Bitcoin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bitcoin
Yleisin käytössä oleva tunnus.
Yleisin kaytossa oleva tunnus.
Lyhenne BTC, XBT
Symboli ?
Tarkkuus 10 -8
Jaettava yksikko mBTC (10 -3 BTC) [1]
satoshi (10 -8 BTC) [1] [2]
Kehityshistoria
Toiminnallinen tila aktiivinen
Julkaistu 0.1.0 (9. tammikuuta 2009)
Tekniikka
Tilikirjan alku 3. tammikuuta 2009 [3]
Aikamerkintamalli tyontodiste [4]
Tiivistefunktio SHA-256 [5]
Liikkeellelaskumalli hajautettu liikkeellelasku [6]
Lohkopalkkio 3,125 BTC [7]
Lohkoaika 10 minuuttia [8]
Nykyinen tarjonta 19,68 milj. BTC [9] (huhtikuussa 2024)
Tarjonnan enimmaismaara 21 milj. BTC [10]
Aiheesta muualla
Kotisivu
Lohkoketju

Bitcoin (symboli ? , lyhenne BTC tai XBT ) [a] on avoimeen lahdekoodiin pohjautuva kryptovaluutta , jonka loi Satoshi Nakamoto -nimimerkkia kayttanyt henkilo tai taho vuonna 2008 ja joka tuli toiminnalliseksi tammikuussa 2009. Yksi bitcoin on jaettavissa 100 miljoonaan pienempaan yksikkoon, joita kutsutaan kehittajansa mukaan satosheiksi. Joskus kaytetaan myos yksikkoa millibitcoin (mBTC), joka vastaa bitcoinin tuhannesosaa.

Bitcoin on taysin hajautettu sahkoinen valuutta, jonka toiminta ei riipu keskuspankista tai muusta keskitetysta tahosta. Sen siirtamisen mahdollistaa bitcoin-ohjelmaa ajavien tietokoneiden maailmanlaajuinen vertaisverkko . Bitcoin-siirtojen oikeellisuus varmistetaan kryptologisin menetelmin hyodyntaen vertaisverkon laskentatehoa. Jokainen siirto kirjataan julkiseen, kaikkien nahtavilla olevaan tilikirjaan, josta kaytetaan nimitysta lohkoketju .

Myos bitcoinien liikkeellelasku toteutetaan hajautetusti vertaisverkossa louhinnaksi kutsutun prosessin kautta. Louhinnassa lohkoketjun uuden lohkon varmentaja saa lohkopalkkion, jonka suuruus on huhtikuusta 2024 lahtien ollut 3,125 bitcoinia. Lohkopalkkio puolittuu noin neljan vuoden valein. [7] Taman seurauksena myos bitcoinin tarjonnan enimmaismaara on rajallinen, eika se koskaan ylita 21 miljoonaa yksikkoa. Kyseinen enimmaismaara on ennustettu saavutettavan noin vuonna 2140. [10] Koska bitcoin ei ole viranomaisten liikkeelle laskema, ei esimerkiksi Suomen Pankki maarittele sita viralliseksi valuutaksi. [11]

Bitcoinia on kritisoitu muun muassa tilisiirtojen hitaudesta, kaytosta verkkorikollisuudessa, heikosta energiatehokkuudesta ja palveluntarjoajien alttiudesta tietomurroille. Se on myos noussut sijoittajien tietouteen spekulatiivisena sijoituskohteena. Historiallisesti bitcoinin vaihtokurssi on kayttaytynyt volatiilisti, ja se on kokenut seka nopeita arvonnousuja etta romahduksia. Nain ollen bitcoinia pidetaan yleisesti korkeariskisena sijoituskohteena.

Bitcoin on virallinen valuutta El Salvadorissa . [12] [13]

Historia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Varhaiset vaiheet (2008?2010)

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
” Puhtaasti vertaisverkkoon perustuva sahkoinen raha mahdollistaisi verkkomaksujen suoran lahettamisen osapuolelta toiselle kaymatta rahoituslaitoksen lapi. ”

– Satoshi Nakamoto [4]

Bitcoinin loi nimimerkkia Satoshi Nakamoto kayttava henkilo tai taho, joka kertoi tavoitteekseen luoda keskuspankkien ja valtioiden kaltaisista instituutioista vapaan virtuaalisen maksuvalineen. [4] [14] Projektin virallinen verkko-osoite ”bitcoin.org” rekisteroitiin elokuussa 2008, ja lokakuussa Nakamoto julkaisi jarjestelman kuvauspaperin kryptologiaan erikoistuneella postituslistalla. Kuvauspaperi oli otsikoitu sanoin Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System [15] (Bitcoin: Sahkoinen kateisjarjestelma vertaisverkossa). [16] Se sisalsi kuvauksen lohkoketjuteknologiaan ja julkisen avaimen salaukseen perustuvasta julkisesta tilikirjajarjestelmasta, joka mahdollistaisi virtuaalivaluutalla maksamisen ilman keskitettya rahoituslaitosta. [4] Bitcoinin liikkeellelasku aloitettiin 3. tammikuuta 2009, kun jarjestelman ensimmainen, sittemmin Genesis-lohkona tunnettu lohko louhittiin. [3]

Ensimmainen bitcoin-siirto toteutui 12. tammikuuta 2009, kun salaukseen erikoistunut amerikkalainen ohjelmistokehittaja Hal Finney vastaanotti Nakamotolta bitcoineja. [17] Ensimmaisen vaihdon bitcoinista viralliseen valuuttaan teki vuonna 2009 suomalainen korkeakouluopiskelija Martti Malmi, joka vaihtoi 5 000 bitcoinia viiteen dollariin. Reaalimaailman tuotteita bitcoinilla ostettiin ensimmaista kertaa toukokuussa 2010, kun floridalainen ohjelmistokehittaja osti kaksi pizzaa 10 000 bitcoinin hintaan. [18]

Nakamoto vetaytyi bitcoin-projektin kehityksesta joulukuussa 2010 jattaen projektin avoimena lahdekoodina vapaaehoisista koostuvan yhteison kehitettavaksi [10] Nakamoton henkilollisyys on edelleen tuntematon, ja hanen on arvioitu voivan omistaa jopa miljoona bitcoinia. [8] [1]

Nousu yleiseen tietoisuuteen (2011?2017)

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Laajempaan kayttoon bitcoinin ottivat ensimmaiseksi mustan porssin  palvelut, joita veti puoleensa bitcoinin perinteisia valuuttoja suurempi anonymiteetti ja laittomiin kayttotarkoituksiin liittyvan saantelyn puute. [6] Erityiseen maineeseen nousi huumekauppaan ja muihin laittomiin palveluihin erikoistunut Silk Road -kauppapaikka, jossa kaikki maksut suoritettiin bitcoineina. [19] Jo vuoden olemassaolon jalkeen palvelussa suoritettiin bitcoin-siirtoja jopa 15 miljoonan dollarin vuosivauhtia. [6] Amerikkalaisviranomaiset sulkivat Silk Roadin lokakuussa 2013, ja sulkemisen yhteydessa takavarikoitiin 3,6 miljoonan dollarin arvosta bitcoineja. [20] Kaytto verkkorikollisuudessa on vaikuttanut virtuaalivaluuttojen maineeseen, ja on edelleen yleinen bitcoiniin kohdistuva kritiikin aihe.

Maaliskuussa 2013 ohjelmointivirhe bitcoin-ohjelmiston paivityksessa versioon 0.8 aiheutti merkittavan hairion, kun ohjelmiston vanhempaa versiota kayttaneet laitteet eivat tunnistaneet uudemmalla versiolla louhittuja lohkoja. Hairio aiheutti lohkoketjun hetkellisen haarautumisen kahdeksi lohkoketjuksi, ja ongelmatilanne ratkesi riittavan monen louhijan palautettua ohjelmistonsa versioon 0.7. Ongelmatilanteen aikana bitcoinin kurssi putosi nopeasti 23 prosenttia silloisessa johtava valityspalvelu Mt. Goxissa. [21]

Bitcoinin tunnettuuden kasvu johti myos valtioiden kiinnostukseen. Maaliskuussa 2013 Yhdysvallat selkeytti ohjeistustaan bitcoinin kayttajien ja valityspalveluiden laillisesta asemasta. [22] Joulukuussa 2013 Kiina rajoitti kryptovaluuttatoimintaa maassa, mika johti bitcoinin arvon hetkelliseen putoamiseen. [23] Lokakuussa 2013 bitcoinin arvo lahti voimakkaaseen nousuun, ja lahes kymmenkertaistui nopeasti yli 1 200 dollariin 29. marraskuuta 2013. Hintahuipun jalkeen arvo oli kuitenkin noin puolitoista vuotta laskusuhdanteinen. [24]

Bitcoin-ohjelmiston versio 0.12.1 julkaistiin 15. huhtikuuta 2016. Versiota pidettiin merkittavana edistysaskeleena bitcoinin skaalautuvuudelle, eli nopeudelle, jolla se voi prosessoida tilisiirtoja. [25]

Vuoden 2017 aikana nahtiin uusi merkittava kurssinousu, kun bitcoinin arvo nousi noin 1 000 dollarista vuoden alussa uuteen, lahes 20 000 dollarin huippuun 17. joulukuuta 2017. [24]

Viimeaikainen kehitys (2018?)

