Central Park
Central Park etelasta
Sijainti	Manhattan , New York , New York , Yhdysvallat
Pinta-ala	n. 3,4 km²
Perustettu	1857
Suunnittelija	Frederick Law Olmsted , Calvert Vaux
Kotisivut
Infobox OK

Central Park

Central Park ( suom. Keskuspuisto ^[1] ) on kaupunkirakenteen ymparoima laaja puistoalue New Yorkin Manhattanilla . Noin 3,4 neliokilometrin laajuista suorakaiteen muotoista puistoa rajaavat Manhattanin ruutuasemakaavan Fifth Avenue ja Eighth Avenue idassa ja lannessa, seka 59. ja 110. katu etelassa ja pohjoisessa.

Puiston alkuperaiset suunnittelijat olivat Frederick Law Olmsted ja Calvert Vaux . Puiston rakennustyot alkoivat vuonna 1857, kun alueella ennestaan asuneet lahinna afroamerikkalaiset ja amerikanirlantilaiset asukkaat haadettiin kodeistaan. Puiston ensimmaiset osat otettiin kayttoon joulukuussa 1858. ^{[2] [3]} Puistoa on taman jalkeen uudistettu monin tavoin, ja useita alkuperaisen puiston metsikoita ja maisemapuutarhoja on sittemmin korvattu leikki- ja pelikentilla seka niin elaintarhan ja museoiden kuin ravintoloidenkin kayttoon tarkoitetuilla rakennuksilla. Lukuisten elokuvien ja televisiosarjojen , tapahtuma- ja kuvauspaikkana kaytetty Central Park on yksi maailman kuuluisimmista puistoista.

Central Park oli oisin vaarallinen paikka 1990-luvulle asti, mutta nykyisin rikollisuus on vahentynyt murto-osaan entisesta viranomaisten ja vapaaehtoisten valvonnan seka valvontakameroiden ja yollisen ulkonaliikkumiskiellon ansiosta. ^[4]

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

New Yorkin kaupunki kasvoi nopeasti 1800-luvulla. Vakiluku moninkertaistui vuosisadan alkupuoliskolla, ja rakennettu ymparisto levisi pohjoiseen entisille maatalousalueille kaupungin historiallisesta keskustasta Etela-Manhattanilla . Vuoden 1811 Manhattanin ruutuasemakaavassa ei ollut kaavoitettu suuria puistoalueita, ja kaupunkilaisten virkistysalueina kayttamat metsaalueet vahenivat kaupunkirakentamisen laajetessa ja tiivistyessa. 1800-luvun puolivalissa monet vaikutusvaltaiset newyorkilaiset alkoivat vaatia sanomalehtikirjoituksissaan kaupungille uutta suurta puistoaluetta. Tulevan puiston sijainnista kuitenkin vaiteltiin vuosia. ^{[5] [6] [7] [8]}

Suunnittelu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 1853 New Yorkin osavaltion edustuslaitos lopulta saati vaikutusvaltaisten kaupunkilaisten aloitteesta asetuksen, jonka nojalla suorakaiteen muotoinen alue keskisella Manhattanilla ruutuasemakaavan viidennen ja kahdeksannen puistokadun ( engl. Fifth Avenue, Eighth Avenue ) valilla tuli jattaa virkistysalueeksi vastoin alkuperaista asemakaavaa. Alueella oli ennestaan vahavaraisten maahanmuuttajien seka orjuudesta vapaiden afroamerikkalaisten asuttamia kylia. ^{[8] [9] [10]}

Osavaltion hallinto nimitti komission ( Central Park Commission ) valvomaan puistohankkeen edistymista. Komissio jarjesti puiston maisemasuunnittelusta julkisen kilpailun vuonna 1857. Kilpailun voittajaehdotukseksi valikoitui niin kutsuttu Greensward Plan , jonka olivat suunnitelleet maisema-arkkitehdit Frederick Law Olmsted and Calvert Vaux . Suunnitelmassa puiston oli tarkoitus olla englantilaista puutarhaa jaljitteleva maisema-arkkitehtoninen kokonaisuus, joka oli tarkoitettu etupaassa lapikulkevien vierailijoiden ihailtavaksi, eika niinkaan huvittelupaikaksi. ^{[11] [12]}

Rakennustyot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Puistoalueen valmistelu alkoi vuonna 1857 jo hieman ennen suunnittelukilpailun julkistusta alueen tyhjennyksella. Noin 1 600 alueen asukasta haadettiin kodeistaan ja heidan talonsa, maatilansa, kirkkonsa ja hautausmaansa pakkolunastettiin ja purettiin. Suurin osa haadetyista asukkaista oli afroamerikkalaisia seka lahinna irlantilaisperaisia maahanmuuttajia . Maa-alueiden lunastus maksoi itsessaan noin viisi miljoonaa tuon aikaista Yhdysvaltain dollaria , vaikka alkuperaisen arvion mukaan koko puisto olisi valmistuttuaan maineen ja rakennustoineen maksanut alle puolet tasta summasta. ^{[9] [10]}

