BAe Hawk
Suomen Ilmavoimien Hawk MK51A
Tyyppi	suihkukoulutuskone, kevyt havittajakone, rynnakkokone
Alkuperamaa	Englanti
Valmistaja	Hawker Siddeley, myohempi BAe Systems
Suunnittelija	Gordon Hudson (vetaja) & muu tyoryhma
Ensilento	21.8.1974
Esitelty	1976
Tila	kaytossa, myos lentavia museoyksiloita, muistomerkkikaytto
Paakayttajat	RAF , Intia, Australia, Suomi: lisaksi myyty lukuisiin maihin (lkm: 18 maata)
Valmistusmaara	yli 1 000
Valmistusvuodet	1974?
Muunnelmat	BAe Hawk Mk 200, MDC T45 Goshawk
Infobox OK

BAE Systems Hawk (alkujaan Hawker-Siddeley Hawk ) on suihkuharjoitushavittaja, joka suoritti ensilentonsa 1974. Sita kayttavat Britannian kuninkaalliset ilmavoimat , Suomen ilmavoimat ja myos monet muut maat joko harjoitushavittajana tai taistelukoneena.

Vuonna 2022 Suomella on kaytossa yhteensa 32 koneyksiloa: 16 Sveitsista ostettua Mk 66 -mallia, seitseman Mk 51A -mallia ja yhdeksan alkuperaista Mk 51 -konetta. ^[1]

Hawk-harjoitushavittajaa alettiin suunnitella 1964, kun Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimat etsi korvaavaa konetta Folland Gnatille . SEPECAT Jaguarin kaksipaikkaista versiota aiottiin kayttaa tahan tehtavaan. Vuonna 1968 Hawker Siddeley Aviation alkoi suunnitella paljon Jaguaria yksinkertaisempaa alisoonista suihkukonetta. Suunnittelunimi oli ensin P.1182 ja sitten HS.1182. Paasuunnittelijana toimi Gordon Hudson . Nouseva ohjaamo antoi kouluttajalle hyvan nakyvyyden ja perakkaisistuttava ohjaamo antoi oppilaalle tilanteen, joka vastasi yksinlentamista.

Yhtio ja Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimat luottivat suunnitelmaan niin paljon, etta puolustusministerio teki maaliskuussa 1972 tilauksen 176 koneesta ilman prototyyppikoneita. Kuutta ensimmaista tuotantokonetta kaytettiin koelentoihin. Viisi naistakin luovutettiin ilmavoimille myohemmin. Hawkiksi elokuussa 1973 nimetty kone teki Duncan Simpsonin ohjaamana 53 minuuttia kestaneen ensilentonsa 21. elokuuta 1974 Dunsfoldissa. ^[2]

Ensimmaiset Hawk T.1 -koneet luovutettiin Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimien 4. lentosotakoululle Valleyn lentotukikohdassa Angleseyssa 4. marraskuuta 1976. Aiemmat alkusarjan koneet oli luovutettu Boscombe Downiin, Farnboroughiin ja Rolls-Roycelle jarjestelmien kehittamiseksi, testaamiseksi ja ohjeistuksen luomiseksi. Lentosotakoulussa koneet korvasivat Gnatin ja Hawker Hunterin . ^[3] Red Arrows -taitolentoryhma vaihtoi 1980 Gnateista Hawkeihin. ^[4] Ilmavoimat pohti Hawkin (T.Mk 1A -versio) kayttoa tukihavittajana varustamalla tammikuussa 1983 88 Hawkia Sidewinder -ohjuksin. Tama oli siis kylman sodan eraan huippukauden aikainen paatos. Hawk korvasi Canberran Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimien maalihinauskoneena 1980-luvulla. Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimat hankki 12 Hawk T.Mk 1/1A -konetta ilmavoimilta automaattiohjattaviksi maalikoneiksi.

Hawk oli tarkoitettu vientiin ja siita toteutettiin useita eri vientiversiota (Suomi Mk 51, Kenia Mk 52, Indonesia Mk 53, Zimbabwe Mk 60, Dubai Mk 61, Venezuela Mk 62, Abu Dhabi Mk 63, Kuwait Mk 64, Saudi-Arabia Mk 65, Sveitsi Mk 66, Brunei Mk 100, 200). Yhdysvaltain laivasto hankki koneen tyyppina T-45 Goshawk , jossa suurimpana erona on kyky toimia lentotukialukselta.

