Elina Maria Valtonen
(ent.
Lepomaki
, s.
23. lokakuuta
1981
Helsinki
)
[3]
on suomalainen poliitikko. Han on toiminut
Orpon hallituksen
ulkoministerina
20. kesakuuta 2023 lahtien.
[4]
Valtonen on ollut
kokoomuksen
varapuheenjohtaja vuodesta 2020.
[5]
Kansanedustajana han on toiminut vuodesta 2014 ja Helsingin kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2021.
[6]
Valtonen on aiemmin toiminut rahoitusalan johtotehtavissa
Koopenhaminassa
ja
Lontoossa
seka ajatuspaja
Liberan
tutkimusjohtajana. Valtonen on koulutukseltaan diplomi-insinoori ja kauppatieteiden maisteri.
[3]
Han on edistanyt
perustiliksi
kutsumaansa
sosiaaliturvan
mallia.
[7]
Valtonen vietti ensimmaiset vuotensa Helsingin
Oulunkylassa
, jossa han isoveljensa kanssa oli amerikkalaisessa paivakodissa, kunnes siirtyi
Oulunkylan ala-asteelle
. Vuoden 1990 lopulla perhe muutti Saksan
Bonniin
, jossa Valtosen isa Kari tyoskenteli Suomen suurlahetystossa lehdistosihteerina.
[8]
[9]
Bonnissa Valtonen kavi saksalaisia kouluja.
[2]
[10]
Perhe muutti takaisin Suomeen vuonna 1995, ja Valtonen jatkoi opiskelua
Helsingin Saksalaisessa koulussa
. Han suoritti vuonna 2000 Reifeprufung-ylioppilastutkinnon Helsingin Saksalaisessa Koulussa.
Syksylla 2000 Valtonen aloitti
Teknillisessa korkeakoulussa
informaatioverkostojen koulutusohjelmassa. Myohemmin han vaihtoi aineensa tietotekniikkaan ja aloitti vuonna 2001 opinnot myos
Helsingin kauppakorkeakoulussa
.
[2]
Valtonen valmistui
diplomi-insinooriksi
Teknillisesta korkeakoulusta paaaineenaan tietoturvallisuustekniikka vuonna 2004 ja
kauppatieteiden maisteriksi
Helsingin kauppakorkeakoulusta
paaaineenaan
rahoitustaloustiede
vuonna 2005.
[11]
Kesalla 2001 Valtonen tyoskenteli
Taloussanomissa
taloustoimittajana ja vuosina 2001?2002
Polyteekkarin
paatoimittajana. Han tyoskenteli opiskeluaikana
Martti Tiurin
osa-aikaisena eduskunta-avustajana 2001?2003
[12]
ja oli Valuatum Oy:n ohjelmoijana vuonna 2003.
Pankkiuransa aikana Valtonen tyoskenteli
Koopenhaminassa
Nordean
vanhempana analyytikkona 2003?2007
[3]
seka myohemmin 2007?2012
Lontoossa
johtajana
Royal Bank of Scotlandissa
.
[13]
Valtonen oli vuonna 2015 viiden kasvuyrityksen osakas.
[14]
Valtonen tyoskenteli ajatuspaja
Liberan
tutkimusjohtajana vuosina 2013?2014. Han myos aloitti Liberan hallituksessa vuonna 2013 ja tuli valituksi ajatuspajan hallituksen puheenjohtajaksi huhtikuussa 2015.
[15]
Valtonen toimi puheenjohtajan tehtavassa aina vuoteen 2021 saakka.
[16]
Valtonen osallistui vuoden 2018
Bilderberg-kokoukseen
Torinossa Italiassa.
[17]
Valtonen asettui
kokooomuksen
eduskuntavaaliehdokkaaksi
Uudenmaan vaalipiirissa
vuoden 2011 eduskuntavaaleissa
, sai 3 144 aanta ja jai varasijalle.
[18]
Han nousi kokoomuksen kansanedustajaksi varasijalta heinakuussa 2014, kun
Jyrki Katainen
siirtyi
Euroopan unionin
komissaariksi. Valtonen toimi eduskunnassa
perustuslakivaliokunnan
ja
suuren valiokunnan
jasenena.
Eduskuntavaaleissa 2015
Valtonen valittiin jatkokaudelle 6 541 aanella.
