Azorit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Regiao Autonoma dos Acores
lippu vaakuna

Valtiomuoto itsehallinnollinen alue
Presidentti Vasco Cordeiro
Paakaupunki Ponta Delgada , Angra do Heroismo , Horta
37°44′13″N , 25°40′23″W ?
Pinta-ala
– yhteensa 2 333 km² ( sijalla 167* )
– josta sisavesia ?
Vakiluku (2012) 247 549 [1] ( sijalla 172* )
–  vaestotiheys 102
Viralliset kielet portugali
Valuutta euro ( EUR )
BKT (2010)
– yhteensa 3 728 milj. € [2]  ( sijalla 165* )
– per asukas 15 200 € [2]
HDI (?) ? ( sijalla ? )
Aikavyohyke UTC?1
– kesaaika UTC
Itsenaisyys
 ? itsehallinto
25. huhtikuuta 1976
Lyhenne
Kansainvalinen
suuntanumero 		+351
Tunnuslause Antes morrer livres que em paz sujeitos
Kansallislaulu ”Hino dos Acores”

* ei mukana varsinaisessa listauksessa

Azorit [asorit] ( port. Acores ) on Atlantilla sijaitseva Portugalille kuuluva autonominen saariryhma . Se sijaitsee noin 1 500 kilometrin paassa Lissabonista ja noin 3 900 kilometrin paassa Pohjois-Amerikan rannikolta. Azorien yhdeksan tuliperaista saarta levittaytyvat yli 600 kilometrin matkalle. Azoreilla, Picon saarella , sijaitsee Portugalin korkein vuori Pico , jonka huippu kohoaa 2 351 metrin korkeuteen merenpinnan ylapuolelle. Saarten asukasluku vuonna 2012 oli 247 500. Suurin kaupunki on Sao Miguelin saarella oleva Ponta Delgada , jossa asuu noin 69 000 ihmista. [1] Osana Portugalia Azorit kuuluvat Euroopan unioniin [3] .

Maantiede [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Azorien kartta ( iso kartta )

Sijainti, maastonmuodot ja geologia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Azorit sijaitsevat Atlantin valtameressa valilla 36°?39° pohjoista leveytta ja 24°?31° lantista pituutta. Matkaa emamaa Portugalin mantereelle on noin 1300 km. [4]

Azorit ovat Atlantin keskiselanteen huippu joka kohoaa merenpinnan ylapuolelle. [5] Vesialueella kohtaa kolme mannerlaattaa . Taman takia saarilla on aktiivista vulkaanista toimintaa: kuumia lahteita ja toistuvia maanjaristyksia. [6]

Ilmasto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Azoreilla vallitsee ympari vuoden lauhkea meri-ilmasto . Vuoden keskilampotila on 13?22 astetta. [7] Golf-virran laheisyyden takia lampotila pysyy melko tasaisena, sateita saadaan runsaasti ja saa on usein sumuinen. [4]

Lampimin kuukausi on elokuu, jolloin keskimaarainen ylin lampotila Ponta Delgadassa on 25,6 astetta. Viileinta on helmikuussa, keskimaarainen alin 11 astetta. Sateet ajoittuvat vuoden talvipuolelle, lokakuusta maaliskuuhun saadaan sadetta yli sata millimetria kuukaudessa. Vahiten sataa heinakuussa, alle 30 mm. [8]

Luonto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Azoreilla kasvaa yli 850 kasvilajia, joista noin 300 on alkuperaisia ja 60 endeemisia . [7]

Saarelle on istutettu myos tulokaslajeja, jotka ovat syrjayttaneet monet kotoperaiset puut ja kukkakasvit. Alkuperaiset laakeripuumetsat on korvannut Japanista tuotu sugi -havupuu. Muita alaa valtaavia tulokaslajeja ovat keltatuoksuinkivaari ja sininen jalohortensia . [7]

Azorien vesilla elaa 25 eri merinisakaslajia. [7] Ainoat saarten maaperalla luontaisesti elaneet nisakkaat ovat lepakoita . [9] Azorienpunatulkkua tavataan vain Azoreilla. [10]

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Azorien kartta 1500-luvulta.

Azorien loytamisesta on useita versioita, mutta tunnetuimmassa versiossa Santa Marian saaren loysi 1427 tutkimusmatkailija Diogo de Silves . [11] Portugalilaisten ja genovalaisten merimiesten kuitenkin tiedetaan kayneen saarilla jo edellisella vuosisadalla.