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Joulukuun 2017 hintahuipun jalkeen bitcoinin kurssi siirtyi uuteen, noin puolentoista vuoden pituiseen laskusuhdanteeseen. [24]

21. lokakuuta 2020 PayPal -maksupalvelu ilmoitti sallivansa kryptovaluutan myymisen, ostamisen ja omistamisen palvelun sisalla. Ilmoitusta pidettiin merkittavana palvelun suuren kayttajamaaran vuoksi. [26]

Vuonna 2020 bitcoinin kurssi kaantyi jalleen merkittavaan nousuun. Vuoden alussa bitcoinin arvo oli noin 6 000 dollaria. 20 000 dollarin raja ylittyi joulukuussa 2020, [27] ja tammikuussa 2021 bitcoinin arvo rikkoi 30 000 dollaria. [28]

Tekniikka

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Paaartikkelit: Bitcoinin tekniikka ja Lohkoketju

Lohkoketju julkisena tilikirjana

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Lohkoketjuun (mustalla) on kirjattu tieto kaikista historiallisista bitcoin-tilisiirroista. Lohkoketjun ensimmaista lohkoa (vihrealla) kutsutaan Genesis-lohkoksi. Orpolohkot (violetilla) ovat lohkoja, jotka haarautuvat paaketjusta.

Bitcoin eroaa perinteisesta virtuaalivaluutasta keskitetyn kirjanpidon puutteensa takia. Tyypillisesti kayttokelpoinen virtuaalivaluutta tarvitsee keskitetyn tahon, joka pitaa kirjaa valuutalla tehdyista tilisiirroista ja vahvistaa niiden oikeellisuuden. Bitcoinilla vastaavaa keskitettya tahoa ei ole. Sen sijaan kaikki tilisiirrot kirjataan julkiseen tilikirjaan, jota kutsutaan lohkoketjuksi. [8] Uusien tilisiirtojen vahvistamisesta vastaavat bitcoin-ohjelmaa ajavat laitteet, joiden kayttajia kutsutaan louhijoiksi. Kopio lohkoketjusta varastoidaan jokaiselle vertaisverkon jasenlaitteelle riippumatta siita, onko kyseessa louhija ( full node ) vai tavallinen kayttaja ( lightweight node ). [5]

Lohkoketju on nimensa mukaisesti ketju, joka koostuu useista lohkoina tunnetuista yksikoista. Jos kayttaja haluaa lahettaa bitcoineja toiselle kayttajalle, lahetetaan tieto tilisiirrosta muille vertaisverkon laitteille. Louhijat keraavat tiedon uusista tilisiirroista lohkoihin, joiden oikeellisuus vahvistetaan erityisella tiivisteilla ( engl. hash ). [8] Yksittainen lohko sisaltaa usein tiedon 1500?2500 tilisiirrosta. [29] Taman jalkeen tieto uudesta lohkosta lahetetaan muille vertaisverkon jasenille, ja se kytkeytyy osaksi muita lohkoketjun kopioita. Nain kayttajien tieto toteutuneista tilisiirroista pysyy samana. Kokonaisuudessaan lohkoketju sisaltaa tiedon kaikista historiallisista toteutuneista tilisiirroista aina ensimmaiseen, Genesis-lohkona tunnettuun lohkoon saakka. [5]

Lohkoketjutekniikan merkittavin kysymys on lohkojen oikeellisuuden varmentaminen. Bitcoin-jarjestelman on siis estettava vaarennettyjen tilisiirtojen hyvaksyminen, ja huolehdittava siita, etta vertaisverkon jasenten keskuudessa vallitsee yksimielisyys oikeasta tilikirjasta. Ongelman ratkaisi Satoshi Nakamoto alkuperaisessa bitcoin-jarjestelman kuvauspaperissaan. Nakamoton ratkaisu perustuu tiivistefunktion ( engl. hash function ) kayttoon seka erityiseen tyontodistemenetelmaan , joka tekee vaarennettyjen lohkojen kytkemisesta osaksi lohkoketjua toteuttamiskelvotonta, silla se vaatisi epakaytannollisen paljon laskentatehoa. [4]

Tilisiirrot ja omistaminen

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Oletetaan, etta kayttaja A haluaa lahettaa 1 bitcoinin kayttajalle B. Toteutuakseen tilisiirto vaatii tiedon yhdesta tai useammasta syotteesta ( engl. input ) ja tulosteesta ( engl. output ). Syottella tarkoitetaan aiempaa tilisiirtoa, joka osoittaa, etta kayttaja omistaa varat, jotka han haluaa lahettaa. Tassa tapauksessa syote voi olla esimerkiksi aiemmin toteutunut tilisiirto ”Kayttaja C lahettaa 2 bitcoinia kayttajalle A”. Tulosteella puolestaan tarkoitetaan tilisiirtoa, joka halutaan toteuttaa. Tassa tapauksessa tulosteeksi muodostuu ”Kayttaja A lahettaa 1 bitcoinin kayttajalle B ja pitaa itsellaan 1 bitcoinin”. [30] [5] Tarkemmin maariteltyna bitcoinin itsensa voidaan sanoa olevan yhta kuin tilisiirtohistoriansa: lohkoketjun avulla ei vain pideta kirjaa toteutuneista tilisiirroista, vaan lohkoketju itsessaan on yhta kuin bitcoin. [30]

Kuukausittaisten bitcoin-siirtojen maara vuosina 2009?2023. Kuvaajan asteikko on logaritminen .

Louhijat eivat yleensa kasittele tilisiirtoja vapaaehtoistoimintana, vaan heita motivoi lohkopalkkioista ja siirtomaksuista saatava rahallinen hyoty. Siirtomaksu on vapaaehtoinen maksu, jonka tilisiirron tekija voi lahjoittaa louhijalle tilisiirron varmentamista vastaan. Maksun vapaaehtoisuudesta huolimatta suurin osa bitcoin-siirroista sisaltaa siirtomaksun, silla louhijat voivat priorisoida tilisiirtojen varmentamista siirtomaksun suuruuden perusteella. [31] Kaytannossa edellisen esimerkin tuloste voitaisiin siis ilmoittaa muodossa ”Kayttaja A lahettaa 1 bitcoinin kayttajalle B, antaa 0,0001 bitcoinia louhijalle siirtomaksuna ja pitaa itsellaan 0,9999 bitcoinia”. Tyypillisen siirtomaksun suuruus on 0,0001 bitcoinia, ja vuonna 2014 vain 3 % bitcoin-siirroista toteutettiin ilman siirtomaksua. [6]

Koska bitcoinilla ei ole tilisiirtoja varmentavaa keskustahoa, ei toteutunutta bitcoin-siirtoa voi peruuttaa. [30] [6] Taman vuoksi tilisiirron tekijan on suositeltavaa tarkistaa vastaanottajan osoite useasti vaaralle kayttajalle lahetetyn siirron valttamiseksi.

Kayttajat allekirjoittavat tekemansa tilisiirrot yksityisella avaimella, jota ei paljasteta muille tahoille. Jokaisella kayttajalla on myos julkinen avain, jota kaytetaan tilisiirtoa kasitellessa sen lahettajan allekirjoituksen varmistamiseen. Kayttajan yksityista avainta ei ole mahdollista selvittaa pelkan julkisen avaimen perusteella. Jos kayttaja menettaa yksityisen avaimensa, ei bitcoin-jarjestelmalla ole mitaan mekanismia kayttajan allekirjoituksen varmistamiseksi. Talloin kaikki avaimeen yhdistetyt bitcoinit ovat palauttamattomissa. [5] The Wall Street Journalin analyysin mukaan viidesosa bitcoineista on kadonnut yksityisen avaimen menetyksen seurauksena. [32]

Lohkoketjun varmentaminen

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tiivistefunktio ja tyontodiste

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tiivistefunktio tarkoittaa funktiota , joka muuttaa syotteen (esimerkiksi viestin) tiivisteeksi (esimerkiksi numerosarjaksi) niin, etta jokaista syotetta vastaa vain yksi tiiviste. Kryptologisesti hyodyllisen tiivistefunktiosta tekee se, etta vaikka tiiviste on helposti selvitettavissa syotteen avulla, ei prosessin kaantamiseen (eli syotteen selvittamiseen tiivisteen perusteella) ole arvaamista tehokkaampaa menetelmaa. Lohkoketjun lohkojen varmentamisessa kaytetaan SHA-256 -tiivistefunktiota, jonka tiiviste voi saada 10 77 erilaista arvoa. [5]

Kun lohkoketjun uusi lohko syntyy, sille maaritetaan yksilollinen tiiviste niin, etta tiivistefunktion syotteena kaytetaan lohkon sisaltamaa dataa. Tahan dataan kuuluu esimerkiksi luettelo tilisiirroista, lohkon aikamerkinta, lohkoketjun edeltavan lohkon tiiviste seka erityinen satunnaisluku. Hyvaksyttavan tiivisteen loytamista hidastaa se, etta tiivisteen on taytettava tietyt numeeriset ominaisuudet. [b] Vahvistaakseen uusia tilisiirtoja sisaltavan lohkon louhijan on siksi ensin loydettava arvaamalla hyvaksyttavan tiivisteen tuottava satunnaisluku, mika on aikaa ja laskentatehoa vaativa prosessi. Kun louhija loytaa sopivan satunnaisluvun, lahetetaan lohko vertaisverkon muille jasenille, jotka voivat helposti tarkistaa lohkon oikeellisuuden varmistamalla, etta loydetty satunnaisluku todella tuottaa hyvaksyttavan tiivisteen. Menetelmaa kutsutaan tyontodisteeksi ( engl. proof-of-work ): loydetty satunnaisluku on osoitus lohkon varmentamiseen kaytetysta laskentatehosta. [5] Kun uusia laitteita liittyy vertaisverkkoon ja sen laskentateho kasvaa, saadellaan tiivisteelta edellytettyjen numeeristen ominaisuuksien vaikeustasoa niin, etta uuden lohkon syntymiseen kestava aika (lohkoaika) pysyy noin 10 minuutissa. [30] [5]

