,6%. ^[36] Ydinvoimalaitoksesta saatavat verotulot vaikuttavat kunnan talouteen. Vuonna 2012 suurin verotulo tuli silla hetkella Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakennustyomaalla tyoskentelevien ansiotuloverotuksesta. ^[37]

Eurajoen kylat ennen Luvian kuntaliitosta 2017:

• Auvi , Hankkila , Huhta , Ilavainen , Irjanne , Kainu , Kaukomaki , Kaukonpieli , Kirkonkyla , Koivuniemi , Kuivalahti , Koykka , Lapijoki , Lavila , Linnamaa , Lutta , Mullila , Pappila , Pihlaus , Rikantila , Saari , Sydanmaa , Tahkoniemi , Taipale , Tarvola , Vaimala , Vuojoki ja Vakkara . ^lahde?

Eurajoen kirkonkylan kartta ^[38] vuodelta 1707 maanmittari J.Ostringin tekema ja kartta ^[39] vuodelta 1726 maanmittari Daniel Ekmanin tekema. Lapijoen kartta ^[40] vuodelta 1697 maanmittari Olof Mortin tekema.

Luvian kuntaliitoksessa 2017 Eurajokeen liitetyt Luvian kylat:

• Hanninkyla, Korpi, Lemlahti , Luodonkyla , Loytty, Mikkola, Niemenkyla, Pera, Sassila, Sitlahti, Vaipare

• Luettelo tunnetuista eurajokelaisista
• Luettelo Eurajoen julkisista taideteoksista ja muistomerkeista

• Kuosmanen, Honkala ja muita tekijoita:  Suuri tietosanakirja . Sivu 166. WSOY, 2001. ISBN 951-0-26053-3 .
• Eurajoki ? Suomen sahkoisin kunta Eurajoen kunta.
• Virallinen sivusto Teollisuuden Voima. Arkistoitu 18.2.2007. Viitattu 22.2.2007.
• Virallinen sivusto Vaestorekisterikeskus.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eurajoki Wikimedia Commonsissa

• Eurajoen virallinen sivusto
• Tilastokeskus ? Eurajoen avainluvut
• Suomenmaa 1 (toim. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela), WSOY 1967 (kuntaesittelyosio ss. 162?166)

n k m Satakunnan maakunnan kunnat Nykyiset kunnat Eura Eurajoki Harjavalta Huittinen Jamijarvi Kankaanpaa Karvia Kokemaki Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Rauma Siikainen Sakyla Ulvila Entiset kunnat Ahlainen Hinnerjoki Honkajoki Honkilahti Kauvatsa Kiukainen Kodisjoki Kullaa Koylio Lappi Lavia Luvia Noormarkku Porin maalaiskunta Rauman maalaiskunta Vampula

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI 2 VIAF 2 Kansalliset Saksa Israel Suomi (KANTO) Yhdysvallat Maantieteelliset MusicBrainz area Henkilot Yle Uppslagsverket Finland