[19]
Han oli jasen
valtiovarainvaliokunnassa
ja sen verojaostossa seka kunta- ja terveysjaostossa seka varajasen
ulkoasiainvaliokunnassa
ja
Euroopan neuvostossa
.
[3]
Huhtikuussa 2016 Valtonen ilmoitti asettuvansa kokoomuksen puheenjohtajaehdokkaaksi kesan 2016 puoluekokouksessa.
[20]
Han sai puheenjohtajavaalissa yhteensa 122,4 aanta eika edennyt vaalin toiselle kierrokselle.
[21]
Huhtikuussa 2018 Valtonen julkaisi
Vapauden voiton
(
Otava
), jossa han kertoo visionsa Suomen uudistamiseksi. Kirjassa han mm. pohtii sosiaaliturvaa, hyvinvointivaltiota ja verotusta
markkina-
ja
arvoliberaalilta
kantilta seka kritisoi kokoomuksen puoluejohtoa ja viime vuosien toimintaa.
[22]
[23]
[24]
Eduskuntavaaleissa 2019
Valtonen valittiin kolmannelle kaudelleen Uudenmaan vaalipiirin suurimmalla aanimaaralla, 19 292 aanella.
[25]
[26]
Koko maan ehdokkaista Valtonen sai viidenneksi eniten aania ja naisehdokkaista vain
Li Andersson
sai enemman aania.
[27]
Hanen vaalibudjettinsa oli yli 115 000 euroa. Rahoittajiin kuului muun muassa kauppatieteiden tohtori
Bjorn Wahlroos
.
[28]
Syyskuussa 2020 Porissa jarjestetyssa kokoomuksen puoluekokouksessa Valtonen valittiin puolueen varapuheenjohtajaksi.
[5]
Kuntavaaleissa 2021
Valtonen oli ehdolla Helsingissa ja tuli valituksi
Helsingin kaupunginvaltuustoon
15 793 aanella.
[29]
Hanen aanimaaransa oli Helsingin ja myos koko maan toiseksi suurin.
[30]
Maaliskuussa 2022 Valtonen valittiin
Naton parlamentaarisen yleiskokouksen
Suomen valtuuskunnan puheenjohtajaksi
Ilkka Kanervan
kuoleman jalkeen.
[31]
Kesakuussa 2022 Valtonen valittiin toiselle varapuheenjohtajakaudelle kokoomuksen puoluekokouksessa.
[32]
Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa
Valtonen sai 32 562 aanta,
[33]
mika on kaikkien aikojen korkein
Helsingin vaalipiirissa
saatu aanimaara.
[34]
Han myos kerasi eniten
vaalirahoitusta
, yhteensa 178 625 euroa, mutta virheellisesti ilmoitti vain kaytetyn rahoituksen.
[35]
Suurimpina kampanjan rahoittajina olivat
Chaim ”Poju” Zabludowicz
,
Bjorn Wahlroos
seka John Derome.
[36]
[37]
Maaliskuussa 2024 Valtonen ilmoitti, ettei enaa asetu ehdolle kokoomuksen varapuheenjohtaksi kesakuun puoluekokouksessa keskittyakseen tehtaviinsa ulkoministerina ja kansanedustajana.
[38]
Valtonen johti
Orpon hallituksen
hallitusneuvotteluissa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastannutta Kansainvalinen ja aktiivinen Nato-Suomi -tyoryhmaa.
[39]
Hanet nimitettiin Orpon hallituksen ulkoministeriksi 20. kesakuuta 2023.
[40]
Valtonen kertoi elokuussa 2023, etta Suomen ulkoasiainhallintoa uudistettaisiin taman ulkoministerikaudella. Hanen mukaan resursseja ”painotettaisiin maihin, jotka ovat Suomen kannalta strategisesti merkittavia”.
[41]
Joulukuussa 2023 Suomi solmi
Yhdysvaltojen
kanssa kahdenkeskisen
DCA-sopimuksen
. Sopimuksen myota Suomi muun muassa avaa Yhdysvaltojen mahdolliseen kayttoon 15 sotilasaluettaan.
[42]
Suomi aanesti joulukuussa 2023
Gazan sodan
aikaan
YK:n yleiskokouksessa
humanitaarista tulitaukoa
Gazaan
vaatineen paatoslauselman puolesta. Valtosen mukaan Suomi kannattaa humanitaarisen tulitauon lisaksi humanitaarisia kaytavia.