Edellisen lohkon tiivisteen sisallyttaminen uuteen lohkoon estaa tehokkaasti vaarennettyjen lohkojen liittamisen osaksi lohkoketjua. Oletetaan, etta kayttaja haluaisi muokata lohkoketjua lisaamalla siihen patemattoman tilisiirron sisaltavan vaarennetyn lohkon. On teoriassa mahdollista, etta kayttaja voisi arvata tiivistefunktion soveltuvan satunnaisluvun oikein ja lahettaa siten tiedon vahvistetusta lohkosta muille vertaisverkon laitteille. Talloin lohkoketjua manipuloivan kayttajan tulisi kuitenkin loytaa myos kaikille vaarennetyn lohkon jalkeisille lohkoille uusi tiiviste, koska edellisen lohkon tiiviste vaikuttaa jokaisen lohkon tiivisteeseen. Prosessin epakaytannollisyys suojaa lohkoketjua tehokkaasti manipulaatioyrityksilta, ja se hylkaa mahdolliset vaarennetyt lohkot nopeasti. [8] [5]

Lohkoketjun haarautuminen

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tilanteet, joissa useampi louhija varmistaa eri tilisiirtoja sisaltavan uuden lohkon lahes samanaikaisesti, ovat suhteellisen yleisia. Vastaavaa tilannetta kutsutaan lohkoketjun haarautumiseksi. Bitcoin-jarjestelma ratkaisee mahdolliset konfliktitilanteet tunnistamalla oikeelliseksi vain pisimman lohkoketjun, eli sen, jolla on suurin tyontodiste. Lohkoketjun haarautuessa oikeellinen lohkoketju tunnistetaan, kun toiseen haaroista kytkeytyy uusi lohko. Talloin tunnistamaton lohko jaa ns. orpolohkoksi. Orpolohkon sisaltamat tilisiirrot paallekirjoitetaan, ja ne palautuvat louhijoille odottamaan kirjaamista uuteen lohkoon. Tilisiirtojen paallekirjoittamisen yleisyydesta johtuen ei niita yleensa virallisteta, ennen kuin lohkoon, johon tilisiirrot on kirjattu, on kytkeytynyt useita uudempia lohkoja. [5]

Pisimman lohkoketjun tunnistaminen oikeelliseksi avaa teoreettisen mahdollisuuden, jossa verkkohyokkaaja voisi kytkea Genesis-lohkoon uuden, lohkoketjun paaketjua pidemman lohkoketjun. Talloin lohkoketjun paaketju paallekirjoitettaisiin ja verkkohyokkaajan vaihtoehtoinen historia jaisi varmennetuksi tilisiirtohistoriaksi. Vastaavaa hyokkaysta pidetaan kuitenkin aarimmaisen epatodennakoisena, silla sen toteuttaminen vaatisi suunnattoman maaran laskentatehoa. [30]

Louhiminen ja tarjonta

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Bitcoinien kokonaismaara vuosina 2009?2019. Lohkopalkkion puolittumisesta johtuen maara ei koskaan ylita 21 miljoonaa yksikkoa.

Kuten edella todettiin, uusien lohkojen syntymisesta ja varmentamisesta vastaavat bitcoin-ohjelmaa ajavat vertaisverkon jasenet, joita kutsutaan louhijoiksi. Louhijat kayttavat laskentatehoaan loytaakseen satunnaislukuja, jotka tayttavat lohkon tiivisteelta edellytetyt numeeriset ominaisuudet. Vertaisverkko hyvaksyy uudet lohkot osaksi lohkoketjua tyontodistusmenetelmalla. [5]

Kun louhija loytaa sopivan satunnaisluvun ja varmentaa uuden lohkon, myonnetaan hanelle lohkopalkkiona tunnettu bitcoin-maara, [31] jonka suuruus on toukokuusta 2020 ollut 6,25 bitcoinia. [c] [7] Louhijoille myonnettavat lohkopalkkiot ovat ainoa tapa, jolla uusia bitcoineja syntyy. Lohkopalkkion myontaminen louhijalle toteutetaan lisaamalla uuteen lohkoon ylimaarainen tilisiirto, jonka vastaanottaja on louhija. (Nain ollen lohkopalkkioiden myontaminen poikkeaa tavallisesta tilisiirrosta niin, ettei se vaadi lainkaan syotetta). [30]

Lohkopalkkion suuruus puolittuu noin neljan vuoden valein tapahtumassa, jota kutsutaan puolittumiseksi ( engl. halving ). Alkuperaisen lohkopalkkion suuruus, 50 bitcoinia, on sittemmin puolittunut neljasti. Puolittumisesta johtuen bitcoinien enimmaistarjonta on rajoitettu, eika koskaan ylita 21 miljoonaa yksikkoa. Kyseinen maara on ennustettu saavutettavan noin vuonna 2140, jolloin lohkopalkkion suuruus nollaantuu. [7]

Lohkopalkkion pieneneminen ja hyvaksyttavan tiivisteen loytamiseen vaaditun laskentatehon kasvu on tehnyt yksittaisten louhijoiden toiminnasta kannattamatonta. Siksi osa louhijoista on jarjestaytynyt yhteenliittymiksi, joissa useampi itsenainen louhija yhdistaa laskentatehonsa ja jakaa lohkopalkkiot keskenaan. [6] Lohkopalkkion pienentyessa edelleen siirtomaksujen merkitys louhijoiden tuloissa kasvaa, ja jaa lohkopalkkion lopulta nollaantuessa ainoaksi louhimisesta saatavaksi ansioksi. [33]

Taloustieteen nakokulma

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Bitcoinin kehittaja Satoshi Nakamoton tarkoituksena oli, etta se toimisi muihin maksuvalineisiin rinnastettavana sahkoisena valuuttana. [4] Taloustieteen nakokulmasta sen asema valuuttana on kuitenkin kiistanalainen. Valuutan arvo perustuu sen kykyyn toimia vaihtokaupan valineena, laskentayksikkona ja arvon sailyttajana. [34] [35] [36] Lisaksi valuuttojen tyypillisiin ominaisuuksiin kuuluvat rajoitettu tarjonta, jaollisuus, kayttokelpoisuus, kuljetettavuus, kestavyys ja vaarentamisen hankaluus. [36] Siita, tayttyvatko nama ominaisuudet bitcoinin kohdalla, on esitetty vaihtelevia nakemyksia.

Kaupankaynnin valineena

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Suomen ensimmainen bitcoin-automaatti Helsingissa vuonna 2013.

Bitcoinin toimivuus vaihtokaupan valineena riippuu sen hyvaksynnasta palveluntarjoajien keskuudessa. Taman ominaisuuden on kuvailtu toteutuvan bitcoinin kohdalla epajohdonmukaisesti: vaikka jotkin yritykset mahdollistavat bitcoinin kayton maksuvalineena, vaihtavat ne usein saamansa bitcoinit valittomasti perinteiseen valuuttaan. [37] Lisaksi enemmisto bitcoin-siirroista on valityspalveluiden sisaisia siirtoja, joiden tarkoituksena ei ole palveluiden tai tuotteiden ostaminen. [38]

Bitcoinin arvon volatiliteettia on pidetty suurimpana esteena sen laajemmalle kayttoonotolle maksuvalineena. Sen maksuvalineena hyvaksyvien yritysten maara on kuitenkin ollut kasvussa, ja nykyaan niihin lukeutuvat esimerkiksi maksupalvelu PayPal ja luottoyhtio Visa . Muita bitcoinin hyvaksyvia kansainvalisia yrityksia ovat airBaltic , Amazon , AXA , Coca-Cola Amatil , Expedia , LOT Polish Airlines , Lush , Microsoft , Sotheby's , Starbucks ja Tesla . Ensimmainen bitcoin-maksut hyvaksyva kansainvalinen hotelliketju oli hongkongilainen Pavillon. [39]

Eras suosittu kayttokohde bitcoinille ovat olleet lahjoitukset. Tahan tarkoitukseen Wikileaks on hyodyntanyt bitcoinia onnistuneesti sivustoon kohdistuneen maksuliikennesaarron kiertamiseksi. [40]

Taloudellisena turvasatamana

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Siita, sailyttaako bitcoin arvonsa pitkalla aikavalilla, voidaan esittaa argumentteja seka puolesta etta vastaan. Sita on kutsuttu jopa ”digitaaliseksi kullaksi ”, [41] kun taas toisaalta kryptovaluuttoja on pidetty spekulatiivisina sijoituskohteina, jotka ovat arvon sailyttajiksi aivan liian epavakaita. [42] Bitcoinin jatkuvan arvonnousun sen olemassaolon aikana nahdaan puhuvan arvon sailyttamisen puolesta ? voimakkaistakin romahduksista huolimatta sen kehitys on pitkalla aikavalilla ollut nousujohteista. Vastakkaisena perusteluna puolestaan on pidetty sen suurta volatiliteettia. [37]

Joissakin analyyseissa bitcoinia on kuvattu yllattavan vakaaksi sijoituskohteeksi erityisesti poliittisten ja taloudellisten kriisien aikana, [43] ja bitcoinin arvon on sanottu pysyneen brexitiin liittyvan epavarmuuden aikana vakaana, silla sen maailmanlaajuinen luonne tarjosi vastustuskykya geopoliittisten riskien hajauttamisessa. [44]

Muut ominaisuudet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Muut valuuttojen tyypilliset ominaisuudet bitcoin tayttaa vaihtelevasti. Bitcoinin tarjonta on rajoitettu, silla sen liikkeellelasku toteutuu hajautetusti vertaisverkossa julkisessa tiedossa olevalla geometrisella ja saannollisella tavalla. [4] Bitcoinien kokonaismaara ei koskaan ylita 21 miljoonaa yksikkoa, joka on ennustettu saavutettavan noin vuonna 2140. [7] Bitcoin on yksikkona jaollinen, ja bitcoin-siirtojen vaarentaminen vaatii liian suuren maaran laskentatehoa ollakseen kaytannollista. [30] Sen kayttokelpoisuus valuuttana on kuitenkin kyseenalainen sen maksuvalineena hyvaksyvien vahittaismyyjien suhteellisen pienen maaran takia. [36]

Jotkut kirjoittajat pitavat bitcoinia luonteeltaan deflationaarisena sen rajoitetun kokonaismaaran takia, ja nakevat sen siten mahdollisena turvasatamana inflaatiota eli rahan arvon laskua vastaan. [45] Vastaavasti sen kyky vastustaa inflaatiota on myos kyseenalaistettu. [46]

Talousteoreettisesti bitcoinin on nahty perustuvan itavaltalaisen koulukunnan talousajatteluun, jossa terveen ja kasvavan talouden kivijalkana nahdaan jatkuvan velanoton sijaan saastaminen. Tahan ajatusmaailmaan kuuluu myos muita koulukuntia suopeampi suhtautuminen deflaatioon. [47] [48]

Sijoituskohteena

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Bitcoinin vaihtokurssi Yhdysvaltain dollareissa vuosina 2010?2024. Puolilogaritminen asteikko.
Bitcoinin vuosittainen volatiliteetti vuosina 2011?2024.