Puiston varsinaiset rakennustyot alkoivat vuonna 1858 alueen soisten luonnonvesistojen raivauksella ja kuivatuksella. Taman jalkeen puistoon rakennettiin maisemapuutarhan niittyja, kumpuja, lampia, kanavia, siltoja ja kivettyja teita seka jalankulkijoille etta hevosliikenteelle. Puistoon istutettiin noin 270 000 puuta ja pensasta. ^[13]

Rakennustoiden aikana suunnitelmat muuttuivat useaan kertaan. Central Parkin rakennustoista vastanneen komission johtaja Andrew Green syrjaytti Olmstedin puiston rakennustoiden valvojana jo vuonna 1859, ja Vaux oli vuosia mukana vain konsulttina ennen kuin kumpikin nimitettiin uudelleen hankkeen johtaviksi arkkitehdeiksi vuonna 1865. 1860-luvulla puistoon lisattiin monia kohteita ja rakenteita, jotka eivat kuuluneet alkuperaisiin suunnitelmiin. Yksi naista on Calvert Vauxin ja hanen apulaisensa Jacob Wrey Mouldin suunnittelema goottilaistyylinen linna Belvedere Castle . Puistolla ei koskaan ollut virallisia avajaisia. Joulukuussa 1858 sadat kaupunkilaiset kavivat luistelemassa puolivalmiissa puistossa tekojarven jaatyneella pinnalla, ja puiston on kaytannossa katsottu olleen siita lahtien auki yleisolle. ^{[14] [2]}

1800-luvun loppu ja museot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Arsenal Bethesda Terrace ja suihkulahde Billy Johnsonin leikkikentta Central Parkin elaintarha Meijeri Friedsman-karuselli Grand Army Plaza Heckscher Playground Lampi Rumsey Playfield Lammasniitty Strawberry Fields Muinainen leikkikentta Belvederen linna Konservatorion lampi Suuri nurmikko Loeb Boathouse Pat Hoffman Friedmanin leikkikentta Ramble Metropolitan Museum of Art Tekojarvi Safari Playground Villin lannen leikkikentta Charles A. Dana Discovery Center Konservatorion puutarha Suuri kukkula Harlem Meer Allas Tenniskeskus Heckscher Ballfields Lasker Pool Woolman Rink / Victorian Gardensin huvipuisto Delacorte-teatteri

Central Park on ollut aidattu alusta alkaen, ja puiston ensimmaisina vuosina kaikilla sen porteilla oli vartijat , jotka pitivat kirjaa puiston kavijoista. ^[2] Osavaltion poliisikomissio antoi puiston hallinnolle valtuudet perustaa omat poliisivoimat, joiden tehtaviin kuului valvoa, etteivat vierailijat kaataneet puita, vahingoittaneet istutuksia, laiduntaneet elaimiaan puistossa tai talloneet nurmikoita, vaan pysyivat merkityilla poluilla. Vuonna 1859 puistossa kavi noin kaksi miljoonaa vierailijaa, ja puistopoliisi teki 228 pidatysta puiston alueella. ^[15]

Puiston alkuvuosina suurin osa kavijoista oli kaupungin varakkainta vaestoa, joka saapui puiston porteille ratsastaen tai hevosvaunuilla . ^[2] Puiston alkuperaiseen Greensward Plan -suunnitelmaan oli merkitty kolme pelikenttaa , ja puistoa mainostavissa esitteissa luvattiin muun muassa baseball - ja krikettipeleja , mutta todellisuudessa puiston valmistuessa urheilumahdollisuuksia oli hyvin vahan. Andrew Greenin johtama puistokomissio ei halunnut puistoon kaupungin lukuisia tyovaenluokkaisia urheilujoukkueita, vaan ainoastaan yksityiskoulujen oppilaat saivat erityislupia pelata alueella pallopeleja. ^[16]

Andrew Greenin johtama puistokomissio paatti 1860-luvulla perustaa puiston alueelle luonnontieteellisen museon ( American Museum of Natural History ) seka vuonna 1864 elaintarhan ( Central Park Zoo ) vastoin alkuperaisia suunnitelmia, huolimatta Frederick Olmstedin vastustuksesta. Luonnontieteellinen museo asettui aluksi puiston alueella sijaitsevaan entiseen asevarastoon , ja vuonna 1877 valmistui museon nykyinen Calvert Vauxin ja Jacob Wrey Mouldin suunnittelema rakennus. Museo ja elaintarha saivat seka rahoituksensa etta kokoelmansa suurimmaksi osaksi yksityisina lahjoituksina. ^{[17] [18]}