[43]
Kuntavaalit
|
Vaalit (kunta)
|
Aanimaara
|
Tulos
|
2021
(
Helsinki
)
|
15 793
[29]
|
Valittiin.
|
Valtonen on kuvannut linjaansa macronilaiseksi
Ranskan
sosiaaliliberaalin
presidentin
Emmanuel Macronin
mukaan.
[44]
[45]
Han pitaa
markkinataloutta
yksilonvapauksien
mahdollistajana
[46]
ja parhaana ratkaisuna koyhyyteen.
[47]
Valtonen kannattaa alhaisempaa
tuloverotusta
ja on puhunut tyon verotuksen keventamisen puolesta, joista yhtena keinona on
ansiotulojen
tasaverotus
.
[48]
Han kannattaa perusturvapohjaista sosiaaliturvaa, elinkeinovapauksia ja normien purkamista yksilonvapauskysymyksissa.
[7]
Valtonen on arvostellut
tyomarkkinajarjestojen
erityiskohtelua lainsaadannossa
[49]
ja vaatinut
tyoehtosopimuksien
yleissitovuuden
poistamista.
[50]
Lisaksi han on puhunut mielestaan ylisuuren julkisen sektorin pienentamisen tarpeellisuudesta.
[46]
Valtonen on kannattanut vuonna 2016 suorien
yritystukien
lakkauttamista, joista saastyvat noin miljardi euroa han olisi kayttanyt yhteisoveron alentamiseen kuudella prosenttiyksikolla.
[51]
Samana vuonna Valtonen visioi, ettei
yhteisoveroa
olisi enaa 20 vuoden kuluttua.
[52]
Valtonen ehdotti syyskuussa 2017 kokeilua, jossa ravintoloiden saantely purettaisiin jollain alueella kokonaan. Hanen mukaansa asiakkaat turvaisivat ravintolan hygienian ja muun turvallisuuden sosiaalisen median avulla.
[53]
Valtonen suhtautuu myonteisesti paremman elintason perassa tapahtuvaan
maahanmuuttoon
. Han peraankuuluttaa tyomarkkinoiden joustavoittamista niin, etta erityisesti nuoret, osatyokykyiset, vammaiset, muualta muuttaneet ja uran vaihtajat paasevat nykyista paremmin tyon syrjaan kiinni.
[54]
Vuonna 2010 Elina Valtonen esitteli blogissaan
Thilo Sarrazinin
kirjaa
Deutschland schafft sich ab
ja totesi, etta vuonna 2100 Saksassa saattaa asua 20 miljoonaa kantasaksalaista ja 35 miljoonaa
muslimia
. Jopa 80 prosenttia Saksassa asuvista nuorista muslimeista ei kokenut itseaan
saksalaisiksi
, joten saksalainen kulttuuri voi kadota nopeasti, kun
islam
leviaa Euroopassa.
[55]
Heinakuussa 2023 Elina Valtonen lausui vuoden 2010 kirjoituksestaan:
Pidan sen kirjoittamista virheena. En kuitenkaan puhunut enka ollut kuullut
vaestonvaihtoteoriasta
. En allekirjoita tallaista teoriaa.
Valtonen kertoi myos, etta kyseisina aikoina avustajat kirjoittivat keskustelupalstoille hanen nimissaan.
[56]
Valtonen sanoo kannattavansa dynaamista hyvinvointitaloutta, jossa sosiaaliturva avaa ihmisille vaihtoehtoja ja mahdollistaa aina lisaansiot perusturvaa menettamatta.
[57]
Libera-ajatuspajassa Valtonen ideoi tulonsiirtojarjestelman kokonaisuudistuksen, perustilin, jonka pohjalta Libera julkaisi
Perustili
-nimisen raportin yhdessa professori
Paul Lillrankin
ja vapaan toimittajan
Marko Hamilon
kanssa. Mallissa jokainen taysi-ikainen suomalainen saisi 20 000 euron alkupaaomalla varustetun perustilin, jolta voi nostaa rahaa vapaasti kuukausittaisen nostorajan puitteissa. Tilia paaomitetaan tyonteolla. Jokaisesta palkasta osa siirtyy suoraan perustilille ja tilille voi myos saastaa taman yli. Saastamiaan, alkupaaoman ylittavia varoja jokainen voi sijoittaa vapaasti ja niita voi kayttaa myos toisen henkilon palkkaamiseen siirtamalla rahaa perustililta toiselle. Tyonantajamaksut suoritetaan automaattisesti.