Bitcoinin nopeat arvonnousut ovat nostaneet sen sijoittajien tietouteen spekulatiivisena sijoituskohteena. Bitcoinia voi ostaa kryptovaluuttoihin erikoistuneista valityspalveluista, joista kansainvalisesti volyymiltaan suurimpia marraskuussa 2021 olivat Binance ja Coinbase . [49]

2020-luvulla uutena ilmiona on pidetty institutionaalisten sijoittajien kiinnostusta bitcoiniin. Esimerkiksi MicroStrategy -yritys on herattanyt huomiota ostamalla suuria maaria bitcoinia. [50] Myos maailman suurin varainhoitoyhtio BlackRock on sijoittanut bitcoiniin. [51] Bloomberg News uutisoi kesakuussa 2021, etta kuluneen vuoden aikana bitcoiniin oli sijoitettu jopa 17 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta institutionaalisten sijoittajien rahaa, joka on suurempi maara kuin yhtenakaan aikaisempana vuonna. [52]

Portfolioteoriassa bitcoinin tarjoamaa hajautushyotya taloudellisten ja poliittisten kriisien aikana on pidetty jopa parempana kuin perinteisilla turvasatamilla, kuten valtion joukkovelkakirjoilla, kullalla ja hopealla . [43] Mikali sijoitussalkkuun ostettavien arvopapereiden korrelaatio on lahella ykkosta, liikkuvat naiden rahoitusinstrumenttien arvot liikkuvat lahes samansuuntaisesti ? kun yksi sukeltaa alaspain, muutkin sukeltavat alaspain, ja kun yksi nousee ylospain, niin muutkin nousevat. Tama nahdaan rahoitusteoriassa keskeisen Harry Markowitzin kehittaman portfolioteoriassa huonona asiana, silla ei ole jarkevaa laittaa ”kaikkia munia samaan koriin”. [53] Parhaimman mahdollisen hajautushyodyn saavuttamiseksi portfolioon ostettavien instrumenttien keskinaisen korrelaation tulisikin olla mahdollisimman lahella nollaa. Eraassa tutkimuksessa todettiin, etta bitcoinin lisaamisella portfolioon saavutettiin ”merkittava hajautushyoty” vuosina 2010?2013. Hyoty havaittiin jopa pienilla (~3 %) painokertoimilla. [54]

Sijoituskohteena bitcoinilla on niin tavanomaista korkeampi volatiliteetti kuin tavanomaista korkeammat tuototkin. [54] [37] Toisaalta sen erittain alhaisen korrelaation muiden instrumenttien kanssa on nahty kompensoivan sen korkeariskisyytta. [54]

Spekulatiivisena kuplana

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Bitcoinia ja muita kryptovaluuttoja on kutsuttu myos spekulatiiviseksi kuplaksi, jonka puhkeamista on pidetty vaajaamattomana. Mahdollisen kuplan puhkaisijaksi on ennustettu muun muassa kiristyvaa lainsaadantoa ja yleisen luottamuksen menetysta, [55] sittemmin myos sen heikkoa energiatehokkuutta ja ilmastovaikutuksia. [56] Nakemykseen bitcoinista kuplana ovat yhtyneet muun muassa Nassim Nicholas Taleb [57] ja George Soros . [58] Bitcoiniin kriittisesti suhtautunut suursijoittaja Warren Buffett on kutsunut sita muun muassa ”arvottomaksi harhakuvitelmaksi” ja ”rotanmyrkyksi potenssiin kaksi”. [59]

Kurssihistoria ja volatiliteetti

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Bitcoinin keskeisia historiallisia
kurssihuippuja ja -pohjia [24]
Ajankohta Vaihtokurssi (BTC-USD)
10. huhtikuuta 2013 Nousua 266 $
12. huhtikuuta 2013 Laskua 54,3 $
29. marraskuuta 2013 Nousua 1 242 $
14. tammikuuta 2015 Laskua 157 $
17. joulukuuta 2017 Nousua 19 870 $
15. joulukuuta 2018 Laskua 3 177 $
10. marraskuuta 2021 Nousua 68 991 $

Bitcoinin vaihtokurssi on kokenut useita kupliksikin kutsuttuja [60] [55] nopeita arvonnousuja, ja vastaavasti niin ikaan nopeita romahduksia. Nain ollen sen kurssi on historiallisesti kayttaytynyt huomattavasti perinteisia valuuttoja volatiilimmin. [61] Eraan arvion mukaan bitcoinin arvon volatiliteetti on merkittavien valuuttojen keskinaisiin vaihtokursseihin verrattuna lahes kymmenen kertaa korkeampi. [37] Toisaalta pitkalla aikavalilla bitcoinia on kutsuttu muun muassa ”vuosikymmenen tuottavimmaksi omaisuusluokaksi”, ja sen keskimaaraisen vuosituoton on arvioitu vuosina 2011?2021 olleen 230 prosenttia. [62]

Bitcoin-projektin alkuvaiheessa vuonna 2009 bitcoinit olivat kaytannossa arvottomia. Ensimmaisen huomattavan arvonnousun se koki heinakuussa 2010, jolloin bitcoinin arvo satakertaistui 0,08 dollarisentista kahdeksaan senttiin. [63]

Loppukevaasta 2011 bitcoinin arvo nousi nopeasti, ja saavutti 8. kesakuuta huippunsa 31,9 dollarissa. Arvonnousua seurasi kuukausien laskusuhdanne, ja marraskuussa bitcoinin kurssi oli vain noin 2 dollaria. [24]

Vuonna 2013 bitcoinin kurssissa nahtiin kaksi merkittavaa hintahuippua. Ensimmainen huippu nahtiin 10. huhtikuuta 2013, jolloin bitcoinin kurssi saavutti 266 dollaria. Huippua seurasi kuitenkin nopea ja aarimmaisen voimakas lasku, ja kurssi laski kahdessa paivassa lahes 80 prosenttia 54,3 dollariin. Syksylla kurssi lahti uuteen nousuun, ja 29. marraskuuta se saavutti 1 142 dollaria. Kurssihuippua seurasi uusi, pitka laskusuhdanne, joka pohja nahtiin tammikuussa 2015. Talloin bitcoinin arvo painui hetkellisesti alle 160 dollariin. [24]

Elokuussa 2016 lahes 120 000 bitcoinin raportoitiin kadonneen hongkongilaiseen valityspalvelu Bitnexiin kohdistuneessa verkkohyokkayksessa. Hyokkays ja siihen liittyva uutisointi johti bitcoinin kurssin hetkelliseen putoamiseen lahes viidenneksella. [64]

Vuonna 2017 bitcoinin kurssi siirtyi voimakkaaseen nousuun, joka voimistui syksya kohti ja huipentui 17. joulukuuta 2017 ennatykselliseen 19 870 dollarin arvoon. Hintahuipun jalkeen alkoi lahes vuoden pituinen laskusuhdanne, jonka pohja nahtiin joulukuussa 2018. Talloin bitcoinin arvo oli vain hieman yli 3 000 dollaria. [24]

Heinakuussa 2019 bitcoinin kurssissa nahtiin matalampi huippu, ja sen arvo kavi hetkellisesti yli 13 000 dollarissa. Huipun jalkeen kurssi siirtyi jalleen laskusuhdanteeseen, ja oli alimmillaan noin 5 300 dollarissa maaliskuussa 2020 koronaviruspandemian aiheuttaessa taloudellista epavakautta. [24] [65] Loppuvuodesta 2020 bitcoinin arvo alkoi jalleen nousta nopeasti, ja tammikuussa 2021 bitcoinin arvo ylitti 30 000 dollaria. [28]

