Cornwall ( korniksi Kernow) on muodollinen ja historiallinen kreivikunta Lounais-Englannissa , Ison-Britannian saaren lantisimmassa karjessa. Sen kreivikunnanvaltuusto ja kuusi hallintopiiria lakkautettiin vuonna 2009 ja niiden tilalle muodostettiin yksi yhtenaishallintopiiri , jonka hallinnollisena keskuksena toimii Truron kaupunki. Muodolliseen kreivikuntaan luetaan lisaksi Scillynsaaret , jotka muodostavat oman yhtenaishallintopiirinsa. ^[1] Vuonna 2020 kreivikunnan alueella arvioitiin elavan noin 576 000 ihmista. ^[2]

Cornwall on yksi kelttilaisista maista . Alueella on muusta Englannista erottuva kulttuuri kelttilaisen historiansa johdosta. Cornwallissa toimii autonomiaa ajavia poliittisia liikkeita.

Maantiede [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sijainti ja piirteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Cornwall ja sen ainoa rajanaapuri Devon sijaitsevat pitkalla, Atlantin valtamereen tyontyvalla niemimaalla, jonka lantisin karki on nimeltaan Land’s End . ^{[1] [3]} Kreivikunnan pinta-ala on noin 3 546 neliokilometria, ja silla on rantaviivaa Atlantin kanssa 697 kilometria. ^{[2] [4]} Cornwallin itarajalta on noin 320 kilometria Lontooseen , ja sen lantisin kunta Penzance on viela tatakin 130 kilometria kauempana. Avomerella, 56 kilometria Penzancesta lounaaseen, sijaitsevat Scillynsaaret , joilla on oma paikallishallintonsa. ^[1]

Cornwallin etelarannikolla on Ison-Britannian saaren etelaisin karki, Lizard point . ^[5] Pisin joki (98 km) on Tamar , joka virtaa Cornwallin ja Devonin rajalla ja laskee Englannin kanaaliin . ^{[4] [6]} Cornwallin rannikot ovat vaihtelevia ja niihin kuuluu graniittijyrkanteita, pienia kallioisia poukamia ja niemimaita, hiekkadyyneja ja -rantoja seka suojaisia estuaareja. Atlantin tuulet puhaltavat suoraan karulle pohjoisrannikolle, jossa on kalliojyrkanteita, jyrkkarinteisia laaksoja ja dyyneja. Englannin kanaalin puoleinen etelarannikko on suojaisempi, ja sille ovat ominaisia hiekkarannat ja metsien reunustamat estuaarit. ^[7]

Ilmasto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Cornwallin ilmasto on merellinen : vallitsevat tuulet puhaltavat lounaasta, lannesta tai luoteesta, ja sateet ja sumut ovat yleisia. ^{[1] [7]} Rannikolla vuosittainen sademaara on keskimaarin 900?1 000 millimetria, mutta ylangoilla se voi olla jopa kaksi kertaa enemman. ^[8] Kesat ovat lampimia ja talvet lauhkeita, minka ansiosta kasvillisuus on rehevaa, etenkin suojaisissa paikoissa rannikolla. ^[1]

Luonto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Cornwall on paaosin graniittista nummiylankoa , jossa viihtyvat erilaiset piikkiherneet ja kanervakasvit . ^{[1] [9]} Yli 200 neliokilometria laaja Bodminin nummi on maisemallisesti tarkea , ja sen alueella sijaitsee Cornwallin korkein huippu Brown Willy (417 m). ^[10] Sisaosien ylankoja ymparoi maaseutu, joka vaihtuu lahella etelarannikkoa metsien peittamiksi syviksi laaksoiksi. ^[11]

Cornwallin linnusto on erityisen rikas rannikoilla ? vuorovesilahdissa esiintyy kahlaajia ja hiekkarannoilla ja dyyneilla ruokailee harmaalokkeja ja muita lokkeja . Siella pesii myos monia lajeja, esimerkiksi kurppia . Sisaosien maaseudulla tavataan paaskyja ja muita pikkulintuja mutta myos jalohaukkoja ja tornipolloja . Nummien kosteissa osissa esiintyy erilaisia suolintuja , jotka ruokailevat tulvatasangoilla ja vuorovesilammikoissa. ^[12]

