Alppihiihtoa
Coloradossa
,
Yhdysvalloissa
.
Laskettelurinteita
San Carlos de Barilochessa
,
Argentiinassa
.
Alppihiihto
on
laskettelulaji
ja talviurheilumuoto, jossa lasketaan lumipeitteisia rinteita alas kayttaen kahta
suksea
, jaykkaa
monoa
ja sidetta, jossa koko jalkapoyta lukittuu sukseen kiinni. Laskeminen voi tapahtua kunnostetulla rinnealueella tai hoitamattomassa rinteessa. Hoitamattomassa rinteessa tapahtuvaa laskemista kutsutaan usein
vapaalaskuksi
. Alppihiihto on olympialaji.
Rinteiden laskettelua suksilla alettiin harrastaa 1800-luvun alussa
Telemarkissa
,
Norjassa
. Ensimmaiset
pujottelukilpailut
jarjestettiin vuonna 1885
Husebyssa
. Alppihiihtoa kasitellyt
Mathias Zdarskyn
kirja julkaistiin 1897 ja kolme vuotta myohemmin
Itavallassa
perustettiin kansainvalinen alppihiihtoyhdistys.
Sveitsissa
jarjestettiin ensimmaiset alppihiihtokilpailut 1902 ja Itavallassa 1905.
[1]
Alppihiihdossa kilpaillaan seitsemassa lajissa, jotka ovat syoksylasku, supersuurpujottelu eli super-G, suurpujottelu, pujottelu,
alppiyhdistetty
eli pujottelun ja syoksylaskun tai supersuurpujottelun yhdistelma,
joukkuelasku
,
vapaalasku
ja
paripujottelu
. Naista pujottelu, suurpujottelu, super-G, syoksylasku ja alppiyhdistetty kuuluvat
alppihiihdon maailmancupiin
. Lisaksi alppiyhdistetysta on muunnelma superalppiyhdistetty, jossa lasketaan syoksylaskun tai supersuurpujottelun lisaksi vain yksi pujottelulasku.
Suomessa kilpaillaan myos ns. superpujottelussa, joka on Suomen lyhyisiin rinteisiin kehitetty pujottelun ja suurpujottelun valimuoto.
Pujottelussa lasketaan porteilla merkattu rata mahdollisimman nopeasti alas. Tiheaan merkatun porttivalin johdosta vauhdit ovat maailmancupin lajeista pienimmat. Porttien kepit ovat muista maailmancupin lajeista poiketen yksittaisia.
Suurpujottelu on pujottelun jalkeen toiseksi hitain maailmancupin alppilaji. Porttivali on huomattavasti suurempi pujotteluun verrattuna.
Super-G tuli viimeisimpana varsinaisista lajeista maailmancupin ohjelmaan. Se on suurpujottelun ja syoksylaskun valimuoto. Se on maailmancupin lajeista toiseksi nopein.
Syoksylaskun porttivali maailmancupin lajeista on pisin ja nopeudet suurimmat. Useimmiten rata myotailee rinteen muotoa, joten se on melko suora. Suuren nopeuden takia syoksylasku lasketaan pitkissa rinteissa. Syoksylaskussa lasketaan vain yksi kierros.
Alppihiihdossa on monia valineita, mm.
- sukset ja sauvat
- monot
- kypara ja lasit
- polvisuojat (polvisyndit) pujotteluun
- selkapanssari (tavallinen ja puikka)
- kovitetut kisahanskat
- leukasuoja pujottelukyparassa
- rystyssuojat pujottelusauvoissa
- kisa-asuna ja harjoittelussa valiasuna kaytettava syoksypuku, sykis (muita nimia sykapuku, syka). Tekniikkalajeissa sykiksessa yleensa lisana toppaukset.
- kasisuojat (suurpuikka, SuperG ja syoksy)
mm.
- sikli
- viilat (karkea, timantti yms.)
- viilatuki
- voitelurauta
- suksivoiteet
- strapit
- suksipuristimet
- erilaisia harjoja
Nykyaan alppihiihdossa kaytetaan leikkaavaa (
carving
) kaannosta suksien kaantamiseen. Kaannoksessa suksea ei paasteta luistamaan sivusuunnassa, vaan sen reuna painetaan rinteeseen, jolloin suksen muoto ja muut ominaisuudet kaantavat laskijaa. Sukselle luodaan painetta, joka tuo lisaa vauhtia.
Sukset, jotka ovat suunnilleen laskijan pituiset tai hieman lyhyemmat, ovat aloittelijalle sopivan mittaiset. Liian leikkaavat eli lyhyet ja voimakkaasti muotoillut sukset saattavat aiheuttaa loukkaantumisriskin. Laskuasento on noin hartioiden levyinen ja painopiste suurin piirtein pakioiden kohalla.
nuorilla:
- Aluemestaruuskilpailut
- Alueiden cup-kisat
- Audi Alpine Ski Tour
- Junior cup
- Hopeasompa
- Lasten kansallinen loppukilpailu
- Antero Raevuori:
Valkoinen sirkus: alppihiihdon tarina
. WSOY 2004.
Commons
| Tekniikkalajit
|
|
| Vauhtilajit
|
|
| Muut lajit
|
|
| Muuta
|
|
|
|---|
| | | | Olympialajit
| |
|---|
| Muut KOK:n
tunnustamat lajit
| |
|---|
| | Muita lajeja
| |
|---|
|