Tulevaisuudennakymat

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Arthur Jr. Levittin ja Peter Smithin nakemyksen mukaan lohkoketjuteknologian ja bitcoin-kryptovaluutan avulla nykyisesta rahoitussektorista voidaan tehda globaalimpi, avoimempi seka tehokkaampi jarjestelma [44] . Heidan mukaansa se tarjoaisi kolmasosalle maailman ihmisista ? jotka ovat nykyisen rahoitusjarjestelman palvelujen kuten kaytto- ja saastotilien avaamisen ja luottokortin omistamisen ulkopuolella ? mahdollisuuden parempaan taloudelliseen tulevaisuuteen [44] . Levittin ja Smithin mukaan bitcoin ja lohkoketjuteknologia parantaisivat esimerkiksi Venezuelan hyperinflaatiosta karsivan kansan tilannetta tarjoamalla vaihtoehtoisen turvasataman ja arvon sailyttajan bolivarin tullessa arvottomaksi seka naisten taloudellista itsenaisyytta Afganistanissa [44] . Niin sanotut bitcoin-skeptikot vaativat Levittin ja Smithin (2016) mukaan liian usein ”taydellisyytta” bitcoinilta, vaikkei nykyinenkaan keskitettyjen valikasien jarjestelma ole taydellinen [44] . He kuitenkin mainitsevat bitcoinin silti tarjoavan ”taydellista saavutettavuutta” myos niille tahoille, jotka ovat nykyisen rahoitusjarjestelman ulkopuolella ? ominaisuus, joka puuttuu nykyisesta keskitetyn hallinnon ja valikasien jarjestelmasta. [44]

Bitcoin-ohjelmat

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Paaartikkeli: Bitcoin-ohjelmat

Bitcoin-verkossa toimivien ohjelmien maara kasvaa jatkuvasti. Aluksi oli ainoastaan bitcoin.org-sivuston kautta saatava Satoshi Nakamoton luoma asiakasohjelma, Satoshi-bitcoin, joka tunnetaan paremmin nimella Bitcoin-qt. Bitcoin-qt ei kuitenkaan ole suositeltavin ohjelma ensimmaiseksi bitcoin-ohjelmaksi: ohjelman ensimmainen kaynnistyskerta kestaa useita tunteja tai hitaalla koneella jopa vuorokauden, koska ohjelma lataa koko senhetkisen siirtohistorian vertaisverkosta. Taman vuoksi saatavilla on myos paljon erilaisia vaihtoehtoisia bitcoin-sovelluksia, jotka soveltuvat paremmin peruskayttoon. lahde?

Lainsaadannollinen asema

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Bitcoinin laillinen asema maailmalla.
   Virallinen valuutta
   Laillinen
   Kayttoa rajoitettu
   Kiistanalainen (riippuu lain tulkinnasta, mutta ei suoraa kayttokieltoa)
   Taysi tai osittainen kayttokielto
   Ei tiedossa

Bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen lainsaadannollinen asema vaihtelee maittain laillisesta aina osittaisiin ja taysiin kayttokieltoihin. Kaikissa maissa kryptovaluuttoihin liittyvaa lainsaadantoa ei ole erikseen maaritelty, ja joissakin maissa se on kiistanalaista tai tulkinnasta riippuvaa. [66]

Suomessa

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomen keskuspankki Suomen Pankki on julkaissut tammikuussa 2014 lausunnon, jonka mukaan bitcoin ei nykymuodossaan tayta virallisen rahan tai maksupalvelulain mukaisen maksuvalineen kriteereja. Keskuspankki totesi myos, etta bitcoin ei nykyisellaan vaikuta rahoitusjarjestelman vakauteen ja etta bitcoinin kayttoa ei talla hetkella valvota ja saannella. [67]

Suomen Verohallinto on julkaissut elokuussa 2013 ohjeen virtuaalivaluuttojen tuloverotuksesta, jossa esimerkkina kaytetaan bitcoinia [68] . Verohallinnon mukaan virtuaalivaluutan arvonnousu tulee Suomessa verotettavaksi sina vuonna, jona virtuaalivaluutta realisoidaan eli vaihdetaan reaalivaluutaksi kuten euroiksi tai dollareiksi. Lahjoitettaessa virtuaalivaluuttaa tulisi lahjaverotuksessa ilmoittaa virtuaalivaluutan kaypa arvo euroina lahjan luovutuspaivana. [69] Marraskuussa 2017 Verohallinto viestitti analysoineensa 10 000 virtuaalilompakkoa ja selvittaneensa, etta moni virtuaalivaluutalla kauppaa kaynyt oli oma-aloitteisesti ilmoittanut arvonnousun asiallisesti verottajalle. Yli 500 tapauksessa nain ei kuitenkaan ollut tehty, jolloin virtuaalilompakon omistajalle oli tulossa verottajan hakema veronoikaisu (jalkivero) ja vakavammissa tapauksissa poliisitutkinnan jalkeen syyte veropetoksesta . [70]

Maailmalla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  •   Brasilia ? Bitcoin on laillinen, eika erityisesti kryptovaluuttoihin kohdistuvaa saantelya ole. Niihin sovelletaan mahdollisuuksien mukaan olemassaolevaa finanssisektoriin kohdistuvaa lainsaadantoa. Bitcoinin myynnista ja vaihtamisesta saatava luovutusvoitto on veronalaista paaomatuloa. [66]
  •   El Salvador ? El Salvador on maailman ainoa maa, jossa bitcoin on tunnustettu viralliseksi valuutaksi. Aseman se jakaa Yhdysvaltain dollarin kanssa. Ympari maan on rakennettu automaatteja ja neuvontapisteita, joista bitcoinia voi nostaa ja tallettaa maksutta. [71]
  •   Etela-Korea ? Bitcoin on laillinen, mutta maan hallitus on suhtautunut kryptovaluuttoihin varovaisesti. Kryptovaluuttojen myyntiin ja vaihtamiseen on kaytettava oikealla nimella rekisteroitya pankkitilia, ja palveluntarjoajien on ilmoitettava epailyttavasta rahaliikenteesta. Tammikuussa 2022 voimaan astuu kryptovaluutan myynnista ja vaihtamisesta saatavasta luovutusvoitosta maksettava 20 prosentin vero. [66]
  •   Euroopan unioni ? Bitcoiniin liittyva lainsaadanto vaihtelee jasenvaltiotasolla. Kryptovaluutan ostaminen ja myyminen on kuitenkin maaritelty palveluksi, joten siita ei makseta unionin alueella arvonlisaveroa . [72]
  •   Intia ? Reserve Bank of India pyrki rajoittamaan kryptovaluuttoihin liittyvia palveluita vuonna 2018, mutta maan korkein oikeus mitatoi maarayksen vuonna 2020. Kryptovaluuttojen verotukseen liittyvaa ohjeistusta tai saantelya ei ole, mika on luonut epavarmuutta alan toimijoiden keskuudessa. [66]
  •   Japani ? Bitcoin on laillinen, ja siihen liittyvilta valityspalveluilta edellytetaan kayttajan henkilollisyyden vahvistamista ja epailyttavasta rahaliikenteesta ilmoittamista. Kryptovaluutan myynnista ja kaytosta saatava luovutusvoitto luokitellaan sekalaiseksi tuloksi, jonka verotus on progressiivista. [66]
  •   Kanada ? Bitcoin on laillinen, ja siihen liittyvat valityspalvelut kuuluvat rahanpesulainsaadannon piiriin ja niilta edellytetaan siten epailyttavasta rahaliikenteesta ilmoittamista seka tiettyjen tietojen sailyttamista. Jotkut kanadalaispankit ovat kieltaneet pankkikorttien tai luottokorttien kayton bitcoinien ostamiseen. [72]
  •   Kiina ? Kryptovaluutan louhiminen, siirtaminen tai valittaminen on laitonta. Pankit ja rahoituslaitokset eivat saa tarjota kryptovaluuttaan liittyvia palveluita. [73] [66]
  •   Nigeria ? Kryptovaluuttoihin liittyvaa saantelya ei ole, mutta maan keskuspankki on suositellut rahoituslaitoksia valttamaan niiden omistamista tai niihin liittyvien palvelujen tarjoamista. Kryptovaluutan myynnista ja kaytosta saatava luovutusvoitto on verovapaa. [66]
  •   Singapore ? Bitcoin on laillinen, ja siihen liittyvat valityspalvelut ovat laillisesti saadeltyja. Jos henkilo tai yritys omistaa kryptovaluuttaa pitkan aikavalin sijoituksena, on sen myynnista saatava luovutusvoitto verovapaa. [66]
  •   Sveitsi ? Bitcoin on laillinen, ja siihen liittyvat valityspalvelut kuuluvat rahanpesulainsaadannon piiriin ja niilta edellytetaan siten kayttajan henkilollisyyden vahvistamista. Bitcoinin myynnista saatava luovutusvoitto on verovapaa, jos myyjaa ei pideta ammattimaisena sijoittajana. Lisaksi kryptovaluutan louhinnasta saatavista tuloista maksetaan veroa. [66]
  •   Venaja ? Venajan keskuspankki on varoittanut sijoittajia kryptovaluuttoihin liittyvista riskeista, eika niita saa kayttaa maksuvalineena maan sisaisesti palveluita ostettaessa. Laajan kayttokiellon maaraamista ei kuitenkaan suunnitella. Maan presidentti Vladimir Putin on todennut, etta ”kryptovaluutoilla on oikeus olemassaoloon ja niita voidaan kayttaa maksuvalineena”. [74]
  •   Yhdistyneet arabiemiraatit ? Maan keskuspankki julkaisi ensimmaisen kryptovaluuttoihin liittyvan ohjeistuksen vuonna 2020. Kryptovaluuttojen verotukseen liittyvaa ohjeistusta tai saantelya ei ole. [66]
  •   Yhdistynyt kuningaskunta ? Bitcoin on laillinen, ja sen myynnista ja vaihtamisesta saatava luovutusvoitto on veronalaista paaomatuloa. [66]
  •   Yhdysvallat ? Bitcoin on laillinen, ja verotuksen nakokulmasta se rinnastetaan muuhun omaisuuteen. [72]

Kritiikki ja riskit

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Bitcoin tarjoaa perinteista pankkijarjestelmaa merkittavasti paremman yksityisyyden suojan, joka tekee bitcoinista houkuttelevan vaihtoehdon rikollisille. Bitcoineilla kaydaan muun muassa laitonta ase- ja huumekauppaa, mika tuo kielteista julkisuutta valuutalle.