Tuloverot
maksetaan vasta kun tililta nostetaan rahaa. Tili kayttaytyy kuin
perustulo
, silla se mahdollistaa tyon ja sosiaalitukien yhdistamisen. Mallin kantava ajatus on, etta tyonteon pitaa aina kannattaa. Perustilin voi vieda pakkaselle, ja tilin mahdollinen positiivinen saldo vapautuu elakeiassa vapaaseen kayttoon. Negatiivinen saldo annetaan anteeksi.
[58]
Tammikuussa 2015
Sitra
julkaisi Valtosen,
Heikki Hiilamon
,
Osmo Soininvaaran
,
Juhana Vartiaisen
ja
Tuomas Poystin
kanssa asiantuntijaraportin ansiosidonnaisen tyottomyysturvan uudistamiseksi. Raportissa ehdotetaan ansioturvan ulottamista kaikille suomalaisille ja turvan siirtamista tyottomyyskassoilta valtion alaisuuteen. Ehdotuksessa lyhennettaisiin ansiosidonnaisen paivarahan kestoa 250 paivaan. Uudistuksen paamaarana on lisata tyon tarjontaa ja tehda tyottomyysturvasta kannustavampi.
[59]
Valtonen on jo ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja vaalikonevastauksessaan kannattanut
Naton
jasenyytta.
[60]
Valtonen suhtautui kriittisesti
Nord Stream
-hankkeeseen.
[61]
Han teki vuonna 2016 hankkeesta kirjallisen kysymyksen
Sipilan hallitukselle
yhdessa
Antero Vartian
,
Mikko Karnan
ja
Anders Adlercreutzin
kanssa.
[62]
Valtonen on valmis kieltamaan
turkistarhauksen
elainten hyvinvoinnin vuoksi ja haluaa kiristaa olosuhteita, joissa elaimia pidetaan.
[63]
Helmikuussa 2018 Valtonen linjasi tiedotteessaan, ettei
Sipilan hallituksen
valmistelemaa esitysta
sote-uudistukseksi
, valinnanvapauslaiksi ja maakuntauudistukseksi tule vieda eteenpain. Hanen mielestaan malli ei saa aikaan saastoja, ”eika ole syyta olettaa, etta malli parantaisi asiakkaiden palvelun laatua tai hoidon saatavuutta”.
[64]
Valtosella on Jukka Lepomaen
[65]
kanssa kaksi lasta.
[12]
Tammikuussa 2021 Valtonen kertoi eroavansa miehestaan
[66]
ja huhtikuussa 2021 han paatti ottaa vanhan sukunimensa takaisin.
Valtosen isa on mm.
Ilta-Sanomissa
politiikan toimittajana tyoskennellyt
Kari Valtonen
.
[8]
[67]
Hanen aitinsa on tyoskennellyt viestintaalan yrittajana.
[68]
Suomen lisaksi Valtonen puhuu
englantia
,
ruotsia
,
saksaa
ja
ranskaa
. Han on kertonut saksan olevan hanen ”tunnekielensa” ja puhuvansa lapsilleen saksaa.
[69]
[70]
Valtonen kuuluu
Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon
.
[71]
- ↑
Ulkoministeri Elina Valtonen
Valtioneuvosto. Viitattu 26.6.2023.
- ↑
a
b
c
Mina, Elina Lepomaki
Lepomaki.net
.
Arkistoitu
17.10.2019. Viitattu 22.10.2019.
- ↑
a
b
c
d
Elina Valtonen
Suomen kansanedustajat
. Eduskunta.
- ↑
Paaministeri Orpon hallitus nimitettiin
Valtioneuvosto
. 20.6.2023. Viitattu 22.10.2023.
- ↑
a
b
Sundman, Robert:
Hakkanen, Lepomaki ja Ikonen kokoomuksen varapuheenjohtajiksi
Yle Uutiset
. 6.9.2020. Viitattu 10.3.2024.
- ↑
Elina Valtosen CV eduskunnan sivuilla
eduskunta.fi
. Viitattu 10.3.2024.
