Chicagon suuri palo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
John R. Chapinin piirros tulipalosta. Kuva julkaistiin alkujaan Harper's Weeklyssa . Nakyma on koilliseen Randolph Street Bridgen yli.

Chicagon suuri palo vuonna 1871 oli miltei koko Chicagon tuhonnut tulipalo. [1] Palon jalkeen kaupunki rakennettiin lahes kokonaan uudelleen, ja suunnitelmat tehtiin niin etta asemakaavassa voitiin korjata ongelmia aiheuttaneita kohtia. Uudelleenrakentamisesta sai alkunsa merkittava arkkitehtien Chicagon koulukunta . [1]

Chicago oli kasvanut 1800-luvun puolivalissa todella nopeasti. Kaupungin asukasluku oli vuonna 1850 lahes 30 000, mutta kymmenen vuotta myohemmin asukasluku oli kolminkertaistunut. Keskiluokkaiset muuttivat kaupungin laitamille halpojen liikenneyhteyksien ansiosta. Ydinkeskustan reunamilla oli koyhempia ja puista rakennettuja asuinalueita, jotka olivat myos tayteen ahdettuja. Tulipalot olivat alueella varsin yleisia. [2]

Chicagon suuri palo alkoi 8. lokakuuta 1871 West Sidessa DeKoven Streetin ladosta, jonka omistivat Patrick ja Catherine O’Leary. Palon syttymissyyta ei tiedeta, mutta se on laitettu eri lahteissa muun muassa vandaalien, maitovarkaiden, humalaisten naapureiden, itsesytynnan ja O’Learyjen lehman syyksi. Tuli levisi joka tapauksessa nopeasti, ja palokunta saapui paikalle myohassa. Tuli levisi lounaistuulen seurauksena, ja kaytannossa vasta 10. lokakuuta palo sammui vesisateiden ansiosta. Paloa rajoittivat lisaksi Michiganjarvi ja rakentamattomat tontit. [2]

Tulipalossa kuoli noin 300 ihmista ja lahes 100 000 jai kodittomaksi. Noin kolmasosa Chicagosta oli tuhoutunut. Kaikkiaan noin 17 450 rakennusta tuhoutui 9 neliokilometrin alueella. Aineellisia tuhoja aiheutui noin 200 miljoonan dollarin arvosta. [2]

Jalkitapahtumat

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Joseph Medill valittiin kuukauden paasta palosta Chicagon uudeksi pormestariksi. Han oli luvannut tiukempia rakennus- ja palomaarayksia. Medillin valintaan saattoi vaikuttaa myos se, etta aanestajatiedot olivat tuhoutuneet tulipalossa, joten vaaleissa ei voitu varmistaa, etteivat ihmiset aanestaisi useammin kuin kerran. [3]

Chicagon jalleenrakennus kaynnistyi nopeasti, mita auttoi se, etta liikenneinfrastruktuuri oli sailynyt varsin ehjana. Jalleenrakennus sai aikaan taloudellisen nousukauden ja nopeaa vaestonkasvua. Palon aikaan kaupungissa asui noin 324 000 ihmista, mutta yhdeksan vuotta myohemmin asukkaita oli jo 500 000 ja vuonna 1890 yli miljoona. Chicago myos suunniteltiin uudestaan, ja sinne rakennettiin maailman ensimmaiset pilvenpiirtajat . [3] Ensimmainen oli vuonna 1885 rakennettu Home Insurance Building . [4] Chicagon uuden kaupunkisuunnittelun vaikutus oli muualla maailmassa merkittava. [1] .

  1. a b c Gympel, Jan:  Arkkitehtuurin historia: Antiikista nykyaikaan , s. 78?79. Konemann, 2000 (alkuteos 1996). ISBN 3-8290-4779-7 .
  2. a b c Great Chicago Fire Encyclopedia Britannica . 6.10.2021. Viitattu 7.10.2021. (englanniksi)
  3. a b Chicago Fire of 1871 History.com . 21.8.2018. A&E Television Networks. Viitattu 7.10.2021. (englanniksi)
  4. Home Insurance Building history,com. Viitattu 3.5.2014.

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]