Tama artikkeli kasittelee paaministeria. Diplomaatista kertoo
Carl N. D. Bildt
.
Nils Daniel Carl Bildt
kuuntele aantamys
(ohje)
(s.
15. heinakuuta
1949
Halmstad
,
Halland
,
Ruotsi
) on ruotsalainen poliitikko. Bildt oli
Ruotsin paaministeri
1991?1994 ja toimi
Maltillisen kokoomuksen
puheenjohtajana vuosina 1986?1999. Myohemmin han oli ulkoministerina
Fredrik Reinfeldtin
hallituksessa vuosina 2006-2014.
Bildt on syntyisin
Halmstadista
,
Hallandista
. Hanet valittiin puolueensa johtoon 1986
Ulf Adelsohnin
jalkeen.
Rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen 1980-luvulla oli osasyyna talouskriisiin, joka puhkesi Ruotsissa 1990. Talouskriisi ajoi
Ingvar Carlssonin
johtaman
sosiaalidemokraattien
hallituksen vaikeuksiin. Vuoden 1990 lokakuussa Bildt oli yhdessa
kansanpuolueen
Bengt Westerbergin
kanssa esitellyt mallin porvaripuolueiden yhteistyolle, jolle annettiin nimi
Uusi alku Ruotsille
(
ruots.
Ny start for Sverige
). Porvaripuolueiden vaatimuksiin lukeutuivat Ruotsin EU-jasenyysneuvotteluiden nopea loppuunvieminen, veronalennuksia, saantelyn purkamista ja julkisen talouden tasapainottaminen. Maltillisen kokoomuksen ja kansanpuolueen porvariyhteistyohon liittyivat pian myos
kristillisdemokraatit
ja
keskustapuolue
.
[1]
Porvaripuolueet voittivat
syyskuun 1991 vaalit
, mutta eivat kuitenkaan saaneet enemmistoa
valtiopaiville
. Carl Bildt nousi paaministeriksi, tehtavaan jota hanen isoisoisoisansa,
vapaaherra
Gillis Bildt
, oli hoitanut vuosina 1888?1889. Bildtin hallitus joutui turvautumaan vastaperustetun,
uusliberalistisen
ja
oikeistopopulistisen
,
Uusi demokratia -puolueen
passiiviseen tukeen. Muut porvaripuolueet suhtautuivat yhteistyohon Uuden demokratian kanssa nihkeasti, mutta Bildtin itse kerrotaan ottaneen asia rauhallisesti ja muun muassa todenneen puolueen ohjelman vastaavan
"90-prosenttisesti Maltillista kokoomusta"
.
[1]
Carl Bildtin hallitus toteutti kautensa alussa varsin klassista porvaripolitiikkaa vahentamalla saantelya ja yksityistamalla valtionyhtioita. Hallitus myos johti ja vei loppuun Ruotsin EU-jasenyysneuvottelut. Bildtin paaministerikausi muistetaan kuitenkin parhaiten juuri talouskriisista. Hallituksen oli perati kaksi kertaa turvauduttava sosiaalidemokraatteihin saadakseen lapi kaksi suurta kriisipakettia valtiopaivilla. Ruotsi joutui kriisiaikana luopumaan
kruunun
kiinteasta kurssista, mita Bildt kutsui suoraan epaonnistumiseksi.
[1]
Seuraavissa
vaaleissa 1994
sosiaalidemokraatit palasivat takaisin valtaan, ja vuonna 1999 Bildt jatti Maltillisen kokoomuksen puheenjohtajuuden havittyaan seuraavatkin valtiopaivavaalit sosiaalidemokraateille
Goran Perssonin
noustessa paaministeriksi.
[1]
Bo Lundgren
valittiin Maltillisen kokoomuksen johtoon Bildtin seuraajaksi.
Jatettyaan paaministerin tehtavat Bildt alkoi toimia aktiivisemmin kansainvalisissa tehtavissa. Hanet nimitettiin 1995 EU:n neuvottelijaksi
Balkanin konfliktissa
, ja Bildt toimi valittomasti
Bosnian sodan
jalkeen
Bosnia ja Hertsegovinassa
kansainvalisen yhteison
High Representative
-tehtavassa. Vuosina 1999?2001 han oli
YK:n paasihteerin
Kofi Annanin
erityislahettilaana Balkanilla.
