Dubai
on yksi seitsemasta
emiraatista
, jotka muodostavat
Arabiemiirikuntien liiton
. Emiraatin paakaupunki ja koko valtion suurin paakaupunki on niin ikaan nimeltaan
Dubai
.
Dubain emiraatti on vakiluvultaan ja pinta-alaltaan toiseksi suurin
Abu Dhabin
jalkeen. Dubai erottuu muista arabiemiraateista siten, etta oljytulot muodostavat vain kuusi prosenttia sen bruttokansantuotteesta.
[1]
Suurin osa emiraatin tuloista perustuu
Jebel Alin
vapaasatama-alueelle ja kasvavalle
matkailulle
.
Dubain
oljyvarannot
ovat alle kahdeskymmenesviidesosa
Abu Dhabin
oljyvarannoista, ja oljytulot muodostavatkin nykyaan vain pienen osan kaupungin tuloista.
[2]
Silti arabiemiirikunnissa on verovapaus, koska valtio omistaa yli puolet maan oljyvaroista.
lahde?
Dubain 2,1 miljoonasta asukkaasta noin 80 prosenttia on ulkomaalaisia. Monet tyolaisista ovat kotoisin
Sri Lankasta
,
Bangladeshista
,
Intiasta
ja
Pakistanista
,
[3]
ja ihmisoikeusjarjestot ovat arvostelleet heidan elinolojaan.
[4]
Dubai sijaitsee
Persianlahden
rannalla Arabiemiraattien koillisosassa. Sen pinta-ala on 3 900 neliokilometria. Se on suunnilleen nelion muotoinen, ja silla on 72 km Persianlahden rantaviivaa. Naapuriemiraatteina ovat
Abu Dhabi
lannessa ja etelassa ja
Sharja
idassa ja koillisessa. Dubailla on myos pieni eksklaavi Al-?ajarayn.
[5]
Dubai sijaitsee
Kravun kaantopiirilla
. Sen ilmasto on kuuma ja aurinkoinen.
[6]
Vuoden kuumimmat kuukaudet ovat heina- ja elokuu, keskimaarainen ylin lampotila on yli 40 celsiusastetta. Viileinta on tammi- ja helmikuussa, keskimaarainen alin lampotila on alle 15 astetta. Kesakuusta lokakuuhun ei sada lainkaan, helmikuussa sataa eniten, keskimaarin 36 mm.
[7]
Hallinnollisesti Dubai on jaettu 9 sektoriin ja nama edelleen 224 yhteisoon.
[8]
Sektorit 1, 3 ja 5 sijaitsevat meren rannalla.
[9]
Kuva Al Bastakiyan historiallisesta kaupunginosasta.
Vanhimmat arkeologiset loydot Dubaissa ovat peraisin pronssikaudelta, noin vuodelta 3000 eaa.
[10]
1700-luvulla nykyisen Dubain ja
Abu Dhabin
aluetta hallitsi
bani yas
-heimo, ja niiden kilpailija oli
qaewasim
-heimo nykyisten
Sharjahin
ja
Ra’s al-Khaiman
emiraattien alueella. Tilanteeseen sekoittui
Englannin Ita-Intian kauppakomppania
, joka sen laivoja vastaan tehtyjen hyokkaysten johdosta liittoutui bani yas -heimon kanssa qawasim-heimoa vastaan ja voitti sen sotaretkella vuonna 1819. Asemansa vakiinnuttaakseen britit velvoittivat alueen paallikot solmimaan yleisen rauhansopimuksen. Sopimuksen solmimisen jalkeen Intian kauppareitit oli turvattu ja alueen
helmien
tuotanto alkoi kukoistaa, mika hyodytti etenkin tuolloista Dubain aluetta. Vuonna 1833 noin 800 hengen joukko bani yas -heimon al-bu falasah -nimisesta alaryhmasta erosi Abu Dhabista ja muodosti itsenaisen Dubain alueen. Dubain ensimmainen hallitsija oli
Maktoum bin Buti
, ja nykyisen Dubain emiirit polveutuvat Maktoumin suvusta.
[11]
Helmien tuotanto oli pitkaan Dubain paaelinkeino. Sen talous sai huomattavan piristysruiskeen
Persian
korotettua tulleja satamissaan, minka johdosta monet kauppiaat, kasityolaiset ja heidan perheensa muuttivat vapaampaan Dubaihin. Vuonna 1929 alkanut
maailmanlaajuinen lama
iski erityisesti helmientuotantoon, ja siksi Dubaissa alettiin panostaa entista enemman kaupan alaan. Talous ei kuitenkaan lahtenyt kovin suureen kasvuun
toisen maailmansodan
hankaloittaessa kansainvalista kaupankayntia. Muutos tuli vasta vuonna 1966, kun rannikolta loydettiin oljyesiintymia. Oljy ja sen tuomat tulot mahdollistivat suuret infrastruktuuri- ja teollisuushankkeet, kuten
Port Rashidin
ja
Jebal Ali
satamien seka teollisuusalueen ja alumiinisulaton rakennuksen. Britannia paatti vetaytya sotilastukikohdistaan
Suezin
itapuolella vuonna 1967, ja sopimus sen alaisten
sopimusvaltioiden
kanssa paattyi 1. joulukuuta 1971. Sopimusvaltioista syntynyt uusi valtio oli nimeltaan
Yhdistyneet arabiemiirikunnat
.
