Arkeeinen eoni
on
geologinen ajanjakso
4,0?2,5 miljardia vuotta sitten. Arkeeista eonia on kutsuttu myos
arkeotsooiseksi eoniksi
. Arkeeista eonia edelsi eloton
hadeeinen eoni
. Arkeeisen kauden alussa alkoi elama, joka oli
bakteerien
kaltaisia
alkeistumaisia
. Niista on jaanyt jaljelle kerrostuneita bakteerimattoja,
stromatoliitteja
. Viimeistaan kauden lopulla sinibakteerit alkoivat yhteyttaa. Monet tutkijat sanovat Maan olleen kaudella huomattavasti nykyista lampimampi, minka toiset tutkijat kiistavat.
Aurinko oli nykyista himmeampi
, ja paksu hiilidioksidikaasukeha lammitti Maata.
Elaman
arvellaan syntyneen 4,0?3,5 miljardia vuotta sitten, joissain tarkasteluissa vasta noin 3,2 miljardia vuotta sitten. Elama oli talla kaudella
yksisoluisia
,
alkeistumallisia
. Sini
bakteerien
kaltaiset eliot kasautuivat kerrostuessaan
stromatoliitteiksi
kauden alusta lahtien. Varsinaisia
eubakteereja
on loydetty vain vahan. On myos loydetty fossiilisia aarioloihin sopeutuneita
ekstremofiileja
, jotka kuuluvat
arkeoneihin
.
Aitotumaisten
fossiileja ei tunneta talta ajalta.
Luultavasti kaasukehassa ei ollut juurikaan happea, mutta tasta on kiistelty. Yhteyttaminen syntyi talla kaudella (
sinibakteerit
eli sinilevat). On teoretisoitu, etta osa alkeellisista tumattomista solutyypeista olisi kuollut viimeistaan arkeeisen kauden lopussa sukupuuttoon.
Arkeeinen kausi oli elaman synnyn kausi. Sen elioista on todisteina vain aarimmaisen harvat ja vaikeasti tutkittavat fossiilit. Eras vanhimmista fossiileista nimeltaan Corycium enigmaticum on loytynyt Suomesta Tampereen lahistolta, ja sen ika on eraiden arvioiden mukaan jopa yli kaksi miljardia vuotta. Corycium enigmaticum on pieni pussimainen hiilimuodostuma. Isotooppitutkimusten mukaan sen hiili on elollisesta olennosta peraisin. Se on saattanut olla jonkinlainen alkeellinen levakasvi.
Kaudella syntyivat
mantereet
, jotka kauden lopulla ilmeisesti yhdistyivat
Kenorlandin
jattilaismantereeksi. Viimeistaan kauden lopulla maan geologia oli nykyisenlaisine mannerliikuntoineen ja muine tektonisine tapahtumineen.
Tulivuoritoiminta oli huomattavasti nykyista voimakkaampaa ja maalampo kauden alussa kolme kertaa nykyista voimakkaampi ja kauden lopussa kaksi kertaa nykyista voimakkaampi. Useimmat arkaaisen kauden sedimentit ovat toisin kuin myohemman proterotsooisen kauden sedimentit,
syvan veden metamorfisia kivia. Kaudelle tyypillinen vihreakivi liittyy
saarikaariin
. Arkeeisella kaudella syntyi 7 % nykyisista mannerytimista,
kratoneista
. Karbonaattikivet ovat harvinaisia, mika viittaa suureen veteen liuenneen hiilihapon maaraan.
Kauden alussa suurin meteoriittipommitus hiljeni. Yleensa tutkijat ovat sita mielta, etta arkeeisella jaksolla
Maan
ilmakeha oli kasvihuoneilmion takia jopa kymmenia asteita nykyista kuumempi mutta lampotilaltaan alle 100 °C. Korkea lampotila johtui
kasvihuonekaasuista
. Toisten mielesta Maa olisi ollut suunnilleen yhta viilea kuin nyt.
Arkeeisella kaudella
aurinko oli nykyista himmeampi
, sen kirkkaus oli vain 75 % nykyisesta, mika olisi tuottanut nykyisenlaisella ilmakehalla kasvihuoneilmioineen noin -5 asteen pintalampotilan.
[1]
Paikallisia kerrostumia:
- Kiinan Wutaian 2600?2350 miljoonaa vuotta sitten
- Etela-Afrikan Swazian 4000?3000 miljoonaa vuotta sitten
Maapallon geologinen historia