[1]
Oljy-yhtio Lundin Oil (vuodesta 2001
Lundin Petroleum
) valitsi Bildtin toukokuussa 2000 yhtion hallitukseen. Yhtiota syytettiin myohemmin osuudesta
ihmisoikeusrikkomuksiin
Etiopiassa
ja
Sudanissa
, minka seka Lundin Petroleum etta Bildt kielsivat.
[2]
Lundin Petroleumin hallituspaikasta Bildt luopui lokakuussa 2006 ulkoministerin tehtavien myota.
[3]
Human Rights Watch
kritisoi Bildtia marraskuussa 2006 taman osakeomistuksesta Lundin Petroleumissa, jota se oli puolestaan syyttanyt yhtion laheisista suhteista Sudanin hallitukseen.
[4]
Bildt oli nimitetty myos sijoitusyhtio Vostok Naftan hallitukseen vuonna 2002. Vostok Naftan omistukset koostuivat 90 prosenttisesti venalaisen kaasuyhtio
Gazpromin
osakkeista. Omistuksensa yhtiosta Bildt myi lokakuussa 2006 aloitettuaan ulkoministerina. Han myi myos osto-optionsa joulukuussa saatuaan niista voimakasta kritiikkia niin medialta kuin oppositiosta.
[4]
Aloitettuaan ulkoministerina Bildt luopui myos neuvonantajan tehtavistaan East Capital -rahastoyhtiossa ja viestintatoimisto
Kreabissa
.
[5]
Ruotsalainen iltapaivalehti
Expressen
julkaisi artikkelin, minka mukaan
Irakin vapautuksen komitea
olisi varvannyt Carl Bildtin vuonna 2002 edistamaan
Turkin
osallistumista
Irakin sotaan
yhdysvaltalaisella rahoituksella.
[6]
Maltillisen kokoomuksen johtaman
Allianssin
voitettua
vuoden 2006 valtiopaivavaalit
Bildt nimitettiin Fredik Reinfeldtin hallituksen ulkoministeriksi. Valintaa pidettiin yllattavana, silla Bildt ja Reinfeldt eivat olleet aiemmin tulleet toimeen keskenaan. Lisaksi Bildt oli aiemmin itse toiminut paaministerina ja kokoomuksen puheenjohtajana.
[7]
Han jatkoi ulkoministerina myos
vuoden 2010 vaalien
jalkeen.
Bildt on ollut naimisissa kolmesti. Ensimmaisen avioliittonsa han solmi 25-vuotiaana tuolloin 27-vuotiaan Kerstin Zetterbergin kanssa. He olivat tutustuneet toimiessaan opiskelijapolitiikassa. Avioliitto kesti kuitenkin lopulta vain hiukan yli vuoden, ja jai lapsettomaksi.
[8]
Myohemmin, vuonna 1981 tuolloin valtiosihteerina tyoskennellyt Bildt tapasi Mia Bohmanin, kokoomuksen entisen puheenjohtajan
Gosta Bohmanin
tyttaren. Pariskunta meni naimisiin vuonna 1984, ja he saivat kaksi lasta: Gunnel Blanceflor syntyi marraskuussa 1989 ja Nils marraskuussa 1991. Bildtin toinenkin avioliitto paattyi eroon. Pariskunta jatti avioerohakemuksen helmikuussa 1996 ja ero sai lainvoiman seuraavana vuonna.
[8]
Nykyiseen puolisoonsa, italialaissyntyiseen
Anna Maria Corazzaan
, Bildt tutustui entisessa
Jugoslaviassa
, ja he menivat naimisiin vuonna 1998.
[8]
Bildtista tuli isa kolmannen kerran vuoden 2004 alussa, kun heille syntyi poika.
[9]
|
---|
| Puoluejohto
| Puheenjohtajat
| |
---|
| Puoluesihteerit
| |
---|
| Ryhmajohtajat
| |
---|
|
---|
| Organisaatio
| Laheisjarjestot
| |
---|
| Jarjestot ja yritykset
| |
---|
|
---|
| Historia
| |
---|
| |
|
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Taiteenala
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
| Muut
| |
---|
|