Cornwallin rannikoilla ja estuaareissa elaa halleja ja pienempia kirjohylkeita . Merialueilla tavataan etenkin pullokuonodelfiineja mutta myos tavallisia delfiineja ja valkokuonodelfiineja seka pyoriaisia ja miekkavalaita . ^[13]

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Cornwalliin tuli ihmisasutusta viime jaakauden jalkeen. Rautakaudella alueen asuttivat mannermaalta tulleet keltit . Roomalaiset hallitsivat aluetta lyhyen ajanjakson ajan, mutta heidan valtansa siirtyi nopeasti useille pienille kelttiruhtinaille muun Englannin pysyessa roomalaisten kasissa. ^[14]

Keltit hallitsivat aluetta pitkaan ja Cornwall oli viimeinen osa Englantia, joka joutui saksien vallan alle. ^[14] Tama tapahtui ilmeisesti vuonna 838 kornien ja daanien yhteisen sotajoukon havittya Hingston Downin taistelun Wessexin kuninkaan Egbertin armeijalle. ^[15]

Myos tarut kuningas Arthurin valtakunnasta Camelotista on usein sijoitettu Cornwalliin ? legendaan liitetaan muun muassa Tintagelin linnanrauniot, Camelfordin markkinakaupunki (mahdollisesti Camelot) ja Bodminin nummella sijaitseva Dozmary Pool , jossa Excaliburin sanotaan lepaavan. ^[16]

Vuonna 1337 Edvard Musta prinssi , kuningas Edvard III :n poika, sai Cornwallin herttuan arvonimen, joka on sittemmin periytynyt aina Britannian hallitsijan vanhimmalle pojalle. ^[17] Nykyinen Cornwallin herttua on prinssi William ja hanen vaimonsa Catherine on Cornwallin herttuatar. ^[18]

Cornwallin asukkailla oli aikoinaan oma kielensa, korni , joka kuuluu kelttilaisiin kieliin . Kornin kielta ei enaa 1800-luvulla puhuttu yleisessa kaytossa, mutta etenkin Newlynin kalastajat kayttivat sita merella ollessaan. 1900-luvulla kielta alettiin elvyttaa . ^[19] Vuoden 2011 vaestonlaskennassa 557 ihmista ilmoitti puhuvan kornia aidinkielenaan. ^[20] Vuonna 2014 korneille taattiin lainsaadannolla kansallisen vahemmiston asema. Kornilainen itsenaisyysliike yrittaa saada alueelle laajempaa itsehallintoa . ^[21]

Hallinto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 2009 Cornwallin kreivikunnanvaltuusto ja kuusi hallintopiiria lakkautettiin ja niiden tilalle muodostettiin yksi yhtenaishallintopiiri. Scillynsaaret muodostavat oman yhtenaishallintopiirinsa mutta kuuluvat Cornwallin muodolliseen ja historialliseen kreivikuntaan. ^[1]

Yhtenaishallintopiirin vuonna 2017 valitussa valtuustossa on 123 valtuutettua, joista 46 kuuluu konservatiivipuolueeseen , 37 liberaalidemokraatteihin ja 30 on sitoutumatonta. ^[22] Yhtenaishallintopiirin vastuulla on tuottaa suurin osa Cornwallin alueen julkisista palveluista, muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoiminta, jatehuolto, asuminen, liikenne, peruskoulutus ja kirjastopalvelut. ^[23]

Lordiluutnantti Edward Bolitho on edustanut Ison-Britannian kuningatarta Cornwallissa ja Scillynsaarilla syyskuusta 2011 lahtien. ^[24]

Osa-alueet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Cornwallin muodolliseen kreivikuntaan kuuluvat seuraavat kaksi hallinnollisesti itsenaista yhtenaishallintopiiria: ^[1]

Hallinnon taso	Vakiluku (2020)	Lahde	Kartalla
Cornwall *	573 000	[2]	1
Scillynsaaret *	2 000	[2]	2
* Yhtenaishallintopiiri

Cornwallin paikallishallinnosta vastaa 213 kuntaa (civil parish) , joilla on omat kunnan- tai kaupunginvaltuustonsa. Kuntien tehtava on lahinna edustaa asukkaitaan poliittisessa keskustelussa, joka koskee niiden aluetta. Osa kunnista jarjestaa asukkailleen myos palveluita, kuten leikkipuistoja, bussikatoksia ja viljelypalstoja. ^[25]

