Etelasatama
Sijainti
Sijainti	Helsinki
Koordinaatit	60°09′53″N , 024°57′30″E
Yksityiskohtia
Omistaja	Helsingin Satama
Tyyppi	matkustaja- ja rahtisatama
Kotisivut
Infobox OK

Helsingin Etelasatama on merenlahti ja henkiloliikenteen satama -alue kaupungin keskustan vieressa. Se on historiallisesti ollut monipuolisen ja vilkkaan laivaliikenteen keskus kaikenkokoisille aluksille. ^[1] Etelasataman kautta kulkee vuosittain 4,7 miljoonaa saannollisen linjaliikenteen matkustajaa seka reilut 37 000 kansainvalisen risteilyliikenteen matkustajaa. Lisaksi sen kautta kulkee vuosittain reilut miljoona tonnia yksikoitya tavaraa. Satamasta matkustetaan paaasiassa Tukholmaan ja Tallinnaan ja erilaisille muille risteilyille. Myos pienten alusten liikenne on varsinkin kesaisin vilkasta.

Merenlahtea rajaavat neljan kaupunginosan ( Katajanokan , Kaartinkaupungin , Ullanlinnan ja Kaivopuiston ) rannat. Helsingin Kauppatori sijaitsee lahden pohjukassa, ja Katajanokan kanava johtaa sielta Pohjoisrantaan . Avomerelta Etelasatamaan johtavan vaylan kulkusyvyys on 9,6 metria. Vaylan kriittisin paikka on Kustaanmiekan salmessa oleva kapeikko, jonka leveys on 80 metria.

Satamatoiminnot Etelasatamassa on paatetty osittain lopettaa: kaikki liikennointi Tallinnaan lahtee tulevaisuudessa Lansisatamasta , Helsingin suurimmasta henkiloliikenteen satamasta. ^[2]

Etelasatamassa on kaksi matkustajaliikenteen terminaalia: Katajanokan terminaali ja Olympiaterminaali . Katajanokalla liikennoivat Viking Linen autolautat, kun taas Olympiaterminaalia kayttavat Silja Linen lautat Tukholmaan ^{[3] [4]} .

Etelasatamassa on kahdeksan nimettya laituria.

Lahes koko Katajanokan mittaisen Katajanokanlaiturin pituus on 740 metria ja vesisyvyys 8,8 metria. ^lahde? Laiturin kauimmaisen, merenpuoleisen osan muodostaa Risteilyaluslaituri, jonka vesisyvyys on 10,3 metria. ^lahde? Kauppatorin puoleisessa paassa oli aikaisemmin myos Kanavaterminaali, joka oli nimetty Katajanokan kanavan mukaan. Kesakaudella Katajanokalla vierailee jonkin verran alle 250-metrisia risteilyaluksia. ^[5]

Presidentinlinnan edessa on Linnanallas, jota kayttavat vierailevat pienveneet. Altaan ja meren valissa on Linnanlaituri, josta liikennoidaan Korkeasaareen ja Porvooseen .

Kauppatorin rannassa on Keisarinluodonlaituri. Nimensa se on saanut luodosta, johon keisari Nikolai I:sta kuljettanut laiva osui vuonna 1833. Nykyisin luoto on rantaan tuodun taytemaan alla. Laituri rakennettiin satamarataa varten 1890-luvulla. ^[6] Laituria kayttaa esimerkiksi Suomenlinnaan liikennoiva lautta.

Entisen satamaradan kaantosillan toisella puolella on Kolera-allas . Nimi on muistona koleraan kuolleesta laivurista, jonka pelattiin saastuttaneen altaan veden. ^[7] Allasta kayttavat tuotteitaan myyvat kalastajat ja turisteja kuljettavat pienet saaristoristeilyalukset.

