Erich Honecker
(
25. elokuuta
1912
?
29. toukokuuta
1994
) oli
Saksan demokraattisen tasavallan
kommunistijohtaja, joka hallitsi maata 1971?1989.
Saksojen yhdistyttya
hanta syytettiin maanpetturuudesta, mutta hanet vapautettiin heikon terveydentilan vuoksi.
Honecker syntyi
Neunkirchenissa
,
Saarlandissa
. Hanen isansa oli poliittisesti aktiivinen hiilikaivostyolainen. Honecker liittyi Saksan kommunistipuolueen nuorisojarjestoon (
Jugendverband
) vuonna 1926 ja
puolueeseen
1929 ja meni samana vuonna
Moskovaan
opiskelemaan
kansainvaliseen Lenin-kouluun
. Han palasi Saksaan 1931, mutta
natsien
noustessa valtaan Honecker pidatettiin 1935. Vuonna 1937 hanet tuomittiin kommunistisesta aktiivisuudesta kymmeneksi vuodeksi pakkotyohon ja pidettiin vangittuna sodan loppuun saakka.
[1]
Sodan jalkeen Honecker liittyi
Walter Ulbrichtin
johtamiin kommunistiaktivisteihin. Vuonna 1946 han oli
Saksan sosialistisen yhtenaisyyspuolueen
ensimmaisia jasenia. Suuren vaalivoiton jalkeen lokakuussa 1946 han liittyi lyhytaikaiseen parlamenttiin. Saksan demokraattisen tasavallan perustaminen 7. lokakuuta 1949 antoi hanelle varajasenen paikan keskuskomiteassa 1950 ja taysjasenyyden 1958.
Honecker (vas.) ja
Helmut Schmidt
Helsingin
ETY-konferenssissa
1975.
Vuonna 1961 Honecker oli yksi merkittavimmista vastuullisista henkiloista
Berliinin muurin
pystyttamisessa. Vuonna 1971 han aloitti kamppailun poliittisesta vallasta, mika johti Neuvostoliiton tuella hanen valtaannousuunsa ja
Walter Ulbrichtin
syrjayttamiseen. Tuolloin hanesta tuli SED:n keskuskomitean ensimmainen sihteeri, ja vuodesta 1976 alkaen han oli SED:n paasihteeri. Vuodesta 1975 alkaen han oli myos DDR:n valtioneuvoston puheenjohtaja.
[1]
Honecker itse kuvasi politiikkaansa "talous- ja sosiaalipolitiikan yhtenaisyyden politiikaksi". Ulbricht puolestaan oli pitanyt talouspolitiikkaa keskeisena. Sisapoliittisesti Honeckerin alkukautta leimasi liberalisoituminen erityisesti kulttuurin ja taiteen alalla.
Honeckerin kaudella DDR:n ja Saksan liittotasavallan suhteet jarjestettiin sopimuksin. Lisaksi DDR osallistui Helsingin ETY-kokoukseen ja hyvaksyttiin jaseneksi Yhdistyneisiin kansakuntiin. Naita pidetaan Honeckerin merkittavimpina ulkopoliittisina saavutuksina.
Vuonna 1981 Honeckerin vaitetaan selvinneen taparasti murhayrityksesta.
[2]
Honeckerilla oli lisaksi salainen
bunkkeri
noin 40 kilometria Berliinista pohjoiseen. Bunkkerin rakentaminen aloitettiin 1978 ja rakennustyot kestivat viisi vuotta. Bunkkerin oli tarkoitus kestaa mm.
ydinaseisku
. Tieto bunkkerista tuli julkisuuteen elokuussa 2008. Honeckerin kerrotaan kayneen rakennelmassa henkilokohtaisesti vain yhden ainoan kerran.
[3]
Mihail Gorbat?ovin
aloittaessa uudistuksiaan 1980-luvulla Honecker pysyi kovan linjan kommunistina. Kansannousu johti hanen eroonsa 18. lokakuuta 1989, ja hanet korvasi lyhytaikaisesti DDR:n johtajana
Egon Krenz
.
Vuosina 1989?1993 Honecker valtti syytteet
kylman sodan
aikaisista rikoksista, etenkin 192 kuolemasta Berliinin muurilla. Han vietti taman ajan neuvostojoukkojen sairaalassa Berliinin lahella ennen siirtymistaan Moskovaan. Neuvostoliiton romahdettua Honecker palautettiin 1992 Saksaan.
Honecker tuotiin oikeuden eteen vuonna 1993, mutta hanet vapautettiin terveydentilan vuoksi.
[1]
Han muutti
Chileen
, jossa han kuoli maksasyopaan 29. toukokuuta 1994.
Commons
|
|---|
| | Presidentit
| | |
|---|
| Valtioneuvoston
puheenjohtaja
| |
|---|
| Kansankamarin
puheenjohtaja
| |
|---|
|
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Tieteilijat
| |
|---|
| | Taiteenala
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|