Arkeeinen eoni on geologinen ajanjakso 4,0?2,5 miljardia vuotta sitten. Arkeeista eonia on kutsuttu myos arkeotsooiseksi eoniksi . Arkeeista eonia edelsi eloton hadeeinen eoni . Arkeeisen kauden alussa alkoi elama, joka oli bakteerien kaltaisia alkeistumaisia . Niista on jaanyt jaljelle kerrostuneita bakteerimattoja, stromatoliitteja . Viimeistaan kauden lopulla sinibakteerit alkoivat yhteyttaa. Monet tutkijat sanovat Maan olleen kaudella huomattavasti nykyista lampimampi, minka toiset tutkijat kiistavat. Aurinko oli nykyista himmeampi , ja paksu hiilidioksidikaasukeha lammitti Maata.

Elaman arvellaan syntyneen 4,0?3,5 miljardia vuotta sitten, joissain tarkasteluissa vasta noin 3,2 miljardia vuotta sitten. Elama oli talla kaudella yksisoluisia , alkeistumallisia . Sini bakteerien kaltaiset eliot kasautuivat kerrostuessaan stromatoliitteiksi kauden alusta lahtien. Varsinaisia eubakteereja on loydetty vain vahan. On myos loydetty fossiilisia aarioloihin sopeutuneita ekstremofiileja , jotka kuuluvat arkeoneihin . Aitotumaisten fossiileja ei tunneta talta ajalta.

Luultavasti kaasukehassa ei ollut juurikaan happea, mutta tasta on kiistelty. Yhteyttaminen syntyi talla kaudella ( sinibakteerit eli sinilevat). On teoretisoitu, etta osa alkeellisista tumattomista solutyypeista olisi kuollut viimeistaan arkeeisen kauden lopussa sukupuuttoon.

Arkeeinen kausi oli elaman synnyn kausi. Sen elioista on todisteina vain aarimmaisen harvat ja vaikeasti tutkittavat fossiilit. Eras vanhimmista fossiileista nimeltaan Corycium enigmaticum on loytynyt Suomesta Tampereen lahistolta, ja sen ika on eraiden arvioiden mukaan jopa yli kaksi miljardia vuotta. Corycium enigmaticum on pieni pussimainen hiilimuodostuma. Isotooppitutkimusten mukaan sen hiili on elollisesta olennosta peraisin. Se on saattanut olla jonkinlainen alkeellinen levakasvi.

Kaudella syntyivat mantereet , jotka kauden lopulla ilmeisesti yhdistyivat Kenorlandin jattilaismantereeksi. Viimeistaan kauden lopulla maan geologia oli nykyisenlaisine mannerliikuntoineen ja muine tektonisine tapahtumineen.

Tulivuoritoiminta oli huomattavasti nykyista voimakkaampaa ja maalampo kauden alussa kolme kertaa nykyista voimakkaampi ja kauden lopussa kaksi kertaa nykyista voimakkaampi. Useimmat arkaaisen kauden sedimentit ovat toisin kuin myohemman proterotsooisen kauden sedimentit, syvan veden metamorfisia kivia. Kaudelle tyypillinen vihreakivi liittyy saarikaariin . Arkeeisella kaudella syntyi 7 % nykyisista mannerytimista, kratoneista . Karbonaattikivet ovat harvinaisia, mika viittaa suureen veteen liuenneen hiilihapon maaraan.

Kauden alussa suurin meteoriittipommitus hiljeni. Yleensa tutkijat ovat sita mielta, etta arkeeisella jaksolla Maan ilmakeha oli kasvihuoneilmion takia jopa kymmenia asteita nykyista kuumempi mutta lampotilaltaan alle 100 °C. Korkea lampotila johtui kasvihuonekaasuista . Toisten mielesta Maa olisi ollut suunnilleen yhta viilea kuin nyt.

Arkeeisella kaudella aurinko oli nykyista himmeampi , sen kirkkaus oli vain 75 % nykyisesta, mika olisi tuottanut nykyisenlaisella ilmakehalla kasvihuoneilmioineen noin -5 asteen pintalampotilan. ^[1]

• Eoarkeeinen maailmankausi 3800?3600 miljoonaa vuotta sitten
• Paleoarkeeinen maailmankausi 3600?3200 miljoonaa vuotta sitten
• Mesoarkeeinen maailmankausi 3200?2800 miljoonaa vuotta sitten
• Neoarkeeinen maailmankausi 2800?2500 miljoonaa vuotta sitten

Paikallisia kerrostumia:

• Kiinan Wutaian 2600?2350 miljoonaa vuotta sitten
• Etela-Afrikan Swazian 4000?3000 miljoonaa vuotta sitten

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arkeeinen eoni .

• Geologiset kaudet
• Kemiallinen evoluutio