Vanhan kauppahallin vieressa on vierailuveneiden kaytossa oleva Vironallas. Lyypekinlaituriksi kutsutaan Vironaltaan ja entisen rautatiesillan valista osaa. Sita kayttivat entisina aikoina Lyypekkiin liikennoivat laivat. Vironaltaan ja meren valissa oleva laituri on nimeltaan Pakkahuoneenlaituri. Sen pituus on 135 metria ja vesisyvyys 6,0 metria. ^lahde?

Entisen Makasiiniterminaalin alueella sijaitsevan Makasiinilaiturin pituus on 270 metria ja vesisyvyys 7,2?7,5 metria. ^lahde? Sen paassa on autolauttojen lastaukseen kaytettava Matkustajalaituri. Olympiaterminaalin vieressa sijaitsee Olympialaituri, jonka pituus on 370 metria ja vesisyvyys 7,5?8,8 metria. ^lahde? Olympiaterminaalin edustalla sijaitsevassa Valkosaaressa on Helsingin vanhimman pursiseuran Nylandska Jaktklubbenin (NJK) kotisatama ja ravintola. Kesaisin saareen on saannollinen veneyhteys terminaalin etelapuolelta.

• 
  Linnanlaituri
• 
  Keisarinluodonlaituri
• 
  Kolera-allas
• 
  Lyypekinlaituri
• 
  Pakkahuoneenlaituri ja Vironallas

Merenlahtea kutsuttiin 1600-luvulla Kaupunginlahdeksi. Sen rannat olivat niin matalia, etta se soveltui vain rannikon ja saariston asukkaiden veneiden satamapaikaksi. Laitureita kayttivat myos kalastajat ja jateproomut . ^[9] Vakinaisena lastauspaikkana rannalla oli 1700-luvulla Erhardtin laituri. Saman vuosisadan puolivalissa lahtea kutsuttiin jo Etelaiseksi kaupunginsatamaksi. Sen asema satamana oli kuitenkin pitkaan toissijainen. Liikenteen kasvaessa tamankin lahden rannoille rakennettiin laivojen kiinnityspaikkoja ja satamamakasiineja tavaroiden varastointipaikoiksi. Kaupungin paasatama oli pitkaan Pohjoissatama ? tuolloin nimella itasatama ?, joka nykyisin tunnetaan Pohjoisrannan venesatamana. ^[10]

1750-luvun puolivalissa Kaupunginlahden lansirannalle suunniteltiin Ulriikkaporin linnoitusta. Tyot kuitenkin keskeytettiin, kun linnoitus paatettiin keskittaa Suomenlinnaan . Ulriikkaporin jaanteet purettiin 1800-luvun alussa. ^[11] Kun Helsingista tuli paakaupunki vuonna 1812, lahden rantoja alettiin tayttaa ja varustaa ne aluksi puulaitureilla, myohemmin kivilaitureilla. Johan Albrecht Ehrenstromin laatiman asemakaavan mukaan rannat tuli reunustaa kivella Katajanokalta Ullanlinnaan asti. ^[12] Toisarvoisesta satamasta haluttiin tehda ensiluokkainen, ja lahtea alettiin ruopata vuonna 1813. ^[13] Merta taytettiin, ja uusi ranta tyontyi merelle kymmenia metreja. ^[11] Tallaiselle taytemaalle syntyi 1800-luvun alkupuolella Kauppatorikin . Sataman lantista rantaa eli Makasiinirantaa alettiin rakentaa vuonna 1816. ^[11] Taytto- ja rakennustoiden aikana Kaupunginlahden nimi muutettiin Etelasatamaksi. Pieni mullistus oli se, kun vuonna 1825 taytemaan alla ollut pohja petti ja maamassat vajosivat mereen. ^[14]