- ↑
a
b
Koskinen, Mika:
Kokoomuksen Lepomaen sosiaaliturvamalli: Perustili kaikille taysi-ikaisille
Ilta-Sanomat
. 26.5.2016. Viitattu 17.9.2017.
- ↑
a
b
Nupponen, Sakari:
Stubbin haastaja Lepomaki "koyhien asialla" ? pankkiirimiehella on miljoonatulot
Helsingin Uutiset
. 4.4.2016. Viitattu 11.4.2016.
- ↑
Wirtavuori, Sanna:
Kansanedustaja Elina Valtonen: ”Isan muistisairaus oli jarkytys”
www.eeva.fi
. 10.10.2022. Viitattu 20.7.2023.
- ↑
Lehtola, Johanna:
Stubbin haastaja Lepomaen tarina: Yllattava ay-tausta, puhuu saksaa kotona, saa virtaa ruoanlaitosta
MTV Uutiset
. 7.4.2016.
Arkistoitu
8.4.2016. Viitattu 7.4.2016.
- ↑
Laatikainen, Outi:
Tuplatutkinto, 3 lasta ja ruokafani ? tallainen nainen on Stubbin haastaja
Keskisuomalainen
. 2.4.2016. Keski-Suomen Media.
- ↑
a
b
Auvinen, Pirjo:
Rohkeasti oikealla ? tallainen on kokoomuksen puheenjohtajaehdokas Lepomaki
Yle Uutiset
. 2.4.2016. Viitattu 2.4.2016.
- ↑
Vahti, Jukka:
Vapaus pelastaa ? ihmisen ja pankin!
Vihrea Lanka
. 24.2.2012.
Arkistoitu
22.12.2014. Viitattu 20.10.2014.
- ↑
Kallioniemi, Eija:
Numeropaasta on hyotya eduskunnassa
Kauppalehti
. Viitattu 30.10.2019.
- ↑
Liberan hallitus 2015: Elina Lepomaki puheenjohtajaksi, Henrikki Tikkanen ja Tatu Ylonen uusiksi jaseniksi
Libera.fi
. Viitattu 30.10.2019.
- ↑
Elina Valtonen - LinkedIn
linkedin.com
.
- ↑
Leppanen, Mikko:
Bilderberg-kokouksessa kasitellaan populismia Euroopassa, tekoalya ja Venajaa ? Suomesta osallistujalistalla Herlin, Lepomaki ja Wahlroos
yle.fi
. 7.6.2018. Yle.
- ↑
a
b
Eduskuntavaalit 2011 / Tulokset / Uudenmaan vaalipiiri
Vaalien tieto- ja tulospalvelu
. paivitetty (2.11.2021). Oikeusministerio. Viitattu 27.2.2024.
- ↑
a
b
Eduskuntavaalit 2015 / Tulokset / Uudenmaan vaalipiiri
Vaalien tieto- ja tulospalvelu
. 22.4.2015 (sivua paivitetty 22.09.2020). Oikeusministerio. Viitattu 2.4.2016.
- ↑
Koivisto, Matti:
Elina Lepomaki haastaa Stubbin puheenjohtajakisassa
Yle Uutiset
. 2.4.2016. Viitattu 2.4.2016.
- ↑
Varpela, Valtteri:
Orpolle aanivyory ? vasta toinen kierros ratkaisee voiton
Ilta-sanomat
. 11.6.2016.
Arkistoitu
11.6.2016. Viitattu 11.6.2016.
- ↑
Vapauden voitto
Otava
.
Arkistoitu
10.3.2024. Viitattu 10.3.2024.
- ↑
Lassila, Anni & Sutinen, Teija:
Lepomaen kirja on toimintaohjelma kohti todella vapaan markkinatalouden Suomea ? ja heratti kysymyksia Lepomaen omista tavoitteista
Helsingin Sanomat
. 26.4.2018. Viitattu 10.3.2024.
- ↑
Junkkari, Marko:
Kokoomuksen Elina Lepomaki haukkuu kirjassaan kokoomuksen ja kertoo suoraan mihin pyrkii: valtaan
Helsingin Sanomat
. 25.4.2018. Viitattu 10.3.2024.
- ↑
a
b
Tassa ovat Uudenmaan lapimenijat???Lepomaki triplasi aanimaaransa viime vaaleista
Lansivayla
. 15.4.2019. Viitattu 23.10.2019.