Kuningas Alfonso V antoi pojalleen Henrik Purjehtijalle tehtavaksi asuttaa seitseman Azorien saarista. [11] Ensimmaiset asutetut saaret olivat Santa Maria, Sao Miguel ja Terceira vuoden 1450 tienoilla. Ensimmaiset asukkaat tulivat erityisesti Algarvesta , Alentejosta ja Madeiralta . Portugalin asukasluku oli 1400-luvun puolivalissa vain noin 1,5 miljoonaa, joten Henrik houkutteli saarille asukkaita myos Flanderista. Faialille ja Picolle muutti 1466 flanderilaisia Joost de Hurteren alaisuudessa ja Floresille hieman myohemmin Willem van der Haegenin alaisuudessa. [12]

Azoreilla kavi aluksia jo 1500-luvun puolivalissa, kun ne palasivat Intiasta. Saaren kehittyminen sai kuitenkin vauhtia, kun Portugali otti Brasilian siirtomaakseen. Angran satamakylasta tuli erityisen merkittava keskus, silla siella oli suojaisa ankkuripaikka. Sita kautta kuljetettiin azorilaisia tuotteita. [13]

Espanja valtasi 1580 Portugalin. Ranskalaisten tuella Azorien Terceiran saari oli portugalilaisten viimeinen tukikohta sodassa Espanjaa vastaan. Espanjalaiset kukistivat Terceiran edustalla heinakuussa 1582 ranskalaislaivaston ja seuraavana vuonna valtasivat saaren. Espanjalaiset menettivat saaret vuonna 1640, jolloin siita tuli merkittava Britannian kaupankaynnin ja laivastostrategian kohde. [14]

Azorit liitettiin vuonna 1766 Portugalin keskushallinnon alaisuuteen. Paaministeri Sebastiao Jose de Carvalho e Melo nimitti saarille seka kuvernoorin etta kenraalikapteenin. Han uudisti koko Portugalin paikallishallintoa. Azoreista tuli oma provinssinsa, jota hallittiin Angralta. Keskitetty hallinto heratti myos vastustusta, silla saaret olivat olleet aiemmin pitkalti itsehallinnollisia. Varsinkin Sao Miguelille vastutettiin Terceiran saarelle sijoitettua hallintoa. [14]

Toisen maailmansodan aikana Lajes ja Santa Maria olivat tarkeita lentotukikohtia. Yhdysvallat on yllapitanyt Naton tukikohtaa Lajesissa vuodesta 1951 alkaen. [5]

Azoreista tuli vuonna 1976 itsehallinnollinen alue, jolla on oma paikallisparlamenttinsa . [15]

Azorien saaret [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seitseman Azorien yhdeksasta saaresta satelliittikuvassa toukokuussa 2003.
Azorien saaret
Saaren nimi Asukasluku (2002) Paakaupunki Kuntia Pinta-ala
Sao Miguel 130 154 Ponta Delgada 6 759 km 2
Terceira 54 996 Angra do Heroismo 2 403 km 2
Faial 14 934 Horta 1 173 km 2
Pico 14 579 Madalena 3 446 km 2
Sao Jorge 9 522 Velas 2 246 km²
Santa Maria 5 490 Vila do Porto 1 97 km 2
Graciosa 4 708 Santa Cruz da Graciosa 1 62 km 2
Flores 3 949 Santa Cruz das Flores 2 143 km 2
Corvo 435 Vila do Corvo 1 17 km 2

Talous [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lehmia laitumella Azoreilla.

Azorien tarkein elinkeino on maatalous, suurimpina tuotannon sektoreina maitotalous ja karjankasvatus. [16] Sao Miguelin saarella kasvatetaan ananasta yli 6 000 kasvihuoneessa. [17]

Turismin taloudellinen merkitys saarille on myos tarkea, mutta hallinto rajoittaa sita tarkoituksella. [16]

Vuonna 2010 Azorien bruttokansantuote oli 3 728 miljoonaa euroa, henkea kohti 15 200 € , mika on hiukan alle Portugalin keskiarvon ja noin 76 % Euroopan 27 maan keskiarvosta. Teollisuus (lahinna rakennus- ja energiasektorit) tuottaa 16 % kansantuotteesta ja tyollistaa noin neljanneksen ihmisista. Maatalous, kalastus ja metsastys tuovat 8,4 % tuloista ja tyollistavat 11,3 % ihmisista. Loput ihmiset ja kolme neljasosaa saarten tuloista ovat palvelualalla. [2]

Liikenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ilmailu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yhdeksasta saaresta jokaisella on oma lentoasema, [18] tosin suuri osa niista on pienempia lentopaikkoja, joita ei luokitella lentokentiksi. Portugalilainen lentokenttien huoltoyritys ANA ? Aeroportos de Portugal operoi Ponta Delgadan, Hortan, Vila do Porton ja Santa Cruz das Floresin kenttien terminaaleja. Muita kenttia Lajesin lentokenttaa lukuun ottamatta huoltaa Azorien paikallishallinto. Lajesin kentta on kaupallisen toimintansa lisaksi sotilaallisessa kaytossa, ja sita huoltaa Portugalin asevoimat yhdessa Yhdysvaltojen kanssa.

Saarilla sijaitsevat seuraavat lentokentat:

Laivaliikenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tarkeimmat satamat ovat Angra do Heroismo, Ponta Delgada ja Horta. [5]

Kulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kaakelien sinivalkoiset savyt ovat vaikutteita flaamilaisesta keramiikasta.
Ponta Delgadan kaupungintalossa yhdistyy musta laavakivi ja valkoinen kalkkilaasti.

Saarten kulttuuri on saanut paaasialliset vaikutteensa portugalilaisten ja ranskalaisten maahanmuuttajien mukana. Maatalouteen ja valaanmetsastykseen liittyvat perinteet ovat muokanneet sita vuosisatojen varrella. Arkkitehtuurille on tyypillista paikallisen laavakiven kaytto, valkoiseksi kalkitut seinat ja koristekaakelit, joissa on vaikutteita seka maureilta etta flaamilaisesta keramiikasta. [17]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b Brinkhoff, Thomas: Acores (Autonomous Region) Citypopulation.de. Viitattu 8.3.2014.
  2. ↑ a b c Economy Aicep Portugal Global. Arkistoitu 8.3.2014. Viitattu 8.3.2014.
  3. ↑ Euroopan komissio: Aluepolitiikka ja syrjaisimmat alueet Luettu 1.4.2013
  4. ↑ a b Azoreans - Orientation Countries and their cultures . Viitattu 8.3.2014.
  5. ↑ a b c Azores Encyclopedia Britannica. Viitattu 8.3.2014.
  6. ↑ Azorit ? aarre Atlantin keskella http://www.matkaopas.info . Arkistoitu 8.3.2014. Viitattu 20. toukokuuta 2013.
  7. ↑ a b c d Kari Pitkanen: Laavan paalla kukkii Euroopan suurin salaisuus. Aamulehti , 2.3.2011, s. B28.
  8. ↑ Ponta Delgada climatological Information World Meteorological Organization. Viitattu 8.3.2014.
  9. ↑ Nurminen, Matti (toim.):  Maailman elaimet: Nisakkaat 2 , s. 347. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6 .
  10. ↑ BirdLife International: Pyrrhula murina IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2 . 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
  11. ↑ a b Sayers, s. 16.
  12. ↑ Sayers, s. 17.
  13. ↑ Sayers, s. 19.
  14. ↑ a b Sayers, s. 20.
  15. ↑ Sayers, s. 22.
  16. ↑ a b Azorit on meresta noussut paratiisi http://plaza.fi . Arkistoitu 20.4.2015. Viitattu 20. toukokuuta 2013.
  17. ↑ a b Culture Azores Web. Viitattu 8.3.2014.
  18. ↑ Flughafen in Portugal (PT) Flugplaetze.org. Arkistoitu 7.1.2009. Viitattu 7.7.2009.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Wikimatkat
Wikimatkat
Wikimatkoissa on matkaopas aiheesta Azorit .
Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Azorit .
Portugalin NUTS-aluejako
Algarve

Algarve

Alentejo

Alentejo Central ? Alentejo Litoral ? Alto Alentejo ? Baixo Alentejo ? Leziria do Tejo

Azorit

Azorit

Centro

Baixo Mondego ? Baixo Vouga ? Beira Interior Norte ? Beira Interior Sul ? Cova da Beira ? Dao-Lafoes ? Medio Tejo ? Oeste ? Pinhal Interior Norte ? Pinhal Interior Sul ? Pinhal Litoral ? Serra da Estrela

Lissabon

Suur-Lissabon ? Setubalin niemimaa

Madeira

Madeira

Norte

Alto Tras-os-Montes ? Ave ? Cavado ? Douro ? Entre Douro e Vouga ? Grande Porto ? Minho-Lima ? Tamegan alue

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Azorit&oldid=22085980 ”