Talous [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 2011 Cornwallin talouskasvu oli vuosikymmenen ajan ollut suurta, mutta se oli yha Britannian toiseksi koyhin alue. ^[26] Tyoikaisesta vaestosta noin 5 prosenttia oli tyottomana loppuvuonna 2011. ^[27]

Cornwallista louhittiin tinaa yli kolmentuhannen vuoden ajan. Kaivostoiminta sailyi kannattavana 1980-luvulle asti, jolloin lahella maanpintaa olevat esiintymat oli kaytetty loppuun ja viimeiset tinakaivokset suljettiin. St Austellin lahistolla on viela yksi kaoliniittikaivos . Vuonna 2006 Cornwallin ja Lansi-Devonin kaivosmaisema lisattiin Unescon maailmanperintoluetteloon . ^[1]

Nykyaan tarkeimpia elinkeinoja ovat maatalous ja matkailu , jolla on suuri merkitys rannikon pienille kalastajakylille. Laaksoja ja nummia kaytetaan laidunmaina , ja rannikon suojaisilla alueilla on kauppapuutarhoja . ^[1] Toinen tarkea ala, kalastus , on Euroopan unionin asettamien kiintioiden vuoksi muuttunut luonteeltaan. Vuonna 2009 Cornwallin kalastusalukset pyysivat lahes 12 000 tonnia kalaa ja ayriaisia, merkittavimpia saalislajeja olivat isotaskurapu , kampasimpukat , sardiinit ja merikrotit . ^[28]

Liikenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tiesto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Cornwallin alueella kulkee kaksi suurta tieta: ^[29]

• Lontoosta johtaa Land’s Endiin maantie A30 , joka kulkee Cornwallin sisaosien lapi ja ohittaa Bodminin ja Redruthin kaupungit;
• Nottinghamshiresta ja Lansi-Englannista tuleva maantie A38 kulkee Cornwallin etelaosien lapi ja paattyy Bodminiin.

Rautatiet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Cornwallin paarata kulkee Plymouthista Penzanceen Bodminin ja Truron kautta. Siita erkanee sivuradat St Ivesiin ja Newquayhyn pohjoisrannikolla ja Falmouthiin ja Looeen etelarannikolla. ^[30]

Lauttaliikenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Isles of Scilly Travelin operoima RMV Scillonian III liikennoi Penzancen ja Scillynsaariin kuuluvan St. Mary’sin valilla. Lauttamatka kestaa 2 tuntia ja 45 minuuttia. ^[31]

Torpoint Ferry liikennoi Tamarjoen suistossa Cornwallissa sijaitsevan Torpointin ja Devonissa sijaitsevan Plymouthin valilla. ^[32]

Vaesto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 2020 Cornwallissa arvioitiin asuvan noin 576 000 ihmista; sen vaesto oli kasvanut 13 prosenttia vuodesta 2001. ^[2] Alkuperaisen vaeston maara vahenee ja vaestonkasvu johtuu muuttoliikkeesta erityisesti muualta Englannista seka maahanmuutosta. ^[33]

Cornwallin alkuperaista kelttilaista vaestoa sanotaan korneiksi. Vuoden 2001 vaestonlaskennasta lahtien vaestonlaskukaavakkeessa on ollut mahdollista ilmoittaa olevansa korni vastaamalla kysymyksiin kansallisesta identiteetista ja etnisesta ryhmasta kirjoittamalla vapaasti taytettaviin kohtiin ”korni”. ^[33] Vuoden 2011 vaestonlaskennassa 13,8 prosenttia Cornwallissa asuvista luokitteli itsensa korniksi. ^[34]

Vuonna 2020 Cornwallissa oli seuraavat yli kymmenentuhannen asukkaan asutuskeskukset : ^[2]

Asutuskeskus	Hallinnollinen alue	Vakiluku (2020)	Lahde
St. Austell	Cornwall	26 000	[35]
Falmouth	Cornwall	24 000	[35]
Truro	Cornwall	23 000	[35]
Newquay	Cornwall	23 000	[35]
Camborne	Cornwall	23 000	[35]
Redruth	Cornwall	22 000	[35]
Penzance	Cornwall	16 000	[35]
Bodmin	Cornwall	16 000	[35]
Saltash	Cornwall	16 000	[35]
Helston	Cornwall	12 000	[35]
Penryn	Cornwall	11 000	[35]
St. Blazey	Cornwall	10 000	[35]