Joulukuussa 2017 videopelialusta Steam lakkasi hyvaksymasta bitcoinia maksuvalineeksi. Valven mukaan siirtomaksut ovat nousseet jopa lahes 20 dollariin yhta siirtoa kohden. Steamin ottaessa bitcoinin kayttoon siirtomaksu oli noin 0,20 dollaria yhta siirtoa kohden. Toinen syy oli valuutan arvon voimakas heilahtelu. Vuodessa yhden bitcoinin arvo nousi 700 dollarista yli 10 000 dollariin, sitten valuutta menetti arvoaan 25 prosenttia muutamassa paivassa. [75] [76]

Bitcoinia on pidetty ennennakemattomana maailmanlaajuisena talouskuplana ja pyramidihuijauksena . Talvella 2017?2018 bitcoinin kurssi nousi ennatyskorkealle, kun siita oli tullut yleinen spekulaation kohde. Bitcoinin arvonmaaritys on mielivaltaista, koska silla ei ole reaalitaloudellista pohjaa. Spekulaatio perustuu muun muassa harvinaisuuteen, silla bitcoinien maara on rajattu 21 miljoonaan. Kurssi on muuttunut voimakkaasti, kun sita ovat heilutelleet huhut, salaliittoteoriat, huijaukset ja varkaudet. Kaytto varsinaisena maksuvalineena on hankalaa, koska yksi rahansiirto, riippuen bitcoin-verkon ruuhkaisuudesta, saattaa maksaa jopa kymmenia euroja. Lisaksi siirron toteutuminen kestaa minuuteista tunteihin. [55] Yhden paivan aikana bitcoin-rahansiirtoja lahetaan keskimaarin noin 200 000 kappaletta ja yhden rahansiirron kulut ovat noin 0,14 dollaria (29.10.2018). [77] [78]

Tekniset riskit

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Bitcoin-rahansiirtojen peruuttaminen on mahdotonta. lahde?

Kadonnutta bitcoin-lompakkoa on mahdotonta saada takaisin, silla bitcoineja ei hallinnoi mikaan keskitetty taho. Jos bitcoin-lompakko on omalla tietokoneella ja kiintolevy hajoaa palautuskelvottomasti eika varmuuskopioita ole, ovat lompakossa olleet bitcoinit lopullisesti tavoittamattomissa. Hukkaamisriskia voi pienentaa sailyttamalla bitcoineja ulkopuolisella palveluntarjoajalla. Talloin luotettavuus riippuu palveluntarjoajan luotettavuudesta. Palveluntarjoaja Mt.Gox teki 2013 konkurssin, jonka yhteydessa paljastui petollista talletettujen bitcoinien vaarinkayttoa. Lukuisat palveluun bitcoineja tallettaneet menettivat talletuksensa. [79]

Jos bitcoin-lompakkoa sailyttaa omalla tietokoneellaan, voi tietokoneelle paaseva murtautuja tai haittaohjelma varastaa bitcoinit helposti [80] .

Skaalautuvuuden ongelmat

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Bitcoinin skaalattavuus lohkoketjussa itsessaan on rajallinen. Verkko pystyy kasittelemaan korkeintaan seitseman siirtoa sekunnissa. [33] Esimerkiksi luottokorttiyhtio Visa kasittelee keskimaarin 2000 siirtoa sekunnissa ja pystyy enimmillaan kasittelemaan 56 000 siirtoa. [33] Heinakuussa 2017 kayttoon otettu [81] Segregated Witness -laajennus pystyy kaksinkertaistamaan siirtojen maaran [82] .

Mikali paaketju skaalattaisiin Visan nykyiselle tasolle, tarkoittaisi se 285 MB lohkokokoa, paivassa 41 GB ja vuodessa noin 15 TB lohkoketjudataa. Kotikoneilla lohkoketjun varmennus muuttuisi nopeasti mahdottomaksi, ja verkon hajautus karsisi sen ajautuessa isoihin datakeskuksiin.

Skaalattavuutta parannetaan erilaisilla niin kutsutuilla toisen kerroksen tekniikoilla. Salamaverkossa [83] onnistuvat mikromaksut ja valiton maksaminen. Sivuketjuja, kuten Liquid [84] , kaytetaan paaasiassa suurten alan toimijoiden valiseen rahansiirtoon. Tekniikkaa kehitetaan, jotta valtetaan lohkoketjun koon kasvaminen ja saadaan pidetyksi verkko hajautettuna. lahde?

Bitcoin on perusrahaprotokolla , joka vertautuu parhaiten kansainvaliseen tilientasautusverkkoon lahde? silla erotuksella, etta bitcoinissa ei ole keskitettya yllapitajaa. Salamaverkko taas vertautuu perusrahaprotokollan paalle kerrostettuihin maksutapoihin, kuten PayPaliin tai Visaan.

Energiatehokkuus

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kesakuussa 2017 arvioitiin, etta bitcoin-verkon yllapito kuluttaa 32 TWh vuodessa. Maara on sama, jonka Tanska kuluttaa samassa ajassa. Laskelmien mukaan jokainen siirto bitcoin-verkossa vie 250 kWh energiaa. Tuolloin arvioitiin, etta silloisella kasvuvauhdilla verkko kuluttaisi saman verran energiaa kuin koko maapallon energiankulutus on vuoteen 2020 mennessa. [85]

Cambridgen yliopiston mukaan verkon vuosittainen energiankulutus on noin 136 TWh, mika ylittaa esimerkiksi Norjan (124,3 TWh) ja Ukrainan (124,5 TWh) vuosittaisen kulutuksen. [86]

Louhijoiden kilpailu ohjaa etsimaan ja tuottamaan halvinta mahdollista energiaa. Bitcoinia on helppo siirtaa toisin kuin sahkoa. Louhinnalle edullisinta on kayttaa energiaa, joka jaisi muuten yli kuten tapahtuu esimerkiksi oljykentilla ylijaama kaasua poltettaessa tai vesivoimaa ohijuoksutettaessa . [1]

Vuoden 2022 alussa kryptovaluuttojen louhiminen kiellettiin Kosovossa , joka on ollut suosittu louhintapaikka Euroopan edullisimman sahkon vuoksi. Lisaksi Kiina kielsi louhinnan vuonna 2021, ja Islannin suurin sahkoyhtio on kieltaytynyt myymasta sahkoa louhijoille sahkon riittavyysongelmien takia. [87]

Bitcoinien louhinta aiheuttaa yli 30 000 tonnia elektroniikkajatetta vuodessa. Louhintaan kaytettavien tietokoneiden elinkaari on keskimaarin noin 16 kuukautta. [88]

Toisaalta, bitcoin-louhinnan on havaittu jo vieneen grid-laskentaa ja epatavanomaista laskentaa eteenpain. [89] Lisaksi, on monia teknologioita, jotka tekevat bitcoinista entista vihreamman ja oikeutetumman [90] . Oikeutettu tassa kontekstissa tarkoittaa esimerkiksi merge mining -teknologiaa, jossa samalla tyomaaralla (ja siis samalla energiankulutuksella) voidaan louhia useampaa kryptovaluuttaa samanaikaisesti.


Rikollinen toiminta

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Elokuussa 2012 julkaistun raportin perusteella verkkokauppa Silk Roadissa kaytiin kauppaa noin 2 miljoonan dollarin arvosta kuukaudessa [91] . Silk Road 2.0:ta kaytettiin rikolliseen toimintaan, kuten laittomaan huumekauppaan . Europol arvioi syyskuun 2015 lopun jarjestaytynytta rikollisuutta kasitelleessa raportissaan, etta 40 prosenttia tunnistetusta rikollisten valisesta digitaalisesta rahaliikenteesta kulki tuolloin bitcoineina. [92] [93] Sittemmin Europol on todennut bitcoinin merkityksen kasvaneen rikollisessa toiminnassa. Bitcoin-maksuja on vaadittu esimerkiksi osana verkkorikollisuutta, kuten internetissa toteutetusta kiristyksesta vapautumisen ehtona. [94] Euroopan komission terrorismin rahoittamista koskevan raportin mukaan bitcoinin merkitys terrorismissa ja rahanpesussa on vahainen eika siita ole juurikaan todisteita. Raportin mukaan rikolliset suosivat edelleen paaosin kateista, koska sita on vaikeampi jaljittaa.

Bitcoinien kayttoa rikollisten keskuudessa hillitsee niiden jaljitettavyys. Bitcoin-lohkoketju on julkinen, mika tarkoittaa, etta jokainen siirto on muiden kayttajien nahtavissa. Nain bitcoin-rahavirtoja on helpompi seurata kuin rikollisten suosimaa kateista.

Vuoden 2018 alussa uutisoitiin, etta bitcoin olisi puutteellisen anonymiteetin johdosta menettanyt suosiotaan muille kryptovaluutoille rikollisten keskuudessa [95] .

Bitcoin ja muut kryptovaluutat

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Bitcoin on yksi ensimmaisista kryptovaluutan toteutuksista. Ensimmaisena yhden mahdollisen kryptovaluutan kuvaili Wei Dai Cypherpunks-postilistalla vuonna 1998. [96] Bitcoinista on irronnut kaksi muuta kryptovaluuttaa: Bitcoin cash (elokuun alussa 2017) ja Bitcoin gold (24. lokakuuta 2017) [97] .

Bitcoinin jalkeen markkina-arvoltaan suurimpia kryptovaluuttoja olivat marraskuun 2017 loppupuolella Ethereum (ETH, 2015?), Bitcoin cash (BCH, 2009/2017?), Ripple (XRP, 2013?), Litecoin (LTC, 2011?) ja Dash (DASH, 2014?) [98] .