Vuoden 1870 huhtikuussa osavaltion demokraattivaltainen edustuslaitos hyvaksyi New Yorkin kaupungille uuden peruskirjan ( engl. City Charter ), joka antoi kaupungille entista laajemmat valtaoikeudet. Taman myota Central Parkin hallinointi siirtyi osavaltiolta kaupungille. New Yorkin kaupunki lakkautti puiston komissaarien neuvoston ( engl. Board of Commissioners of the Central Park ), joka piti viimeisen kokouksensa 20. huhtikuuta 1870. Kaupunki siirsi Central Parkin oman puisto-osastonsa ( engl. Department of Public Parks ) alaisuuteen, ja puiston yllapidon rahoitusta leikattiin huomattavasti seuranneina vuosina. ^[19]

Vuonna 1880 avattiin taidemuseo Metropolitan Museum of Art symbolisesti vastakkaiselle puolelle puistoa luonnontieteen museosta. ^[20] 1880-luvulla tiivis kaupunkirakenne levisi pohjoiseen puiston ymparille, kuten oli alun perin suunniteltukin. Talloin kuitenkin alueen uudet varakkaat asukkaat alkoivat kokea puiston nykytilassaan ongelmalliseksi. Aidattu puisto hairitsi liikennetta ita-lansisuunnassa ja puiston suurissa tekojarvissa pelattiin pesivan malariaa levittavia saaskia . Puiston lapi kulkevia teita laajennettiin ja vesistoja uudistettiin. Puiston tekojarviin rakennettiin kivipohjia betonista tai asfaltista hyonteiskantojen rajoittamiseksi. ^[21] Samoihin aikoihin puiston kaytto myos vapautui monin tavoin, eika aiemmin tiukkoja saantoja nurmikoiden ja kenttien kaytosta enaa valvottu. ^[22] Osin rahoituksen puutteestakin johtuva valvonnan heikkeneminen johti siihen, etta puisto tuli tunnetuksi lehdistossa nuorten romanttisten ja seksuaalisten kohtaamisten seka rikosten tapahtumapaikkana. ^[23]

1900-luvun alku ja autoilu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuosisadan vaihteessa autot yleistyivat kaupungissa ja autoilijat halusivat vieda laitteensa myos Central Parkiin. Puiston hallinto alun perin kielsi autoilun puistossa, mutta vuonna 1899 autoilijoiden yhdistys Automobile Club of America vei kiellon oikeuteen. Oikeuden lopullisessa paatoksessa autoilukielto katsottiin laittomaksi, silla oikeus maaritteli autot ”huvivaunuiksi” ( engl. pleasure carriages ) siina kuin hevosvaunutkin. ^[24]

1900-luvun alkuvuosikymmenina autot yleistyivat ja niiden ajonopeudet kasvoivat. Vuonna 1906 kolme kuoli puiston ensimmaisessa ihmishenkia vaatineessa auto-onnettomuudessa. 1920-luvulla autoilun kieltamista puiston kapeilla teilla vaativat seka kaupungin viheraluesuunnittelijat etta lukuisat kaupungin asukkaat sanomalehtikirjoituksissaan. Autoilu puistossa kuitenkin jatkui, ja vuonna 1931 asennettiin puiston ensimmaiset liikennevalot . ^[24]

Vuonna 1926 virkaan astunut pormestari Jimmy Walker nosti puiston maararahoja, ja puistoa alettiin uudistaa. Samoihin aikoihin kaupunki luopui puiston alueella sijainneen Great Reservoir -vesialtaan kaytosta osana kaupungin vesihuoltoa . Tekoaltaan tilalle istutettiin puiston alkuperaissuunnitelmia mukaillen laaja nurmikentta, joka tunnetaan nykyisin nimella Great Lawn (suom. suuri nurmikko ). ^[25]

