Uimahypyt

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruotsalainen uimahyppaaja Arvid Spangberg Lontoon olympialaisissa 1908 .

Uimahypyt on uintilaji , jossa erityiselta telineelta suoritetaan veteen tehtava hyppy , joka arvostellaan. Kilpailuun kuuluu viisi tai kuusi hyppykierrosta. Uimahypyt on ollut lajina olympialaisissa vuodesta 1904 alkaen.

Uimahyppy vaatii koordinaatiokykya, rytmitajua, rohkeutta, avaruudellista hahmotuskykya seka tyylikkyytta.

Hyppyryhmat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Uimahypyt maaritellaan hypyn telineesta katsotun pyorintasuunnan mukaan kuuteen hyppyryhmaan. Kierre- ja vain kerroksilta suoritettavat kasinseisonnasta tehtavat hypyt muodostavat omat hyppyryhmansa. Hyppyryhmat ovat: [1]

  • Eteenpain hypyissa kasvot ovat veteen pain telineesta. Hyppy pyorii vahintaan puoli volttia eteenpain.
  • Taaksepain hypyissa selka on veteen pain telineesta ja hyppy pyorii vahintaan puoli volttia taaksepain.
  • Ulospain hypyissa kasvot ovat veteen pain telineesta ja hyppy pyorii vahintaan puoli volttia taaksepain.
  • Sisaanpain hypyissa selka on veteen pain telineesta ja hyppy pyorii vahintaan puoli volttia eteenpain.
  • Kierrehypyissa lahdetaan eteen-, taakse-, ulos-, tai sisaanpain, ja kierretaan vahintaan puoli kierretta pituusakselin ympari tehden samalla vahintaan puoli volttia.
  • Kasilta hypyt tehdaan kasinseisonnasta lahtoasennon ollessa joko selka tai kasvot veteen pain.

Suoritustavat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hyppy voidaan suorittaa suorin vartaloin, taittaen, kerien tai vapaata suoritustapaa kayttaen: [1]

  • Suorin vartaloin hypyssa hypataan selka, lantio, polvet ja nilkat ojennettuina.
  • Taittaen hypataan vartalo lantion kohdalta taivutettuna, polvet ja nilkat ojennettuina suoriksi
  • Kerien hypataan lantio ja polvet koukussa, polvet rinnassa kiinni ja kantapaat melkein kiinni pakaroissa
  • Vapaata suoritustapaa kaytetaan tavallisesti jossakin kierrehypyn vaiheessa

Hyppyjen arvostelu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Jokaisella hypylla on vaikeusaste. Vaikeusaste nousee hypyn vaikeutumisen mukaan. Vaikeusasteen suuruuteen vaikuttavia tekijoita ovat volttien maara, suorituskorkeus ja -tapa, kierteiden maara, hyppyryhma seka luonnoton veteenmenosuunta, mika merkitsee selka veteen pain menoa ulos- ja taaksepain hypyissa. [1]

Arvokilpailuissa uimahyppyjen tuomaripaneellissa on seitseman tuomaria, muissa kisoissa tavallisesti viisi. Parihyppykilpailuissa tuomareita on yhdeksan. Tuomarit arvostelevat hypyn pistein puolen numeron tarkkuudella valilta 0?10. [2] Tuomari antaa ponnistuksesta, ilmalennosta ja veteenmenosta enintaan kolme pistetta kustakin. Kymmenennen pisteen tuomari antaa harkintansa mukaan. Hypyn lopullinen pistemaara lasketaan poistamalla korkein ja alin tuomariarvosana ja kertomalla saatu arvosanojen summa hypyn vaikeusasteella. [3]

Asioita, joihin tuomarit kiinnittavat huomiota, ovat vauhti, lentorata, korkeus, voltin pyoriminen, kierteen pyoriminen, nopeus, asento, pysaytys, esteettisyys, tyyli ja helppous. [2] Myos veteenmeno on tarkea: sen onnistumisen merkki on se, etta hypysta ei tule roiskeita. [3]

Suorituspaikat ja kilpailulajit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ponnahduslauta

Uimahyppyja hypataan ponnahduslaudalta ja vakailta kerrostasoilta. Miehille, naisille, tytoille ja pojille on omat kilpailusarjansa. [2]

Ponnahduslauta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ponnahduslautakilpailussa kaytettavien ponnahduslautojen korkeudet vedenpinnasta ovat 1 ja 3 metria. [2] Miehet hyppaavat kuusi ja naiset viisi hyppya ilman vaikeusasterajoitusta. Hyppya ei toisteta, ellei hyppaajaa ole hairitty hypyn aikana niin, etta sen on katsottu selkeasti vaikuttavan hypyn laatuun.

Kerrokset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suorituspaikat ovat 5, 7,5 ja 10 metria. [2] Miehet hyppaavat kerroskilpailussa kuusi ja naiset viisi hyppya ilman vaikeusasterajoitusta. Poikkeuksena kaikissa kansainvalisen uimaliiton FINAn yleisen sarjan kilpailuissa sallitaan hypyt ainoastaan kymmenesta metrista.

Parihypyt [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Parihyppykilpailussa eli syncrohypyissa kaksi hyppaaja hyppaa yhta aikaa samalta korkeudelta. [2] Lajit ovat kolmen metrin ponnahduslauta seka kerrokset. Kilpailussa arvostellaan suoritusten yhtaaikaisuus seka kumpikin hyppy erikseen. Ainakin yhden hypyn pitaa suuntautua eteenpain, eika sita saa suorittaa ponnahduslaudalta paikallaan.

Parihypyissa miehet hyppaavat kolmen metrin ponnahduslaudalta ja kerroksilta kuusi ja naiset viisi hyppykierrosta. Kahdella kierroksista vaikeusaste on 2,0 hypysta riippumatta. Muilla kierroksilla ei ole vaikeusasterajoituksia.

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. a b c Esittely: Hyppyryhmat Suomen Uimaliitto. Arkistoitu 10.3.2016. Viitattu 9.3.2016.
  2. a b c d e f Esittely: Kilpaileminen Suomen Uimaliitto. Arkistoitu 10.3.2016. Viitattu 9.3.2016.
  3. a b Suuri urheilulajikirja: saannot, tekniikka & taktiikka , s. 188?189. (alkuteos: The Sports Book , 2015). Karisto, 2016. ISBN 978-951-23-6001-7 .

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uimahypyt .