- ↑
Eduskuntavaalit 2019 / Tulokset / Uudenmaan vaalipiiri / Valitut
Vaalien tieto- ja tulospalvelu
. paivitetty (23.09.2020). Oikeusministerio.
- ↑
Neihumn, Alec:
Tassa ovat eduskuntavaalien aanikuninkaat ja aanikuningattaret! Joukossa tutut nimet ja jattiyllattaja perussuomalaisista
Mtv Uutiset
. 15.4.2019. Viitattu 15.4.2019.
- ↑
Vaalirahoitusilmoitus puuttuu yhdelta kansanedustajalta ja kahdelta varaedustajalta ? Lepomaki ja Satonen liittyivat sadan tonnin kerhoon
Suomenmaa
. 18.6.2019. Viitattu 18.6.2019.
- ↑
a
b
Kuntavaalit Tulospalvelu, Helsinki
vaalit.yle.fi
. 16.06.2021. Yle.
- ↑
Kahkonen, Katariina:
Jussi Halla-aholle aanikuninkuus ? tassa ovat koko maan aaniharavat
Mtv Uutiset (mtvuutiset.fi)
. 13.06.2021 (paivitetty 14.06.2021). MTV Oy.
- ↑
Valtosesta Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja
www.eduskunta.fi Tiedotteet
. 5.5.2022.
- ↑
Maki, Markus:
Tassa ovat kokoomuksen varapuheenjohtajat
Verkkouutiset
. 12.6.2022. Viitattu 1.11.2023.
- ↑
a
b
Eduskuntavaalit 2023 / Tulokset / Helsingin vaalipiiri
(Valtonen nro 152)
Vaalien tieto- ja tulospalvelu
. Oikeusministerio.
- ↑
Siippainen, Aapo:
Jussi Halla-ahon ennatys on lyoty ? Elina Valtoselle uskomaton aanisaalis Helsingissa
Helsingin Uutiset
. 3.4.2023. Viitattu 6.4.2023.
- ↑
Pietilainen, Tuomo; Siniauer, Pauliina; Vuorikoski, Salla:
Elina Valtonen ilmoitti vaalirahoituksensa yli 40?000 euroa liian pieneksi ? Edustajien tiedoissa runsaasti virheita
hs.fi
. 20.8.2023. Viitattu 20.8.2023.
- ↑
Waris, Olli:
Kokoomuksen Valtosella yli 136 000 euron kampanja ? sai Wahlroosilta ja Zabludowiczilta 6 000 euroa
Ilta-Sanomat
. 6.6.2023. Viitattu 19.12.2023.
- ↑
Lehtonen, Marko-Oskari:
Miljonaarit tukivat ehdokkaita avokatisesti kevaan vaaleissa ? Nama kansanedustajat saivat ”Nallelta” taydet 6 000 euroa
www.iltalehti.fi
. Viitattu 19.12.2023.
- ↑
Kinnunen, Pekka:
”Keskityn tehtaviini ulkoministerina ja kansanedustajana” ? Elina Valtonen jattaa kesalla kokoomuksen varapuheenjohtajan tehtavan
Yle Uutiset
. 10.3.2024. Viitattu 10.3.2024.
- ↑
Hallitusneuvottelujen reformipoytien ja jaostojen puheenjohtajat on nimetty
Valtioneuvosto
. 3.5.2023. Viitattu 1.11.2023.
- ↑
Sundman, Robert:
Presidentti nimitti Orpon hallituksen ? Niinisto: ”Yhtenaisyys on se voimavara, joka kantaa”
20.6.2023. hs.fi. Viitattu 20.8.2023.
- ↑
Hallonblad, Alli & Aaltonen, Joona:
Ulkoministeri Valtonen: Suomen ulkoasiainhallinto uudistetaan
Helsingin Sanomat
. 21.8.2023. Viitattu 10.3.2024.
- ↑
Tornudd, Nina:
Suomen ja Yhdysvaltojen DCA-sopimus on allekirjoitettu
Ilta-Sanomat
. 18.12.2023. Viitattu 26.1.2024.
- ↑
YK:n yleiskokous vaati valitonta humanitaarista tulitaukoa Gazaan ? myos Suomi aanesti paatoslauselman puolesta
Helsingin Sanomat
. 13.12.2023. Viitattu 10.3.2024.