Merenlahden etelaosassa nykyisen Olympiaterminaalin alueella sijaitsi pitkaan Ullanlinnan laivaveistamo, josta on myohemmin kaytetty nimia Ulriikkaporin telakkayhtio, Helsingin telakkayhtio ja Helsingfors Varfs och Fabriks Aktiebolag. ^[15] Katajanokan puolella rantoja taytettiin, ja rannoille rakennettiin laitureita ja tavaramakasiineja. Teollisuuskeskuksen eteen valmistui vuonna 1885 matkustajapaviljonki, joka purettiin vasta vuonna 1953. ^[16] Vanha kauppahalli valmistui vuonna 1889. Sataman yhteydet paranivat huomattavasti 1800-luvun lopussa: raitioliikenne kaynnistyi vuonna 1889 ^[17] ja Helsingin satamarata vihittiin kayttoon vuonna 1894. Aluksi rata ylettyi kauppahallin kohdalle, mutta jatke Katajanokalle valmistui syksylla 1895. ^[18] Rahapajanrannan laiturin pituus oli jo tuolloin 700 metria. Vuonna 1900 valmistui Katajanokan tulli- ja pakkahuone . Samoihin aikoihin satamaa ruopattiin ja Etelarannan puoli tuli valmiiksi. Nain Etelasatama sai nykyisen muotonsa. Katajanokasta tuli kappaletavarasatama, jonka tarkein liikennointi kohdistui Hampuriin . ^[19]

Vuonna 1922 Helsinkiin hankittiin satamajaanmurtaja Hercules , jotta laivat voisivat kulkea talvellakin. ^[20] Raskaiden tavaroiden siirtelya varten satamaan hankittiin kahden tonnin nostokurki vuonna 1878. Se kuitenkin korvattiin 25 tonnin nosturilla vuonna 1896. ^[21] Vuonna 1924 saatiin kayttoon lisaa nostureita. ^[22] Etelasatamassa oli 1950-luvun lopussa jo 29 nosturia, joista 23 Katajanokalla. ^[23]

Vuonna 1936 valtuusto paatti laajentaa satamaa Ullanlinnan laivaveistamon eli telakan alueelle. Telakan vuokrasopimus irtisanottiin, ja sen rakennuskanta seka laiturit purettiin seuraavaan vuoteen mennessa. Kaivopuiston ja Valkosaaren valista laivavaylaa piti syventaa. ^[24] Laajennushankkeeseen liittyi laajoja rautateiden ratatoita, kuten Kaivopuiston rautatietunneliin johtaneen ratakuilun siirtaminen idemmaksi. Samalla rakennettiin Olympiaterminaali, jota kutsuttiin tuolloin Meriasemaksi. Se valmistui vuonna 1952 kesaolympialaisia varten. Saman vuoden aikana sortui laituri Katajanokalla mereen ja osa pitkasta laiturista jouduttiin sulkemaan. Sortumisen aiheutti kasvanut kuormitus, joka oli moninkertaistunut sen rakentamisen ajoista. Korjaustyot, joiden aikana tehtiin myos katu- ja raiderakennustoita, valmistuivat vuonna 1956. ^[25] Olympiaterminaalin laituriosaa on kutsuttu ensin Matkustajalaituriksi ja sittemmin Olympialaituriksi. ^[26]

Olympiaterminaali oli osa Etelasataman nykyaikaistumista. Modernisoinnin voimakkaaseen tarpeeseen vaikuttivat niin 1950?1960-lukujen yleinen matkustajaliikenteen vilkastuminen kuin satamatoiminnan painopisteen siirtyminen idasta kohti paakaupunkiseutua; toisen maailmansodan seurauksena itaisesta Suomesta luovutettiin alueita Neuvostoliitolle , mukaan lukien Viipurin ja Uuraan satamat, mika heikensi koko Suomen satamakapasiteettia. Etelasataman rooli matkailussa ja vapaa-ajassa kasvoi. Jalankulkua satamaymparistossa lisasi Kaivopuistoon valmistunut Ehrenstromintien rantareitti. ^[27] Toisaalta alueen liikenneratkaisuissa alkoi korostua vauhdilla kasvanut yksityisautoilu. ^[26]

