Carl Bildt

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kasittelee paaministeria. Diplomaatista kertoo Carl N. D. Bildt .
Carl Bildt
Bildt vuonna 2016.
Bildt vuonna 2016.
Ruotsin ulkoministeri
Reinfeldtin hallitus
6.10.2006?3.10.2014
Edeltaja Jan Eliasson
Seuraaja Margot Wallstrom
Ruotsin paaministeri
4.10.1991?7.10.1994
Monarkki Kaarle XVI Kustaa
Varapaaministeri Bengt Westerberg
Edeltaja Ingvar Carlsson
Seuraaja Ingvar Carlsson
Henkilotiedot
Syntynyt 15. heinakuuta 1949 (ika 74)
Halmstad , Halland , Ruotsi
Puoliso Kerstin Zetterberg ( vih.  1974?75)
Mia Bohman ( vih.  1984?97)
Anna Maria Corazza ( vih.  1998)
Tiedot
Puolue Maltillinen kokoomus
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.bildt.net

Nils Daniel Carl Bildt Sv-Carl Bildt.ogg  kuuntele aantamys   (ohje) (s. 15. heinakuuta 1949 Halmstad , Halland , Ruotsi ) on ruotsalainen poliitikko. Bildt oli Ruotsin paaministeri 1991?1994 ja toimi Maltillisen kokoomuksen puheenjohtajana vuosina 1986?1999. Myohemmin han oli ulkoministerina Fredrik Reinfeldtin hallituksessa vuosina 2006-2014.

Poliittinen ura

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Bildt on syntyisin Halmstadista , Hallandista . Hanet valittiin puolueensa johtoon 1986 Ulf Adelsohnin jalkeen.

Paaministerina

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen 1980-luvulla oli osasyyna talouskriisiin, joka puhkesi Ruotsissa 1990. Talouskriisi ajoi Ingvar Carlssonin johtaman sosiaalidemokraattien hallituksen vaikeuksiin. Vuoden 1990 lokakuussa Bildt oli yhdessa kansanpuolueen Bengt Westerbergin kanssa esitellyt mallin porvaripuolueiden yhteistyolle, jolle annettiin nimi Uusi alku Ruotsille ( ruots. Ny start for Sverige ). Porvaripuolueiden vaatimuksiin lukeutuivat Ruotsin EU-jasenyysneuvotteluiden nopea loppuunvieminen, veronalennuksia, saantelyn purkamista ja julkisen talouden tasapainottaminen. Maltillisen kokoomuksen ja kansanpuolueen porvariyhteistyohon liittyivat pian myos kristillisdemokraatit ja keskustapuolue . [1]

Porvaripuolueet voittivat syyskuun 1991 vaalit , mutta eivat kuitenkaan saaneet enemmistoa valtiopaiville . Carl Bildt nousi paaministeriksi, tehtavaan jota hanen isoisoisoisansa, vapaaherra Gillis Bildt , oli hoitanut vuosina 1888?1889. Bildtin hallitus joutui turvautumaan vastaperustetun, uusliberalistisen ja oikeistopopulistisen , Uusi demokratia -puolueen passiiviseen tukeen. Muut porvaripuolueet suhtautuivat yhteistyohon Uuden demokratian kanssa nihkeasti, mutta Bildtin itse kerrotaan ottaneen asia rauhallisesti ja muun muassa todenneen puolueen ohjelman vastaavan "90-prosenttisesti Maltillista kokoomusta" . [1]

Carl Bildtin hallitus toteutti kautensa alussa varsin klassista porvaripolitiikkaa vahentamalla saantelya ja yksityistamalla valtionyhtioita. Hallitus myos johti ja vei loppuun Ruotsin EU-jasenyysneuvottelut. Bildtin paaministerikausi muistetaan kuitenkin parhaiten juuri talouskriisista. Hallituksen oli perati kaksi kertaa turvauduttava sosiaalidemokraatteihin saadakseen lapi kaksi suurta kriisipakettia valtiopaivilla. Ruotsi joutui kriisiaikana luopumaan kruunun kiinteasta kurssista, mita Bildt kutsui suoraan epaonnistumiseksi. [1]

Oppositiosta kansainvalisiin tehtaviin

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seuraavissa vaaleissa 1994 sosiaalidemokraatit palasivat takaisin valtaan, ja vuonna 1999 Bildt jatti Maltillisen kokoomuksen puheenjohtajuuden havittyaan seuraavatkin valtiopaivavaalit sosiaalidemokraateille Goran Perssonin noustessa paaministeriksi. [1] Bo Lundgren valittiin Maltillisen kokoomuksen johtoon Bildtin seuraajaksi.