- ↑
Metelinen, Sami:
”Emmanuel Macron on Elina Lepomaen ja Juhana Vartiaisen lineaarikombinaatio”
verkkouutiset.fi
. 24.4.2017. Viitattu 25.10.2019.
- ↑
Radio Suomen Paiva | Radio Suomen Paiva: Elina Lepomaki: Valtio ei ole kaiken hyvan takana
areena.yle.fi
. Viitattu 25.10.2019.
- ↑
a
b
Ramo, Aurora:
Superyksilo
Ylioppilaslehti
. 7.3.2014.
- ↑
Summanen, Kasperi:
Elina Lepomaki: Markkinatalous on paras ratkaisu koyhyyteen
Verkkouutiset.fi
. 21.9.2017. Viitattu 17.12.2017.
- ↑
Simula, Matti:
Kokoomuksesta loytyy myos tasaveron kannattajia
Suomen Kuvalehti
. 12.3.2011. Viitattu 1.12.2014.
- ↑
Helmikuun kuukausikokous, kansanedustaja Elina Lepomaki > Tampereen Suomalainen Klubi
tampereensuomalainenklubi.fi
. Tampereen Suomalainen Klubi.
Arkistoitu
17.9.2017. Viitattu 17.9.2017.
- ↑
Tyoehtosopimusten yleissitovuus lisaa tyottomyytta
Ajatuspaja Libera
. Viitattu 17.9.2017.
- ↑
Ahtokivi, Ilkka:
Elina Lepomaki alentaisi verotusta ja lopettaisi suorat yritystuet
Verkkouutiset
. 10.6.2016. Viitattu 23.10.2019.
- ↑
Metelinen, Sami:
Elina Lepomaki: Yhteisoveroa ei enaa ole 20 vuoden paasta
Verkkouutiset
. 4.2.2016. Viitattu 23.10.2019.
- ↑
Ristamaki, Juha:
Kansanedustaja Lepomaki ehdottaa: Kokeillaan ravintoloita ilman valvontaa
Iltalehti.fi
. Viitattu 3.9.2017.
- ↑
Lepomaki, Elina:
Vapauden voitto
, s. 301, 686. Otava, 2018.
- ↑
Elina Lepomaki:
Rasismin ja tilastotieteen ero (osa I)
(
Arkistoitu
? Internet Archive). Elinan blogi 27.9.2010.
- ↑
Eramaa, Ida:
Ministeri Elina Valtosen vanha teksti nousi esiin ? ”Pidan sen kirjoittamista virheena”
Iltalehti
. 2.7.2023. Viitattu 18.11.2023.
- ↑
Elina Lepomaki:
Vapauden voitto
, s. 689. Otava, 2018.
- ↑
Suominen, Heli:
Perustili remontoisi sosiaaliturvamallin
Helsingin Sanomat
. 12.12.2013.
Arkistoitu
5.12.2014. Viitattu 28.11.2014.
- ↑
Asiantuntijat: Ansioturva yhtalaiseksi kaikille suomalaisille
Sitra. Viitattu 21.4.2015.
- ↑
Tuuri, Johanna:
MTV:n vaalikone paljastaa kokoomuksen pj-ehdokkaiden erot ? Orpo Stubbia enemman oikealla
Mtv uutiset (mtvuutiset.fi)
. 7.5.2016. MTV Oy.
- ↑
”Suomessa tulisi pohtia turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia” - Kansanedustajat ihmettelevat Nordstreamia HS-Vieraskynassa
Uusisuomi.fi
. 8.10.2016. Viitattu 6.7.2023.
- ↑
Kirjallinen kysymys Nord Stream 2 -hankkeen turvallisuuspoliittisen ulottuvuuden huomioimisesta
2016. Eduskunta. Viitattu 6.7.2023.
- ↑
Tikka, Jukka-Pekka:
Turkistarhoista kysyttiin ? nain kellokkaat vastasivat
verkkouutiset.fi
. 9.5.2020. Viitattu 14.8.2021.
- ↑
Honkamaa, Antti:
Kokoomuksen Lepomaen yllattava veto: ”On aika kaataa sote-esitys, valinnanvapaus ja maakuntauudistus”
Is.fi
. 28.2.2018. Ilta-Sanomat. Viitattu 8.3.2018.