[11]
Dubailaiset kauppiaat rikastuivat erityisesti
Irakin?Iranin sodan
aikana, jolloin he veivat tavaraa
Iraniin
. Dubain kuivasatamasta tuli puolestaan houkutteleva satama, koska sita pidettiin sodan aikana turvallisempana, kuin esimerkiksi Iranin tai
Kuwaitin
satamia. 1980-luvulta lahtien Dubaista kasvoikin Persianlahden vilkkain satama. Taloudelliseen kasvuun vaikutti myos Dubain kevyt verotus ja sisainen vakaus. 1990-luvulta lahtien Dubain taloutta on pyritty monipuolistamaan entisestaan, koska oljyn tiedetaan loppuvan aikanaan.
[11]
Niinpa 2000-luvulle tultaessa emiraatissa oli vireilla useita eri kokoisia rakennushankkeita. Vierastyolaisten lakkoilu ja globaalit talousongelmat johtivat maan velkaantumiseen ja suuriin lainoihin naapuriemiraatti Abu Dhabista.
[5]
Pilvenpiirtajia
Nykyaan Dubai on tarkea matkailukohde ja satama, mutta myos kasvava palvelualan keskus, jossa on muun muassa
informaatioteknologiaa
ja pankkitoimintaa. Matkailu tuo noin viidenneksen bruttokansantuotteesta.
[12]
Useimpien Arabiemiraattien pankkien ja vakuutusyhtioiden paakonttorit sijaitsevat Dubaissa.
[5]
Dubaihin on perustettu vapaatalousalueita ympari kaupunkia.
Dubai Internet City
ja
Dubai Media City
ovat informaatioteknologian organisaatioiden keskuksia, joissa toimivat muun muassa
EMC
,
Oracle
,
Microsoft
ja
IBM
seka media-alan organisaatioita, kuten
MBC
,
CNN
,
Reuters
,
ARY
ja
AP
.
[12]
Dubain valtion sijoitusyhtio
Dubai World
joutui syksylla 2009 pyytamaan puolen vuoden lykkaysta vajaan 40 miljardin euron velkojensa takaisinmaksuun.
[13]
Samalla selvisi, etta koko Dubain emiirikunta on joutunut niin vakavaan velkakierteeseen, etta tilanne horjutti jo koko maailmantaloutta. Talous, joka on perustunut yksinomaan ulkomaiseen velanottoon, on ollut kaukana tasapainosta pikkuvaltion ylimitoitettujen hankkeiden vuoksi, ja sen odotettiin joutuvan konkurssiin. Valtio takasi Dubai Worldin velkoja, ja sille tehtiin maksuohjelma tuleville vuosille.
[14]
Ohjelman mukaan Dubai Worldin olisi pitanyt myyda omistuksiaan monista yhtioista, kuten yhdysvaltalaisista tavarataloista ja kiinteistoyhtioista. Myytavaksi suunniteltujen yhtioiden kurssit laskivat kuitenkin huomattavasti ostohintaan verrattuina, ja osa teki konkurssin.
[15]
Liikenneyhteyksia hoitaa vuonna 1985 perustettu valtiollinen
Emirates
-lentoyhtio, joka kuljettaa 40?60 miljoonaa matkustajaa vuosittain.
[16]
Yhtion kotikentta on
Dubain kansainvalinen lentoasema
, joka oli vuonna 2016 maailman kolmanneksi vilkkain lentoasema matkustajamaaralla mitattuna
[17]
.
12-kaistainen ?eikki Zayedin moottoritie (Sheikh Zayed Road) kulkee lahes koko emiraatin lapi. Yhteyksista maan ulkopuolelle vastaavat Dubain kansainvalinen lentoasema seka Jebel Alin satama. Dubaissa on myos
metro-ilmajuna
, joka valmistui syyskuussa 2009.
[18]
Metrossa on kaytossa kaksi linjaa (punainen ja vihrea).
[19]
Dubaissa on seka julkisia etta yksityisia kouluja. 90% opetuksesta tapahtuu yksityiskouluissa. Koulunkaynti on pakollista 5?15-vuotiaille, ja maan omille kansalaisille se on ilmaista. Niille, joille arabia ei ole aidinkieli, arabian opetus vieraana kielena on pakollista 9. luokalle asti.
[20]
Julkisissa eli valtion omistamissa kouluissa opetuskieli on arabia, englantia opiskellaan yleensa vieraana kielena.
[20]
Dubain yliopiston
lisaksi emiraatissa toimii 26 ulkomaalaisen yliopiston etatoimipisteita.
[20]
Dubain lainsaadanto ja sosiaaliset normit perustuvat
?aria
-lakiin. Arabiemiraattien lain mukaan
raiskauksen
todistamiseen vaaditaan, etta raiskaaja myontaa teon tai neljan aikuisen miehen silminnakijan todistus.
[21]
Vuonna 2013
norjalainen
liikematkalla ollut nainen tuomittiin 16 kuukaudeksi vankilaan, kun han ilmoitti poliisille tyokaverinsa raiskanneen hanet.
[22]
Dubain hallitsija ?eikki
Muhammad ibn Ra?id Al Maktum
kuitenkin armahti hanet.
[23]
Alkoholin nauttiminen ilman asianmukaista lupaa ja avioliiton ulkopuolinen seksi ovat laittomia.
[23]
Dubaissa on vuonna 2005 valmistunut kilparata nimelta
Dubai Autodrome
. Radalla on ajettu muun muassa
A1GP
-sarjan kilpailuja.
[24]
base-hypyn
maailmanennatys rikottiin Dubaissa vuonna 2010, kun kaksi miesta hyppasi vastavalmistuneesta
Burj Khalifasta
.
[25]
- Guinness World Records 2001, s. 42.