Jatettyaan paaministerin tehtavat Bildt alkoi toimia aktiivisemmin kansainvalisissa tehtavissa. Hanet nimitettiin 1995 EU:n neuvottelijaksi Balkanin konfliktissa , ja Bildt toimi valittomasti Bosnian sodan jalkeen Bosnia ja Hertsegovinassa kansainvalisen yhteison High Representative -tehtavassa. Vuosina 1999?2001 han oli YK:n paasihteerin Kofi Annanin erityislahettilaana Balkanilla. [1]

Oljy-yhtio Lundin Oil (vuodesta 2001 Lundin Petroleum ) valitsi Bildtin toukokuussa 2000 yhtion hallitukseen. Yhtiota syytettiin myohemmin osuudesta ihmisoikeusrikkomuksiin Etiopiassa ja Sudanissa , minka seka Lundin Petroleum etta Bildt kielsivat. [2] Lundin Petroleumin hallituspaikasta Bildt luopui lokakuussa 2006 ulkoministerin tehtavien myota. [3] Human Rights Watch kritisoi Bildtia marraskuussa 2006 taman osakeomistuksesta Lundin Petroleumissa, jota se oli puolestaan syyttanyt yhtion laheisista suhteista Sudanin hallitukseen. [4]

Bildt oli nimitetty myos sijoitusyhtio Vostok Naftan hallitukseen vuonna 2002. Vostok Naftan omistukset koostuivat 90 prosenttisesti venalaisen kaasuyhtio Gazpromin osakkeista. Omistuksensa yhtiosta Bildt myi lokakuussa 2006 aloitettuaan ulkoministerina. Han myi myos osto-optionsa joulukuussa saatuaan niista voimakasta kritiikkia niin medialta kuin oppositiosta. [4] Aloitettuaan ulkoministerina Bildt luopui myos neuvonantajan tehtavistaan East Capital -rahastoyhtiossa ja viestintatoimisto Kreabissa . [5]

Ruotsalainen iltapaivalehti Expressen julkaisi artikkelin, minka mukaan Irakin vapautuksen komitea olisi varvannyt Carl Bildtin vuonna 2002 edistamaan Turkin osallistumista Irakin sotaan yhdysvaltalaisella rahoituksella. [6]

Paluu hallitukseen

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Ulkoministeri Bildt tapaamassa Yhdysvaltain ulkoministeri Condoleezza Ricea lokakuussa 2006.

Maltillisen kokoomuksen johtaman Allianssin voitettua vuoden 2006 valtiopaivavaalit Bildt nimitettiin Fredik Reinfeldtin hallituksen ulkoministeriksi. Valintaa pidettiin yllattavana, silla Bildt ja Reinfeldt eivat olleet aiemmin tulleet toimeen keskenaan. Lisaksi Bildt oli aiemmin itse toiminut paaministerina ja kokoomuksen puheenjohtajana. [7] Han jatkoi ulkoministerina myos vuoden 2010 vaalien jalkeen.

Yksityiselama

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Bildt on ollut naimisissa kolmesti. Ensimmaisen avioliittonsa han solmi 25-vuotiaana tuolloin 27-vuotiaan Kerstin Zetterbergin kanssa. He olivat tutustuneet toimiessaan opiskelijapolitiikassa. Avioliitto kesti kuitenkin lopulta vain hiukan yli vuoden, ja jai lapsettomaksi. [8]

Myohemmin, vuonna 1981 tuolloin valtiosihteerina tyoskennellyt Bildt tapasi Mia Bohmanin, kokoomuksen entisen puheenjohtajan Gosta Bohmanin tyttaren. Pariskunta meni naimisiin vuonna 1984, ja he saivat kaksi lasta: Gunnel Blanceflor syntyi marraskuussa 1989 ja Nils marraskuussa 1991. Bildtin toinenkin avioliitto paattyi eroon. Pariskunta jatti avioerohakemuksen helmikuussa 1996 ja ero sai lainvoiman seuraavana vuonna. [8]

Nykyiseen puolisoonsa, italialaissyntyiseen Anna Maria Corazzaan , Bildt tutustui entisessa Jugoslaviassa , ja he menivat naimisiin vuonna 1998. [8] Bildtista tuli isa kolmannen kerran vuoden 2004 alussa, kun heille syntyi poika. [9]

  1. a b c d e Wimar, Einar: Torr och lagom kyld Motivation.se . 10/2014. Viitattu 6.12.2018. (ruotsiksi)
  2. Lagercrantz, Leo: 'Lundin may have led Bildt to the heart of darkness' The Local . 22.12.2011. Viitattu 7.12.2018. (englanniksi)
  3. Asblad, Magnus: Carl Bildt, oljan och Etiopien ? foljande ar kant Dagens Arena . 21.10.2011. Viitattu 8.12.2018. (ruotsiksi)
  4. a b Bildt sells Vostok Nafta options The Local . 22.12.2006. Viitattu 7.12.2018. (englanniksi)
  5. Nilsson Williams, Jessica: The Carl Bildt legacy 2.10.2014. Mundus International. Arkistoitu 9.12.2018. Viitattu 7.12.2018. (englanniksi)
  6. Utrikesminister Carl Bildt till salu Expressen . 22.2.2007. Arkistoitu 27.2.2007. (ruotsiksi)
  7. Kellberg, Christina: Berattelsen om Fredrik Reinfeldt dn.se . 18.9.2006. Dagens Nyheter. Viitattu 9.4.2014. (ruotsiksi)
  8. a b c Barback, Christina: Nu blir Sverige hennes nya hem Aftonbladet . 19.10.1998. Arkistoitu 6.12.2018. Viitattu 6.12.2018. (ruotsiksi)
  9. Svardkrona, Zendry: Fodd: en Baby-Bildt Aftonbladet . 4.1.2004. Viitattu 6.12.2018. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]