Eraat uudemmat kryptovaluutat, kuten Monero , pyrkivat ratkaisemaan bitcoinin puutteellisen anonymiteetin [95] .

Katso myos

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Huomautukset

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ Bitcoinin yleisin kaytossa oleva lyhenne on BTC. Silla ei ole virallista ISO 4217 -standardikoodia, mutta harvemmin kaytetty lyhenne XBT mukailee kyseista standardia.
  2. ↑ Bitcoinin tapauksessa tiivisteen edellytetaan alkavan tietylla maaralla nollia. [5]
  3. ↑ Teoriassa lohkopalkkio voidaan myontaa kenelle vertaisverkon kayttajalle tahansa, mutta kaytannossa louhijat ottavat lohkopalkkiot itselleen. [31]

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ a b c Frakenfield, Jake: Satoshi Investopedia . 11.5.2020. Viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
  2. ↑ Mick, Jason: Cracking the Bitcoin: Digging Into a $131M USD Virtual Currency Daily Tech . 12.6.2011. Arkistoitu 20.1.2013. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  3. ↑ a b Block 0 blockchain.com. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e f g Nakamoto, Satoshi: Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System (PDF) 31.10.2008. bitcoin.org. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e f g h i j k l Yaga, Dylan et al .: Blockchain Technology Overview (PDF) National Institute of Standards and Technology. Viitattu Lokakuu 2018. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d e f Bohme, Rainer et al .: Bitcoin: Economics, Technology, and Governance. Journal of Economic Perspectives , Kevat 2015, 29. vsk, nro 2, s. 213?238. doi : 10.1257/jep.29.2.213 . (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e Conway, Luke: Bitcoin Halving Investopedia . 11.5.2020. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  8. ↑ a b c d e Bradbury, Danny: The problem with Bitcoin. Computer Fraud & Security , Marraskuu 2013, 2013. vsk, nro 11, s. 5?8. doi : 10.1016/S1361-3723(13)70101-5 . (englanniksi)
  9. ↑ Total Circulating Bitcoin blockchain.com. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  10. ↑ a b c Wallace, Benjamin: The Rise and Fall of Bitcoin Wired . 23.11.2011. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  11. ↑ Bitcoinin kayttoon liittyy riskeja 14.1.2014. Suomen Pankki. Viitattu 3.1.2021.
  12. ↑ Kryptovaluutat | El Salvador teki bitcoinista virallisen maksuvalineen, nyt valtiota uhkaa bitcoinin syoksyn takia maksukyvyttomyys Helsingin Sanomat . 13.5.2022. Viitattu 27.9.2022.
  13. ↑ Taloussanomat: Bitcoin-seikkailu uhkaa ajaa El Salvadorin maksukyvyttomaksi Ilta-Sanomat . 13.5.2022. Viitattu 27.9.2022.
  14. ↑ Saastamoinen, Airi; Junttila, Janne & Kurki, Riikka: Bitcoin - paljon puhuttu, huonosti tunnettu Yle Uutiset . Yle. Viitattu 22.3.2019.
  15. ↑ Sahkoinen kateisjarjestelma vertaisverkossa bitcoin.org .
  16. ↑ Bernard, Zoe: Everything you need to know about Bitcoin, its mysterious origins, and the many alleged identities of its creator Business Insider . 10.11.2018. Viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
  17. ↑ Peterson, Andrea: Hal Finney received the first Bitcoin transaction. Here’s how he describes it. The Washington Post . 3.1.2014. Viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
  18. ↑ Leppanen, Mikko: Suomalainen entinen bitcoin-kehittaja Martti Malmi voisi olla nyt miljardoori, mutta toisin kavi ? Kryptovaluutta tayttaa 10 vuotta Yle Uutiset . 27.10.2018. Yleisradio. Viitattu 22.3.2019.
  19. ↑ Norrie, Justin ja Moses, Asher: Drugs bought with virtual cash The Sydney Morning Herald . 12.6.2011. Viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
  20. ↑ Hallamaa, Teemu: Tor-verkossa toiminut Silkkitie-kauppapaikka suljettiin Yle Uutiset . 2.10.2013. Yleisradio. Viitattu 4.1.2021.
  21. ↑ Lee, Timothy: Major glitch in Bitcoin network sparks sell-off; price temporarily falls 23% arstechnica.com . 12.3.2013. Viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
  22. ↑ US govt clarifies virtual currency regulatory position finextra.com . 19.3.2013. Viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
  23. ↑ Kelion, Leo: Bitcoin sinks after China restricts yuan exchanges BBC . 18.12.2013. Viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
  24. ↑ a b c d e f g h Bitcoin Historical Data Investing.com . Viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
  25. ↑ Bitcoin Core 0.12.1 Released, Major Step Forward for Scalability Nasdaq . 15.4.2016. Viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
  26. ↑ Keski-Heikkila, Anni: Paypal sallii kryptovaluutan palvelussaan ? tulevaisuudessa sita voi kayttaa jopa ostosten maksamiseen Helsingin Sanomat . 21.10.2020. Viitattu 4.1.2021.
  27. ↑ Bovaird, Charles: Bitcoin Breaks Through $20,000 To Hit A Fresh All-Time High Forbes . 16.12.2020. Viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
  28. ↑ a b Kryptovaluutta Bitcoinin hurja nousuvauhti kiihtyi vuodenvaihteessa, 30 000 dollarin raja rikkoutui Helsingin Sanomat . 3.1.2021. Viitattu 4.1.2021.
  29. ↑ Average Transactions Per Block blockchain.com. Viitattu 6.1.2021. (englanniksi)
  30. ↑ a b c d e f g Barber, Simon et al .: Bitter to Better ? How to Make Bitcoin a Better Currency (PDF) Kalifornian yliopisto (Berkeley). Viitattu 5.1.2021. (englanniksi)
  31. ↑ a b c Kroll, Joshua et al .: The Economics of Bitcoin Mining,or Bitcoin in the Presence of Adversaries (PDF) Kesakuu 2013. Princetonin yliopisto. Viitattu 6.1.2021. (englanniksi)
  32. ↑ Krause, Elliott: A Fifth of All Bitcoin Is Missing. These Crypto Hunters Can Help The Wall Street Journal . 5.7.2018. Viitattu 6.1.2021. (englanniksi)
  33. ↑ a b c Croman, Kyle et al .: ”On Scaling Decentralized Blockchains”,  Financial Cryptography and Data Security , s. 106?125. Lecture Notes in Computer Science, vuosikerta 9604. Springer. ISBN 978-3-662-53356-7 . Kirjan luku PDF-muodossa (PDF) (viitattu 1.6.2020). doi : 10.1007/978-3-662-53357-4_8 .
  34. ↑ Mattke, Jens; Maier, Christian ja Reis, Lea: Is Cryptocurrency Money?: Three Empirical Studies Analyzing Medium of Exchange, Store of Value and Unit of Account SIGMIS-CPR'20: Proceedings of the 2020 on Computers and People Research Conference . Kesakuu 2020. doi : https://doi.org/10.1145/3378539.3393859 . Viitattu 1.11.2021. (englanniksi)
  35. ↑ Mita on raha? 20.6.2017. Euroopan keskuspankki. Viitattu 1.11.2021.
  36. ↑ a b c Kelleher, John: Why Do Bitcoins Have Value? Investopedia . 19.10.2021. Viitattu 31.10.2021. (englanniksi)
  37. ↑ a b c d Baur, Dirk ja Dimpfl, Thomas: The volatility of Bitcoin and its role as a medium of exchange and a store of value Empirical Economics . 5.1.2021. doi : https://doi.org/10.1007/s00181-020-01990-5 . Viitattu 31.10.2021. (englanniksi)
  38. ↑ Murphy, Hannah: Who really owns bitcoin now? Financial Times . 8.6.2018. Viitattu 31.10.2021.
  39. ↑ Walsh, David: Paying with Bitcoin: These are the major companies that accept crypto as payment Euronews . 30.8.2021. Viitattu 31.10.2021. (englanniksi)
  40. ↑ WikiLeaks Bypasses Financial Blockade With Bitcoin Forbes . 20.8.2012. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  41. ↑ Bitcoin emergence as 'digital gold' could lift price to $146,000, says JPM Reuters . 5.1.2012. Viitattu 1.11.2021. (englanniksi)
  42. ↑ Cox, Jeff: Powell calls cryptocurrencies ‘not really useful stores of value’ and says Fed will move slowly CNBC . 22.3.2021. Viitattu 1.11.2021. (englanniksi)
  43. ↑ a b Peterseil, Yakob: PBrexit Turns Bitcoin Into an Unlikely Haven Currency Bloomberg News . 8.7.2021. Viitattu 16.9.2016. (englanniksi)
  44. ↑ a b c d e f Levitt, Arthur Jr. ja Smith, Peter: Here's What the Bitcoin Naysayers Get Wrong. American Banker , 16.8.2016.
  45. ↑ Huang, Roger: Bitcoin vs. Inflation Forbes . 18.5.2020. Viitattu 1.11.2021. (englanniksi)