Autolauttojen aikakausi Suomen ja Ruotsin valisessa liikenteessa alkoi 1960-luvun alussa. Vuonna 1972 paatettiin Olympialaiturin tavaraliikenteen pienentamisesta minimiin, ja vuosina 1972?1975 purettiin laiturin kaikki kuusi nosturia ja merkittavasti myos raiteistoa. ^[28] Viking Line alkoi liikennoida Katajanokanlaiturilta Tukholmaan kesalla 1974. ^[29] Tavaraliikenteen painopistetta alettiin siirtaa Katajanokalta Sornaisten satamaan vuonna 1961. ^[30] Etelasataman laajentumisen rajat olivat tulleet vastaan, ja sen liikenne kuormitti jo ennestaan tukkoista kantakaupungin liikenneverkkoa. ^[31] Koko Katajanokan tavaraliikenne lopetettiin 1980-luvun alussa, ja rautatie purettiin osuudella Katajanokalta Merisatamaan . Siita lahtien Etelasatama on ollut matkustajalaivojen ja autolauttojen kaytossa. 1990-luvulla Makasiiniterminaali muutettiin matkustajaliikenteen kayttoon, ja sielta liikennoitiin pika-aluksia Tallinnaan. ^{[32] [33]}

1960-luvulla julkaistussa Smithin?Polvisen liikennesuunnitelmassa Etelasataman ali kaavailtiin tieliikennetunnelia, joka olisi johtanut Tervasaaren kupeeseen rakennettavaan eritasoliittymaan. 2010-luvulla Etelasatamaan suunniteltiin Guggenheim-museota . Museosuunnitelma kuitenkin hylattiin kaupunginvaltuustossa syksylla 2016. ^[11]

Helsingin kaupunginvaltuusto paatti helmikuussa 2021, etta Etelasataman satamatoiminnot lopetetaan. ^[2] Tukholman matkustajaliikenne siirtyy Olympiaterminaalista Katajanokalle ja Tallinnan liikenne Lansisatamaan . Satama-alueelle jaa kuitenkin varaus pika-aluksille. ^[34] Vanha rakennus Makasiiniterminaali purettiin, kun taas Kaivopuistoon kuuluvat Satamatalo ja Olympiaterminaali ovat suojeltuja. ^[34]

Maaliskuussa 2021 kaynnistyi Etelasataman alueen laatu- ja konseptikilpailu. Toiseen vaiheeseen paasi yhteensa nelja ehdotusta, joista ”Saaret” valittiin voittajaksi marraskuussa 2022. ^{[35] [36]} Puretun Makasiiniterminaalin ja sen parkkipaikkojen tilalle rakennetaan nelja kolmionmuotoista rakennusta. ^[11] Ehdotukseen kuuluu avointa ranta-aluetta, ravintoloita, liike- ja toimistotiloja, hotelli, kulttuuritiloja seka arkkitehtuuri- ja designmuseo. ^[37] Vanhan kauppahallin ymparistoon Lyypekinlaiturille toivotaan vilkasta kaupunkiaukiota. ^[34] Uudisrakentamisen korkeus on rajattu Pohjoisesplanadin empirerakennusten tasolle. ^[34] Rakentaminen alkaa aikaisintaan vuonna 2025. ^[35]

• Kauppatori | Kaupunkirakennehistorian selvitys (PDF) 2016. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Arkistoitu 7.4.2023. Viitattu 13.1.2024.
• Makasiinirannan ja Olympiarannan ymparistohistoriallinen selvitys 2021-2022 (PDF) 2022. Helsingin kaupunkiymparisto. Viitattu 6.5.2024.
• Mustonen, Pertti:  Satama ? Sitkea taistelu yhteishyvan puolesta . Kustannusosakeyhtio Otava, 2009. ISBN 978-952-223-187-1 .
• Palminen, Seppo:  Rakkaudella, Helsingin satama . Jyvaskyla: Gummerus, 1996. ISBN 952-90-7898-6 .
• Eravuori, Jukka:  Helsingin sataman ja satamahallinnon historia . Helsingin kaupunki, 1981.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Etelasatama Wikimedia Commonsissa

• Port of Helsinki: Etelasatama ( Arkistoitu ? Internet Archive)