Aulis Sallinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aulis Sallinen
Aulis Sallinen helmikuussa 2009.
Aulis Sallinen helmikuussa 2009.
Henkilotiedot
Koko nimi Aulis Heikki Sallinen
Syntynyt 9. huhtikuuta 1935 (ika 89)
Salmi
Muusikko
Tyylilajit ooppera ja sinfonia View and modify data on Wikidata
Merkittavat teokset Punainen viiva

Aulis Heikki Sallinen (s. 9. huhtikuuta 1935 Salmi ) on kansainvalisesti arvostetuimpia suomalaisia klassisen musiikin saveltajia . Hanet tunnetaan erityisesti oopperoistaan . [1]

Ura ja tuotanto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sallinen opiskeli Sibelius-Akatemiassa Aarre Merikannon ja Joonas Kokkosen johdolla 1955?1960. Sallinen toimi vuosina 1960?1970 Radion sinfoniaorkesterin intendenttina ja 1963?1976 Sibelius-Akatemian opettajana. [1] Hanet nimitettiin taiteilijaprofessoriksi 1976, ja han saattoi ryhtya vapaaksi saveltajaksi. Vuonna 1977 hanelle myonnettiin Vantaan kulttuuripalkinto . [2] Hanet on palkittu monilla muitakin tunnustuksilla urallaan.

Oopperasaveltajana Sallinen on ensimmainen kansainvalisen tason suomalainen. Hanen teoksensa Punainen viiva on esitetty hyvin menestyksekkaasti muun muassa New Yorkin Metropolitanissa , [3] ja Kullervo kantaesitettiin Los Angelesissa. Kuningas lahtee Ranskaan oli Suomen Kansallisoopperan ja Lontoon Covent Gardenin yhteistilaus. Sallinen on kirjoittanut useimmat ooppera librettonsa itse, mutta teki aiemmin yhteistyota Paavo Haavikon kanssa. Oopperoiden lisaksi Sallisen tuotantoon kuuluu muun muassa kahdeksan merkittavaa sinfoniaa, sello-, viulu-, huilu- ja kayratorvikonsertot seka useita kamarimusiikkiteoksia, kuten kuusi jousikvartettoa ja pianokvintetto.

Aulis Sallinen toimi Sibelius-Akatemian savellyksenopettajana. Hanen savellysoppilaistaan mainittakoon Jouni Kaipainen ja Herman Rechberger .

Saveltajana Sallinen on selkeapiirteinen ja tarkoituksenmukainen. Se ilmenee tarpeettomien tehokeinojen karttamisena ja savellysten toimivuutena: teos on kirjoitettu esitettavaksi ja esittajien mahdollisuudet huomioon ottavaksi. Viela tarkeampi piirre Sallisen tuotannossa on rehellisyys ja musiikillisten arvojen kunnioitus. [4]

70-vuotispaivansa tienoilla kevaalla 2005 Sallinen julkaisi muistelmallisiakin aineksia sisaltavan esseekokoelman Sadepaivan kirjoituksia . Vuonna 2015 julkaistiin hanen paivakirjansa vuosilta 1981?2015. [5]

Yksityiselama [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sallinen avioitui vuonna 1955 Pirkko Ainikki Holvisolan (1935?1997) kanssa. Avioliitosta syntyi nelja lasta. [6] Sallisen toinen puoliso on vuodesta 1999 ollut oopperalaulaja Maija Lokka . [7]

Teoksia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Oopperoita [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Orkesteriteoksia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • 1. sinfonia op. 24 (1971)
  • 2. sinfonia Sinfoninen dialogi op. 29 (1972)
  • 3. sinfonia op. 35 (1974?1975)
  • 4. sinfonia op. 49 (1979)
  • 5. sinfonia Washington Mosaics op. 57 (1985?1987)
  • 6. sinfonia From a New Zealand Diary op. 65 (1989?1990)
  • 7. sinfonia The Dreams of Gandalf op. 71 (1995?1996)
  • 8. sinfonia Autumnal Fragments op. 81 (2001)
  • Viulukonsertto op. 18 (1968)
  • Sellokonsertto op. 44 (1977)
  • Huilukonsertto Harlekiini op. 70 (1994?1995)
  • Kayratorvikonsertto Campane ed arie op. 82 (2003)
  • Konsertto klarinetille, alttoviululle ja kamariorkesterille, op. 91 (2007)
  • Englannintorvikonsertto, op. 97 (2010?11)
  • Kaksi myytillista kuvaa, op. 1 (1956)
  • Variaatioita sellolle ja orkesterille, op. 5 (1961-62)
  • Mauermusik op. 7 (1962)
  • Variaatioita orkesterille, op. 8 (1963)
  • Chorali (puhallinorkesterille) op. 22 (1970)
  • Shadows op. 52 (1982)
  • Sunrise Serenade , Op. 63 (1989)
  • Palatsirapsodia op. 72 (1996)
  • Ouverture Solenne op. 75 (1997)