- ↑
Pietilainen, Tuomo:
Miljoonia Nordeassa ansainnut Jukka Lepomaki hakee Kevan toimitusjohtajaksi
HS.fi
. 30.11.2015. Viitattu 2.4.2016.
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
Luhtala, Jouko:
Kansanedustaja Elina Lepomaki eroaa ja jattaa kuntavaalit valiin ? Verkkouutiset: "Jos tilanne olisi toinen, olisin totta kai ehdolla"
mtvuutiset.fi
. 27.1.2021. Viitattu 27.1.2021.
- ↑
Vesala, Hanna:
Miten Elina Valtonen paatyi ulkoministeriksi? Taustalla mokilla tehty yllattava loyto
Ilta-Sanomat
. 15.7.2023. Viitattu 11.11.2023.
- ↑
Bhose, Cilla:
Elina Lepomaki puhuu mielellaan taloudesta ? ”Tuloeroissa ei tulisi olla mitaan pahaa, mikali ne syntyvat vapaassa kilpailussa ja ilman vaarinkaytoksia"
Tarkeimmat talousuutiset | Kauppalehti
. 10.11.2023. Viitattu 11.11.2023.
- ↑
Junkkari, Marko:
Politiikka | Elina Valtonen on hammastyttavan suosittu poliitikko, jonka talousnakemykset ovat suomalaisittain poikkeuksellisia
Helsingin Sanomat
. 23.4.2023. Viitattu 11.11.2023.
- ↑
Wirtavuori, Sanna:
Kansanedustaja Elina Lepomaki, 34: ”Puhun lasteni kanssa saksaa”
Anna (anna.fi)
. 6.6.2016. Viitattu 11.11.2023.
- ↑
Maki, Markus:
Enemmisto kansanedustajista kuuluu kansankirkkoon
Kotimaa
. 19.5.2015. Viitattu 27.2.2024.
Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat
|
---|
| Eduskuntaryhma
(44)
| |
---|
|
- ↑
a
b
Jyri Hakamies siirtyi marraskuussa 2012 Elinkeinoelaman keskusliiton toimitusjohtajaksi, jolloin hanen tilalleen eduskuntaan nousi Anu Urpalainen.
- ↑
a
b
Jyrki Katainen valittiin kesakuussa 2014 komissaariksi Euroopan komissioon, jolloin hanen tilalleen eduskuntaan nousi Elina Lepomaki.
- ↑
a
b
Henna Virkkunen valittiin toukokuussa 2014 jaseneksi Euroopan parlamenttiin, jolloin hanen tilalleen eduskuntaan nousi Mikael Palola.
|
|
|
---|
| Eduskuntaryhma
(37)
| |
---|
| 1
Veera Ruoho erosi perussuomalaisista ja liittyi kokoomuksen eduskuntaryhmaan kesakuussa 2017.
2
Alexander Stubb siirtyi Euroopan investointipankin varapaajohtajaksi 2017. Hanen tilalleen eduskuntaan nousi Pia Kauma.
3
Outi Makela siirtyi Nurmijarven kunnanjohtajaksi huhtikuussa 2018, jolloin hanen tilalleen eduskuntaan nousi Mia Laiho.
4
Sanna Lauslahti siirtyi Laaketeollisuus ry:n toimitusjohtajaksi huhtikuussa 2018, jolloin hanen tilalleen eduskuntaan nousi Raija Vahasalo.
5
Hjallis Harkimo erosi kokoomuksesta huhtikuussa 2018.
6
Kaj Turunen siirtyi kokoomuksen eduskuntaryhmaan sinisesta eduskuntaryhmasta huhtikuussa 2018.
|
|
|
---|
| Eduskuntaryhma
(37)
| |
---|
|
- 1
Anna-Kaisa Ikonen siirtyi Tampereen pormestariksi elokuussa 2021, jolloin hanen tilalleen eduskuntaan nousi Jari Kinnunen.
- 2
Juhana Vartiainen siirtyi Helsingin pormestariksi elokuussa 2021, jolloin hanen tilalleen eduskuntaan nousi Atte Kaleva.
- 3
Ilkka Kanerva kuoli 14. huhtikuuta 2022, hanen tilalleen eduskuntaan nousi Ville Valkonen.
- 4
Wille Rydman erosi kokoomuksen eduskuntaryhmasta 22. kesakuuta 2022 ahdistelukohun myota.
|
|
Uudenmaan vaalipiirin kansanedustajat
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
|