Hawker Siddeley muodosti vuonna 1977 eraiden muiden brittilaisten lentokonevalmistajien kanssa kansallisen British Aerospace -yhtion (BAe), joka jatkoi Hawkin valmistusta. British Aerospace puolestaan yhdistyi vuonna 1999 Marconi Electronic Systemsin kanssa BAE Systems -yhtioksi, joka edelleen valmistaa Hawkia. Joulukuun alkuun 2007 mennessa oli valmistettu yli 900 Hawk-konetta.

Suomen puolustusministerio tilasi 30. joulukuuta 1977 ilmavoimille 50 kappaletta Hawk Mk 51 -konetta, jotka sijoitettiin aluksi havittajalaivueisiin Rovaniemelle, Rissalaan ja Pirkkalaan seka ilmasotakouluun Kauhavalle. Sopimuksen arvo oli solmimisen ajankohtana noin 960 milj. mk. Tilaukset kohdistuivat vuosiin 1980?1985. ^[5] Koneista nelja ostettiin Englannista (HW-302..303 ja HW-305..306) ja ne lennettiin Suomeen vuosina 1980?1981. Valmet Lentokoneteollisuus kokosi 46 Hawkia (HW-301, HW-304, HW-307..HW-350) vuosina 1980?1985 Hallissa . ^[6] Vuosina 1993?1994 ostettiin Englannista seitseman Hawk 51A -konetta, ja niiden tunnukset ovat HW-351..357. Koneiden suunniteltuihin sodanaikaisiin tehtaviin kuuluivat aikaisemmin rajoitetut taistelutehtavat tykilla, infrapunaohjuksilla ja raketeilla aseistettuna. Koneiden taistelukyky on kuitenkin rajoittunut muun muassa tutkan puuttumisen takia. Kaytossa on nyt keskitytty vain koulutuskayttoon. Koneita kayttaa myos ilmavoimien taitolentoryhma Midnight Hawks . Lahes kaikki Hawk-koneet palvelivat vuosina 2005?2013 Lentosotakoulussa Kauhavalla Havittajalentolaivue 41:ssa ja vain muutama Hallissa Koelentokeskuksessa. Koelentokeskus ja sen Hawk -koneet siirtyivat Hallista Pirkkalaan kesakuussa 2013. Osana Lentosotakoulun lakkautusta lensivat HavLv 41:n viimeiset Hawkit Tikkakoskelle 7.12.2014.

Lasiohjaamolla modernisoitu Mk 51 -prototyyppi HW-341 teki ensilennon 23. syyskuuta 2008. Ensimmaisena sarjakoneena Mk 51A -muunnostoista valmistui HW-352, joka luovutettiin Ilmavoimille Pariisin ilmailunayttelyssa 16. kesakuuta 2009.

1990-luvun puolivalissa tehdyissa tarkastuksissa Hawkien pyrstoista ja perarungoista loytyi laajoja vaurioita. ^[7]

Ongelmat olivat valmistajan tiedossa. Niiden takia Britannian kuninkaalliset ilmavoimat RAF oli uusinut 80:n Hawkin paarakenteet. Britit ehdottivat, etta myos Suomen koneet pistetaan ohjaamon takaa poikki ja perapaa rakennetaan uusiksi. Hintaa tyolla olisi kaksi miljardia markkaa. Tama oli enemman kuin 50 Hawkin hankintahinta. Tyo olisi myos kestanyt vuosikausia, eika koneita olisi enaa riittanyt lennettavaksi. ^[7]

Sen sijaan Suomessa aloitettiin koneiden kunnon mittaus- ja simulointihanke. Aiemmin Vinka -koneiden kuntoa oli yritetty arvioida mittauksin, mutta tekijoita ei ollut loytynyt, joten mittaukset oli paadytty tekemaan itse. Vinkoista saadulla kokemuksella myos Hawkeihin asennettiin mittauslaitteita. Koko koneesta tehtiin rakennemalli, jossa otettiin mukaan aerodynaaminen kuormitus. Koska Suomessa ei ole tallaiseen tyohon soveltuvia tuulitunneleita, kuormitukset simuloitiin TKK:n spin-offina syntyneen Finflon kehittaman virtauslaskentaohjelman avulla. ^[7]