Tunnukset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lippu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Cornwallin lipussa on mustalla pohjalla valkoinen risti . Varhaisin tunnettu maininta lipusta on Davies Gilbertin vuonna 1838 kirjoittamassa teoksessa The Parochial History of Cornwall , jossa sita kuvataan Pyhan Piranin baneeriksi ja Cornwallin standaariksi. Gilbertin mukaan lipun varit tulevat Cornwallista louhittavista mustasta malmista ja siita saatavasta valkoisesta tinasta. ^[36]

Legendan mukaan 500-luvulla elanyt apotti Piran Cornwallilainen valitsi mustan ja valkoisen tunnusvareikseen nahtyaan nuotiossa mustan malmilohkareen, josta putoili valkohehkuista tinaa. Piranista tulikin tinankaivajien ja koko Cornwallin suojeluspyhimys. Toisen tulkinnan mukaan valkoinen edustaa Cornwallin rikkaita tinasuonia ja musta sen hedelmallista maaperaa. ^[36]

Pyha Piran on kuvattu lippu kadessaan lasimaalauksessa Bodminin St Petrocin kirkossa (1886) ja toisessa lasimaalauksessa Lontoon Westminster Abbeyssa (1888). Lipun uskotaan kuitenkin olleen kaytossa jo satoja vuosia tata aikaisemmin. Se muistuttaa hyvin paljon Bretagnen herttuakunnan lippua, jossa on valkoisella pohjalla musta risti, ja onkin arveltu, etta kornit olisivat omaksuneet sen kayton kelttilaiselta veljeskansaltaan. ^[36]

Pyhan Piranin paiva [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Cornwallin kansallispaivaa vietetaan maaliskuun 5. paivana Pyhan Piranin muistoksi. Suurin tapahtuma jarjestetaan Penhale Sandsin alueella Cornwallin pohjoisrannikolla: sadat ihmiset kantavat Cornwallin lippuja kulkueessa, joka etenee hiekkadyyneilta Pyhan Piranin ristille ja laskee narsisseja sen juurelle. ^[37]

Nimikkokukka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 2004 Cornwallin nimikkokukaksi valittiin kellokanerviin kuuluva Erica vagans Plantlife International -jarjeston pitamassa yleisoaanestyksessa. ^[38] Sita esiintyy Yhdistyneessa kuningaskunnassa vain Lizardin niemimaalla Cornwallin etelarannikolla, mista se on saanut nimensa Cornish heath , ’cornwallinkellokanerva’. ^[39]

Perinneruoat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Cornwallin perinneruokia ovat muun muassa:

• Cornish pasty ? naudanlihalla ja vihanneksilla taytetty murotaikinapiirakka; ^[40]
• Cream tea ? paksulla kermalla (clotted cream) ja hillolla taytettyja skonsseja , joita syodaan yleensa teen kera; ^[41]
• Cornish fairings ? inkivaarilla maustettuja makeita pikkuleipia ; ^[42]
• Cornish junket ? brandylla ja sitruunalla maustettu kermahyytelo, joka tarjoillaan paksun kerman kera; ^[43]
• Launceston cake ? siirapilla, korinteilla, sukaatilla ja manteleilla hoystetty hedelmakakku; ^[44]
• Figgie hobbin ? makea rusinaleivonnainen. ^[45]

Kreivikunnassa valmistettiin aikaisemmin myos suolasardiinia jopa 40 000 tynnyria vuodessa, mutta sen tuotanto lopetettiin vuonna 2005. ^[46]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Virallinen sivusto Cornwallin valtuusto. (englanniksi)
• Hakulinen, Kerkko (toim.):  Maailman maat ja kansat: Brittein saaret . Valitut Palat, 1993. ISBN 951-584-014-7 .

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Cornwall Wikimedia Commonsissa

• Cornwall Council (yhtenaishallintopiirin sivusto)
• Council of the Isles of Scilly (yhtenaishallintopiirin sivusto)
• Visit Cornwall (matkailusivusto)
• Visit Isles of Scilly (matkailusivusto)