Kamariorkesteriteoksia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Kamarimusiikki I op. 38 (1975)
  • Kamarimusiikki II op. 41 (sooloalttohuilulle ja jousiorkesterille) (1976)
  • Kamarimusiikki III Don Juanquijoten yolliset tanssit op. 58 (sellolle ja jousiorkesterille) (1986)
  • Kamarimusiikki IV (pianolle ja jousiorkesterille) (2000)
  • Kamarimusiikki V Barabbas muunnelmia op. 80 (harmonikalle ja jousiorkesterille) (2000)
  • Kamarimusiikki VI 3 invitations au voyage op. 88 (soolojousikvartetille ja jousiorkesterille) (2005?2006)
  • Kamarimusiikki VII Cruselliana op. 93 (puhallinkvintetille ja jousille) (2008)
  • Kamarimusiikki VIII Paavo Haavikko in memoriam op. 94 (sellolle ja jousille) (2008?2009)
  • Kamarimusiikki IX Nocturne op. 112 (laulusolistille ja jousille) (2018)
  • Kamarimusiikki X op. 114 (viululle, harpulle ja jousille) (2018)
  • Sunrise Serenade op. 63 (2 trumpetille, pianolle ja jousiorkesterille) (1989)
  • Kamarikonsertto op. 87 (viululle, pianolle ja kamariorkesterille) (2004?2005)
  • Konsertto klarinetille, alttoviululle ja kamariorkesterille op. 91 (2006?2007)
  • Konsertto englannintorvelle ja kamariorkesterille op. 97 (2010)

Vokaalimusiikkia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Tuulinen talvi Provencessa eli requiem laheisen kuoltua op. 89 tenorille tai sopraanolle seka pianolle, viululle ja kitaralle (2006)
  • Barabbas dialogeja op. 84 viidelle laulajalle, kertojalle ja kamariorkesterille (2002?2003/2023 [8] )
  • Elaman ja kuoleman lauluja op. 69 baritonisolistille, kuorolle ja orkesterille (1995)
  • Nelja laulua unesta sopraanolle ja pianolle, myos sopraanolle ja orkesterille op. 30 (1973)
  • Viisi naismuotokuvaa op. 100 mezzosopraanolle, kayratorvelle ja kamariorkesterille (2012)
  • Kamarimusiikki IX (ks. kamariorkesteriteokset)

Kamarimusiikkia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • 6 jousikvartettoa (1958, 1960, 1969, 1983, 1985, 2014 [9] )
  • Introduction and Tango Overture op. 74 (1997)
  • Pianokvintetto ...des morceaux oublies... op. 85 (2003?2004)
  • Sellosonaatti op. 86 (2004)
  • Pianotrio op. 96 (2010)
  • Viulusonaatti op. 113 (2018)

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. a b ”Sallinen, Aulis”,  Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 5 , s. 118?119. Otava, 1979. ISBN 951-1-05295-0 .
  2. Vantaan kulttuuripalkinto Vantaan kaupunki. Viitattu 2.7.2016.
  3. Karvalakkioopperat. Sininen laulu . Yleisradio. Viitattu 29.3.2015.
  4. ”Sallinen, Aulis”,  Otavan suuri ensyklopedia, 8. osa (Reykjavik?sukulaisuus) , s. 6027?6028. Otava, 1976. ISBN 951-1-05637-9 .
  5. Siren, Vesa: Oopperan kuninkaan karsimykset ? Aulis Sallinen kayttaa tyopaivakirjojaan harmien purkuun kuin Sibelius. Helsingin Sanomat . 12.4.2015.
  6. Paavilainen, Ulla (paatoim.):  Kuka kukin on: Henkilotietoja nykypolven suomalaisista 2015 , s. 800?801. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0 .
  7. Sivuoja-Gunaratnam, Anne: ”Sallinen, Aulis (1935?)”,  Suomen kansallisbiografia, osa 8 , s. 572?574. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-449-5 . Teoksen verkkoversio .
  8. Djupsjobacka, Tove: Barabbas var ingen buse utan en frihetskampe. Hufvudstadsbladet , 26.1.2023, s. 18?19. Artikkelin maksullinen verkkoversio. . Viitattu 27.1.2023.
  9. Tiikkaja, Samuli: Aulis Sallinen palasi kvartettosaveltajaksi. Helsingin Sanomat 10.7.2014.

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Anttila, Jarmo: Aulis Sallisen Ratsumies ja Punainen viiva: Oopperaa, musiikkiteatteria ja kulttuuriradikalismia . Diss. Jyvaskyla Studies in the arts, 81 Jyvaskylan yliopisto 2002. ISSN 0075-4633 . ISBN 951-39-1206-X
  • Anttila, Jarmo: Vestmanviikin balladi Aulis Sallisen Punainen viiva -oopperassa. Etnomusikologian vuosikirja 1997 (9. vsk.), s. 5?14.
  • Anttila, Jarmo: Kansanomaista, sakraalia ja yhteiskunnallista: Melodiasitaatit Aulis Sallisen oopperoissa Ratsumies ja Punainen viiva . Etnomusikologian vuosikirja 2003 (15. vsk.), s. 169?190.
  • Arni, Erkki:  Ratsumies, Viiva ja Kuningas eli kuvauksia Aulis Sallisen oopperoiden synnysta ja vaiheista . Savonlinna: Savonlinnan oopperajuhlien kannatusyhdistys, 1984. ISBN 951-99554-1-0 .
  • Sallinen, Aulis:  Sadepaivan kirjoituksia . Kulttuurin malja. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30370-4 .
  • Sallinen, Aulis:  Saveltaja . Helsinki: Auditorium Kustannus, 2015. ISBN 978-952-7043-26-4 .

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]