Nain kavi ilmi, etta Hawkin keskirungon ongelman aiheuttivat polttoainesailiota ymparoivat rakenteet ja paineenalennusventtiilin puuttuminen. Yhdessa liikehtimisvoimien kanssa ne aiheuttivat vasymissaroja, jotka olisivat voineet puhkaista sailion. Patria Aviation suunnitteli Hawkin keskirunkoon komposiittirakenteisen suojauksen, joka siirsi rasitukset pois herkalta alueelta. Lisaksi polttoainesailioon asennettiin paineenalennusventtiili. Hawkien siipien elinika saatiin hallintaan siten, etta ilmavoimat hankki 20 uutta siipea, joita alettiin kierrattaa kalustossa. ^[7]

Suomessa kehitetty osaaminen on tuonut veronmaksajille miljardien saaston. Vinkasta ja Hawkeista saatuja oppeja hyodynnetaan myos Hornetien yllapidossa. ^[7]

Kesakuun lopussa 2007 ilmoitettiin, etta Suomi ostaa Sveitsista 18 kaytettya Hawk-harjoitushavittajaa noin 41 miljoonalla eurolla. ^[8] Kaupan myota Suomella on riittavasti harjoitushavittajia aina 2020-luvun puolivaliin asti. Havittajat toimitettiin maakuljetuksella 2008. Lentosotakoululle koneet luovutettiin 2011?13. Koneet ovat Hawk Mk 66 -tyyppia, joka on uudempi kuin aiemmat Suomen ilmavoimien palveluskaytossa olleet Hawk-versiot. ^[8] Hankituilla koneilla voidaan lentaa viela noin 90 000 lentotuntia, mika vastaa Suomen ilmavoimien 15 vuoden tarvetta. ^[9]

Samoja koneita tavoittelivat seka Itavalta etta yhdysvaltalainen ilmailualan yritys. Sveitsi valitsi Suomen. ^[8]

Ennen palvelukayttoa Sveitsista ostetut koneet kunnostettiin ja modernisoitiin niin sanotuilla lasiohjaamoilla. Ilmavoimat tilasi jo aiemmin Hawk Mk 51- ja Mk 51A -koneisiin tilattua muutostyota vastaavan paivityksen Patria Aviation Oy:lta 31. joulukuuta 2009. Lisaksi pitkaan varastoituina olleelle Mk 66 -kalustolle tehtiin lentokelpoisuuden palauttamisen ja kayttoonoton edellyttamat tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tilauksen arvo on yli 30 miljoonaa euroa. Modernisoidut koneet toimitettiin vuosina 2010?2013. Ensimmainen Sveitsista hankituista Hawk Mk 66 -koneesta valmistui lentokuntoon toukokuussa 2011 tunnuksella HW-374.

Mk 66:t sailyttavat ilmavoimien palveluksessa alkuperamaansa punavalkoisen maalauskaavion, ja niiden tyyppitunnus on muiden Hawk-mallien kanssa yhtenevasti HW. Vahan lennettyjen ja hyvakuntoisten sveitsilaiskoneiden hankinnan ansiosta Ilmavoimien Hawk-lentokaluston elinkaari on turvattu 2030-luvulle asti. Vuoden 2015 jalkeen Ilmavoimilla on kaytossaan modernisoituina 16 Mk 66-, seitseman Mk 51A- ja yksi Mk 51 -mallin konetta. ^[10]