  46. ↑ Kaminska, Izabella: Why Bitcoin isn’t always deflationary Financial Times . 7.7.2021. Viitattu 1.11.2021. (englanniksi)
  47. ↑ Virtual Currency Schemes Euroopan keskuspankki . 1.10.2012. Viitattu 20.2.2013. (englanniksi)
  48. ↑ Deflation: When Austrians Become Interventionists Mises.org . 15.10.2008. Viitattu 20.2.2013. (englanniksi)
  49. ↑ Top Cryptocurrency Spot Exchanges Coinmarketcap.com . Viitattu 1.11.2021. (englanniksi)
  50. ↑ Stankiewicz, Kevin: MicroStrategy now owns over 100,000 bitcoins worth more than $3 billion after latest purchase CNBC . 21.6.2021. Viitattu 1.11.2021. (englanniksi)
  51. ↑ Wintermeyer, Lawrence: Institutional Money Is Pouring Into The Crypto Market And Its Only Going To Grow Forbes . 12.8.2021. Viitattu 1.11.2021. (englanniksi)
  52. ↑ Kochkodin, Brandon: Venture Capital Makes a Record $17 Billion Bet on Crypto World Bloomberg News . 18.6.2021. Viitattu 1.11.2021. (englanniksi)
  53. ↑ Harry Markowitz: Portfolio Selection. The Journal of Finance , 1952, nro 1, s. 77?91. doi : 10.1111/j.1540-6261.1952.tb01525.x . ISSN 1540-6261 . https://www.math.ust.hk/~maykwok/courses/ma362/07F/markowitz_JF.pdf Artikkelin verkkoversio . (englanniksi)
  54. ↑ a b c Briere, Marie; Oosterlinck, Kim ja Szafarz, Ariane: Virtual Currency, Tangible Return: Portfolio Diversification with Bitcoins. Social Science Research Network, SSRN , 12.9.2013. Rochester, NY: Social Science Research Network. doi : 10.2139/ssrn.2324780 . Artikkelin verkkoversio .
  55. ↑ a b c af Heurlin, Alex: Kaikkien aikojen pyramidipeli. Arvopaperi , Tammikuu 2018. Alma Talent Oy.
  56. ↑ Shefrin, Hersh: Bitcoin Bubble Will Pop When Investors Recognize Bitcoin’s Huge Negative Impact On The Climate Forbes . 9.6.2021. Viitattu 1.11.2021. (englanniksi)
  57. ↑ McGrath, Luke: Nassim Nicholas Taleb Calls Bitcoin a Tulip Bubble Without the Aesthetics Bloomberg News . 21.10.2021. Viitattu 1.11.2021. (englanniksi)
  58. ↑ George Soros From Davos: Bitcoin Is A 'Typical Bubble' Forbes . 25.1.2018. Viitattu 1.11.2021. (englanniksi)
  59. ↑ Mohamed, Theron: Warren Buffett blasted Bitcoin as a worthless delusion and 'rat poison squared.' Here are his 16 best quotes about crypto. Business Insider . 16.1.2021. Viitattu 1.11.2021. (englanniksi)
  60. ↑ Smith, Noah: Yep, Bitcoin Was a Bubble. And It Popped. Bloomberg . 11.12.2018. Viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
  61. ↑ Ciaian, Pavel; Rajcaniova, Miroslava & Kancs, d'Artis: The economics of BitCoin price formation. Applied Economics , 13.11.2015, 48. vsk, nro 19, s. 1799?1815. doi : 10.1080/00036846.2015.1109038 . (englanniksi)
  62. ↑ Sriram, Samyuktha: Bitcoin Becomes Best Performing Asset Of The Decade, Returning Ten Times More Than Nasdaq 100 Yahoo News . 16.3.2021. Viitattu 31.10.2021. (englanniksi)
  63. ↑ Edwards, John: Bitcoin's Price History Investopedia . 17.12.2020. Viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
  64. ↑ Santaharju, Teija: Virtuaalirahaa ryovattiin ? bitcoinin arvo putosi Yle Uutiset . 3.8.2016. Yleisradio. Viitattu 3.8.2016.
  65. ↑ Bambrough, Billy: Here’s What Caused Bitcoin's 'Extreme' Price Plunge Forbes . 19.3.2020. Viitattu 4.1.2016. (englanniksi)
  66. ↑ a b c d e f g h i j k Navigating Cryptocurrency Regulation: An Industry Perspective on the Insights and Tools Needed to Shape Balanced Crypto Regulation (PDF) Syyskuu 2021. Maailman talousfoorumi. Viitattu 5.11.2021. (englanniksi)
  67. ↑ Bitcoinin kayttoon liittyy riskeja ( Arkistoitu ? Internet Archive) Suomen Pankki
  68. ↑ Virtuaalivaluuttojen tuloverotus ( Arkistoitu ? Internet Archive) Verohallinto
  69. ↑ Mikko Leppanen: Tienaatko kryptovaluutoilla? Nain pidat verokarhun tyytyvaisena 23.11.2017. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 23.11.2017.
  70. ↑ Mikko Leppanen: Moni sijoittaja jattaa ilmoittamatta verottajalle kryptovaluutoista saamansa tulot ? Bitcoin-yrittaja pitaa verokaytantoa epareiluna 23.11.2017. Yleisradio. Viitattu 23.11.2017.
  71. ↑ Loytomaki, Simo: Bitcoinista tuli El Salvadorin virallinen valuutta, mutta sen kayttoonotto kompasteli pahasti: virtuaali­lompakkoa ei saanutkaan ladattua sovellus­kaupoista Helsingin Sanomat . 7.9.2021. Viitattu 5.11.2021.
  72. ↑ a b c Bajpai, Prableen: Countries Where Bitcoin Is Legal and Illegal Investopedia . 25.8.2021. Viitattu 5.11.2021. (englanniksi)
  73. ↑ John, Alun; Shen, Samuel ja Wilson, Tom: China's top regulators ban crypto trading and mining, sending bitcoin tumbling Reuters . 24.6.2021. Viitattu 5.11.2021. (englanniksi)
  74. ↑ Rudnitsky, Jake: Putin Says He Accepts Crypto’s Role in Making Payments Bloomberg News . 14.10.2021. Viitattu 5.11.2021. (englanniksi)
  75. ↑ Steam lakkaa tukemasta Bitcoin-valuuttaa Muropaketti.com . 7.12.2017. Viitattu 7.12.2017.
  76. ↑ Steam is no longer supporting Bitcoin Steam Blog.
  77. ↑ Bitcoin Median Transaction Fee chart BitInfoCharts . Viitattu 30.10.2018. (englanniksi)
  78. ↑ Bitcoin Transactions chart BitInfoCharts . Viitattu 30.10.2018. (englanniksi)
  79. ↑ French MtGox CEO in Japan charged with embezzlement amid bitcoin fraud South China Morning Post . Viitattu 3.8.2016.
  80. ↑ Bitcoin mullistaa maksuliikennetta (maksumuurin takana) Talouselama . 28.11.2011. Viitattu 18.2.2013.
  81. ↑ https://www.coindesk.com/bip-91-locks-means-bitcoin-not-scaled-yet/
  82. ↑ Beginner’s Guide to Bitcoin’s Scalability Debate Hackernoon. Viitattu 7.12.2017.
  83. ↑ Opas: nain toimii Bitcoinin salamaverkko (Lightning Network) Bitcoinkeskus.com . 27.2.2019. Viitattu 24.5.2020.
  84. ↑ bitcoinkeskus: Skaalausratkaisut esittelyssa: Salamaverkko, Liquid ja Plasma Bitcoinkeskus.com . 29.4.2020. Viitattu 24.5.2020.
  85. ↑ Bitcoin’s insane energy consumption, explained 12.6.2017. ArsTechnica.
  86. ↑ Comparisons ? Cambridge Bitcoin Electricity Consumption Index Cambridge Centre for Alternative Finance. Viitattu 22.1.2022. (englanniksi)
  87. ↑ Laakso, Janne: Bitcoin-louhijoiden paratiisista tuli painajainen ? laitteita myydaan pilkkahintaan Mikrobitti . 17.1.2022. Viitattu 22.1.2022.
  88. ↑ Tutkimus: Bitcoinien louhinta aiheuttaa huomattavan maaran elektroniikkajatetta Karjalainen . 17.9.2021. Viitattu 18.9.2021.
  89. ↑ Henri Tapani Heinonen, Alexander Semenov: Bitcoin Mining Could Revolutionize Grid Computing and Unconventional Computing. Virhe: Lehtiviitemallineessa julkaisuparametri on pakollinen. [ Ohje ] , 27.10.2023, s. 1?5. IEEE. doi : 10.1109/ICEET60227.2023.10526097 . Artikkelin verkkoversio .
  90. ↑ Henri T. Heinonen, Alexander Semenov, Jari Veijalainen, Timo Hamalainen: A Survey on Technologies Which Make Bitcoin Greener or More Justified. IEEE Access , 2022, 10. vsk, s. 74792?74814. doi : 10.1109/ACCESS.2022.3190891 . ISSN 2169-3536 . Artikkelin verkkoversio .
  91. ↑ Traveling the Silk Road: A measurement analysis of a large anonymous online marketplace Nicolas Christin . 1.8.2012. Viitattu 18.2.2013. (englanniksi)
  92. ↑ Stan Higgins: Europol: Bitcoin May Become Sole Currency for EU Cybercriminals 30.9.2015. coindesk.com. Viitattu 5.6.2016. (englanniksi)
  93. ↑ Europol: Bitcoin accounts for over 40% of criminal-to-criminal online payments 1.10.2015. econotimes.com. Viitattu 5.6.2016. (englanniksi)
  94. ↑ Benjamin Vitaris: Arkistoitu kopioBitcoin Playing An Increased Role In Crime, Europol Says 23.1.2016. deepdotweb.com. Arkistoitu 3.6.2016. Viitattu 5.6.2016. (englanniksi)
  95. ↑ a b Henni Jaaskelainen: Rikolliset ovat hylkaamassa bitcoinin Talouselama . Viitattu 30.1.2018.
  96. ↑ Weidai.com
  97. ↑ Perttu Raisanen: Bitcoin jakautui jalleen 25.10.2017. Kauppalehti. Viitattu 23.11.2017.
  98. ↑ Cryptocurrency Market Capitalizations coinmarketcap.com. Viitattu 23.11.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Bitcoin&oldid=22396681 ”