Robert Moseksen uudistukset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 1934 virkaan astunut pormestari Fiorello La Guardia ja hanen nimittamansa puistokomissaari Robert Moses aloittivat mittavat kunnostus- ja uudistustyot puistossa. Vuonna 1934 puiston lounaisnurkassa sijaitseva Heckscher Playground oli edelleen Central Parkin ainoa liikunnalle ja pallopeleille tarkoitettu kentta. Moseksen johdolla kuitenkin monet puiston niityista ja metsikoista muunnettiin urheilu- tai huvittelukayttoon, ja vuonna 1937 puistossa oli jo 22 erilaista peli- ja huvittelupaikkaa. Naihin kuului baseballin ja muiden pallopelien pelaamiseen tarkoitettujen kenttien lisaksi lasten leikkikenttia seka myos ravintoloita ja tiloja erilaisten tapahtumien, kilpailujen ja esitysten jarjestamiseen. Puiston vanhoja rakenteita kunnostettiin, ja esimerkiksi elaintarhalle rakennettiin uudet tilat betonista ja tiilesta. Puiston istutuksiakin uudistettiin, mutta uudistusten jalkeen monet puiston alkuperaisista viheralueista oli korvattu pelikentilla ja betonirakenteilla. Moseksen aikaisista kalliista uudistustoista suuri osa rahoitettiin presidentti Franklin D. Rooseveltin New Deal -uudistuksiin kuuluneella julkisten investointien rahoituksella. ^[26]

1900-luvun keskivaiheet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Robert Moseksen johdolla uudistunut Central Park oli menestys vuosikymmenten ajan. Puiston suurella Great Lawn -nurmiaukiolla pidettiin 1960-luvulla saannollisesti suuria tapahtumia, kuten New York Philharmonic Orchestran konsertteja ja Metropolitan Operan oopperaesityksia. Lisaksi puisto oli suosittu paikka jarjestaa monenlaisia vastakulttuurin tapahtumia ja mielenosoituksia . ^[27] Puisto julistettiin yhdeksi Yhdysvaltain kansallisista historiallisista suojelukohteista ( engl. National Historic Landmark ) vuonna 1963. ^[28]

Puiston yllapito karsi kaupungin ajautuessa taloudellisiin ongelmiin, ja erityisesti 1970-luvulla puisto alkoi olla huonomaineinen vandalismin ja likaisuuden vuoksi. ^[29] Puisto esitettiin mediassa usein vaarallisena korkean rikollisuuden alueena erityisesti 1970-luvulla, mutta tilastojen mukaan puiston alueella tapahtui tuolloinkin vahemman rikoksia kuin ymparoivan kaupungin muilla alueilla. ^[30]

Central Park Conservancy [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

1980-luvulla useat aktivistit kerasivat lahjoituksilla varoja puiston kunnostukseen ja yllapitoon. Vuonna 1982 puiston yllapito siirrettiin virallisesti kaupungilta nailla varoilla perustetulle voittoa tavoittelemattomalle yksityiselle jarjestolle. Central Park Conservancy -jarjeston ensimmaisena johtajana toimi puistoaktivisti ja kirjailija Elizabeth Barlow Rogers . 1980-luvun puolessa valissa puistossa alkoi lahjoitusvarojen turvin uudistusohjelma Rebuilding Central Park . Alun perin uudistussuunnitelmaan kuului useiden pelikenttien ja betonirakenteiden purkaminen ja entisointi alkuperaisen 1800-luvun Greensward Plan -suunnitelman mukaisiksi, mutta lopulta uudistuksessa keskityttiin lahinna korjaamaan ja entisoimaan aiempina vuosikymmenina ransistyneita ja vandalisoituja kohteita. Olemassa olevien viheralueiden laiminlyotyja istutuksia korjattiin, ja puiston lansireunalle perustettiin yksi uusi huomattava maisemapuutarha, Strawberry Fields . ^[31]

Kuvia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• 
  Ilmakuva
• 
• 
• 
  The Pond -lampi (9)
• 
  Bethesda Fountain (2)
• 
  Belvedere Castle (14)
• 
  Loeb Boathouse (17)
• 
  The Lake (ei numeroa, 72. ja 79. katujen valissa)
• 
  Kleopatran neula
• 
  Lammasniitty (11)
• 
  Strawberry Fields (12)
• 
  Charles A. Dana Discovery Center (24)
• 
  Shakespeare Garden
• 
  Kilpikonnalampi ja Suuri nurmikentta (16)
• 
  Puisto sumuisena iltana
• 
  Puiston lavistava tie 65th Street
• 
  Conservatory Garden (25)
• 
  Silta
• 
  The Ramble (19)
• 
  Delacorte Theater (33)

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Blackmar, Elizabeth & Rosenzweig, Roy: Central Park History  (Kirjasta The Park and the People: A History of Central Park , Cornell University Press, 1998.) Central Park History . Viitattu 7.10.2018. (englanniksi)

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Central Park Wikimedia Commonsissa

• Matkaopas aiheesta Manhattan/Central Park Wikivoyagessa (englanniksi)
• The Insane Plan for Central Park Dokumentti kertoo puiston suunnittelusta. Video, 21 min.