Suomen ilmavoimat poisti vuosina 2011?2016 kaytostaan kaikki modifioimattomat Hawk Mk 51 -koneet. Kaavailujen mukaan Patria olisi mahdollisesti kunnostanut 16 kaytosta poistettua konetta jatkomyyntiin Puolaan. Hanke ei kuitenkaan toteutunut. Periaatteessa Hawkeja voitaneen myyda ilmailuharrastajille, kuten Fouga Magister -koneita aiemmin, ja osa paatyy suomalaisiin ilmailumuseoihin. Modifioidut Hawkit jatkavat Suomen ilmavoimien kaytossa 2030-luvun alkuun asti. ^[11] Syyskuussa 2013 Hawk Mk.51 -koneita oli poistettu toistaiseksi lentopalveluksesta runsaat 20 kappaletta. Lisaksi kahdeksan konetta oli varastoituna. ^[12] Kaytosta poistetuista koneista

• HW-301 pystytettiin muistomerkiksi Ilmavoimien esikuntaan Tikkakoskelle syyskuussa 2014.
• HW-303 asetettiin muistomerkiksi Kauhavan keskustaan ja sen paljastustilaisuus pidettiin 1.10.2014.
• HW-304 varattiin Keski-Suomen ilmailumuseolle Tikkakoskelle.
• HW-306 varattiin Karhulan lentomuseolle Kotkaan.
• HW-310 lahjoitettiin kevaalla 2018 Sveitsiin ilmailumuseo Clin d'Ailesille sen pyynnosta, silla siella ei ole ollut yhtaan Hawkia. ^[13]
• HW-314 eturunko luovutettiin marraskuussa 2015 rekan konttiin sijoitetuksi nayttelyesineksi Ilmailumuseoyhdistykselle.
• HW-326 toimitettiin syyskuussa 2013 Eesti Lennundusmuuseumille Tarttoon (Viro), missa kone on yleison nahtavana.

Seitseman Hawk Mk. 51 -konetta uudistettiin Patrian tuotantolinjalla vuosina 2017?2018. ^[14] Vuodesta 2005 varastoituna olleet koneet muutetaan elektronisin naytoin varustetuiksi lasiohjaamokoneiksi. Koneiden muutosten suunnittelu alkoi vuonna 2015. ^lahde?

Vuoden 2015 alussa Lentosotakoulu lakkautettiin osana puolustusvoimauudistusta ja Havittajalentolaivue 41 Hawkeineen siirtyi Kauhavalta Tikkakoskelle, jossa lentokoulutus jatkuu osana Ilmasotakoulua. Varsinaista lentokoulutusta annetaan jatkossa lasiohjaamokoneilla ja lennonopettajat lentavat jaljella olevat modifioimattomat Hawkit loppuun vuoteen 2016 mennessa.

Paaartikkeli: Luettelo Suomen ilmavoimien lento-onnettomuuksista

Vuosina 1981?2023 Suomessa on tapahtunut 12 Hawk-onnettomuutta, jotka ovat aiheuttaneet viisi kuolemaa ja 13 tuhoutunutta konetta:

• 17. maaliskuuta 1981 tormasi Satakunnan lennoston Hawk HW-302 maahan Pirkkalassa . Ohjaaja kuoli ja oppilas/matkustaja loukkaantui vakavasti. Onnettomuus tapahtui pienen nopeuden silmukan oikaisussa.
• 9. toukokuuta 1986 Lapin lennoston Hawk HW-313 syoksyi maahan lentonaytoksen harjoituslennolla Kemijarvella . Kone tuhoutui taysin ja ohjaaja sai surmansa. (G-LOC?)
• 16. joulukuuta 1988 Satakunnan lennoston Hawkin HW-320 laskuteline petti laskussa Tampere-Pirkkalan lentoasemalle . Miehisto pelastautui heittoistuimilla.
• 27. helmikuuta 1989 Lapin lennoston Hawk HW-340 tormasi laskussa kiitotien reunan lumivalliin Kittilassa . Miehisto pelastautui heittoistuimilla.
• 5. joulukuuta 1989 Karjalan lennoston Hawkin HW-317 moottori sammui lentoonlahdossa Rissalassa . Ohjaaja pelastautui heittoistuimella.
• 7. huhtikuuta 1998 Karjalan lennoston Hawk HW-323 tormasi kahden koneen ilmataisteluharjoituksessa maahan Tuusniemella . Ohjaaja kuoli. (liian matalalta aloitettu alakauttaveto)
• 1. heinakuuta 1998 Koelentokeskuksen Hawkin HW-324 moottori sammui Palkaneella . Syyna oli polttoainejarjestelman asennusvirhe (Suomessa tehty edullisempi suodatin oli vaarin pain. Alkuperaisessa oli nuoli miten pain suodatin pitaisi asentaa). Koneen ohjaaja ja koelentomekaanikko pelastautuivat heittoistuimilla.
• 25. maaliskuuta 2003 Lapin lennoston Hawk HW-305 tormasi harjoituslennolla puihin Sallassa . Koneen miehistona olleet ohjaajat pelastautuivat heittoistuimilla.
• 1. syyskuuta 2004 Ilmasotakoulun (nyk. Lentosotakoulu) Hawk HW-325 syoksyi maahan Siikaisissa , ohjaajan menetettya asentotajunsa. Ohjaaja kuoli. ^[15]
• 28. syyskuuta 2006 Lentosotakoulun Hawk HW-335 syoksyi maahan Kruunupyyssa . Ohjaaja pelastautui heittoistuimella. Syyksi osoittautui noin sadan metrin korkeudessa lentanyt haapanaparvi . ^[16]
• 13. marraskuuta 2013 kaksi Hawk Mk. 66 -konetta HW-369 ja HW-372 tormasivat toisiinsa Perhossa. Toinen lentaja pelastautui heittoistuimella. Toinen lentajista loydettiin menehtyneena. Syyksi osoittautui selvinneen lentajan tekema etaisyyden arviointivirhe. ^{[17] [18] [19] [20]}
• 15. toukokuuta 2023 Ilmasotakoulun Hawk HW-320 putosi maahan Keuruulla moottorin sammuttua. Lennonopettaja seka lento-oppilas pelastautuivat heittoistuimilla 500 metrin korkeudesta. ^{[21] [22]}

• 20. elokuuta 2011 Red Arrowsin Hawk putosi Britanniassa ja lentaja kuoli. ^[23]

Lahde:   ^lahde?

Yleiset ominaisuudet

• Miehisto: 2
• Pituus: &&&&&&&&&&&&&011.0860000 11,86 m
• Karkivali : &&&&&&&&&&&&&&09.0390000 9,39 m
• Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&03.0990000 3,99 m
• Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&&016.0690000 16,69 m²
• Tyhjapaino: &&&&&&&&&&&03647.&&&&00 3 647 kg
• Suurin lentoonlahtopaino : &&&&&&&&&&&05700.&&&&00 5 700 kg
• Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&00 1 × Rolls-Royce/Turbomeca Adour Mk151-01 - suihkumoottori ; &&&&&&&&&&&&&023.0130000 23,13 kN

Suoritusarvot

• Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&01038.&&&&00 1 038 km/h 3 355 metrissa ( Mach   0 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton valimerkki ”,”. .0 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton valimerkki ”,”. 0,88, Mach 1,17 syoksyssa ^[5] )
• Lentomatka : &&&&&&&&&&&02428.&&&&00 2 428 km
• Lakikorkeus : &&&&&&&&&&014600.&&&&00 14 600 m ^[5]
• Nousuaika: 9 000 m 6 min ^[5]
  

Aseistus

• Infrapunaohjukset (Suomessa AIM-9P , AIM-9J tai R-60 )
• 30 mm Aden-tykki
• Pommit
• Rakettikasetit (Suomessa 68 mm SNEB-raketit Matran rakettikaseteissa)
• Kuorma 680 kg ? 3 084 kg

• Laukkanen, Jyrki: BAe Hawk Suomen ilmavoimissa ? in Finnish Air Force. Koala-kustannus, 2015. ISBN 978-952-229-166-0 .
• Mason, Francis K.:  Hawker Aircraft since 1920 . UK: Naval Institute Press, 1991. ISBN 1-55750-351-6 . (englanniksi)
• Mita-Missa-Milloin 1979 ? Kansalaisen vuosikirja: 29. vsk, Kustannusosakeyhtio Otava, Helsinki ? Keuruu, 1978. ISBN 951-1-04873-2 (sid.)

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta BAE Systems Hawk Wikimedia Commonsissa